Vaikea kysymys

...joukolla vastaamaan Maria-tädille.

On sama kysymys käynyt mielessä.

Vastausta odotellen...

Aioin huomauttaa kysymyksesi muotoilusta, mutta tarkemmin ottaen se taitaa olla tarkoituksellinen.

Älä suotta odota vastausta kuin niiltä, jotka hyväksyvät premissisi. Muillehan kysymys ei ole suunnattu.

Kyllä oman näkemykseni mukaan taustalla on henkinen tekijä, lähinnä se, että erilaisuutensa vuoksi miehillä on aina ollut enemmän taipumusta uranuurtajiksi.
Se miksi miehet ovat tälläisiä( ei tietenkään kaikki) johtuu yksinkertaisesti siitä, että aivokurkiaisen pienuudesta johtuen, miehillä on niinsanotut putkiaivot/ajattelu ja parempi kyky syventyä tai usein negatiivisessa mielessä vajota syvemmälle ajatuksiinsa.
Tämä kyky antaa kuitenkin itsetutkiskelun filosofisen ajattelun kannalta naisia paremmat
edellytykset.Samasta syystä miehet ovat aina olleet suuri enemmistö hengellisten ja filosofisten kysymysten ratkomisessa ja opettamisessa.

Toisaalta nykyisessä markkinatalouden kiireisessä ja varsin feminiisessä arvomaailmassa ei filosofisella ajatelutavalla tai itsetutkiskelulla ole paljoakaan hyötyä parempaa asemaa tavoitelessa.


Mutta tässä vastakysymys:

Miksi pehmeitä,(naisellisia) arvoja pidetään ainoana oikeana ja normaalina vaihtoehtona nyky-yhteiskunnassa ?

Minä tosiaan tunnen itseni normaaliksi, mutta ei tämä minun elämäni ole ainoa tavoiteltava tapaa elää. Mieluummin minä eläisin miljonäärinä jossa lomaparatiisissa, kuin ammattimiehenä pohjoisessa. Jos naiset pitävä miestä ainoana "normaalina" sukupuolena ja ajattelevat, että miehen elämä on ainoa tavoiteltava tapa elää, heidän olisi paras pysähtyä ajattelemaan, hankittava hieman itseluottamusta tai käännyttävä ammattiauttajan puoleen.

Minä ainakin tahdon elää omalla tavallani ja poistaa niitä epäkohtia jotka sukupuoleni takia estävät minua niin tekemästä.
Enkä pidä siitä, että minun pitäisi elää oma elämäni jonkin valmiin sukupuolimallin, miehen tai naisen, mukaan.