Berätta!
Eli kertokaapa, suomenruotsalaiset, mistä suomenruotsalainen kulttuuri koostuu?
Vetoatte ensin kieleen, sitten etnisyyteen ja sitten kulttuuriin.
Minsuta näyttää, että mitään eroa ei ole kuin kieli.
Dna:n perusteella ette ole mikään erillinen kansanryhmä.
En ole koskaan myöskään saanut vastausta siihen, miten suomenruotsalainen kulttuuri eroaisi suomalaisesta.
Kuuntelen:
Ni kan skriva på svenska, jag kan översätta.
Eli kertokaapa, suomenruotsalaiset, mistä suomenruotsalainen kulttuuri koostuu?
Vetoatte ensin kieleen, sitten etnisyyteen ja sitten kulttuuriin.
Minsuta näyttää, että mitään eroa ei ole kuin kieli.
Dna:n perusteella ette ole mikään erillinen kansanryhmä.
En ole koskaan myöskään saanut vastausta siihen, miten suomenruotsalainen kulttuuri eroaisi suomalaisesta.
Kuuntelen:
Ni kan skriva på svenska, jag kan översätta.
Vastaukset 27
Vanhimmat
"Etninen ryhmä eli kansa tai kansallisuus on joukko ihmisiä, joiden voidaan katsoa muodostavan erillisen – usein vähemmistöllisen – ryhmän yleensä kieleen, uskontoon, alkuperämaahan tai kulttuurieroihin vedoten. Ulkopuolisten etnisen ryhmän arvioitsijen mielestä he itse katsovat muodostavansa erillisen ryhmän, koska he katsovat muodostavansa siis esimerkiksi yhtenäisemmän kulttuurin tai heillä on paremmat alkuperäänsä perustuvat toiminnot.[1]"
Hei ootko sä Sees? Siis NRR?
Suomalainen muuttuu muka suruksi, kun opettelee vähän ruotsia ja rekisteröityy sellaiseksi. Eihän siinä ole mirtään järkeä.
Ei pelkkä kieli ole kulttuurin muodostaja, vaan vain sen säilyttäjä. Kuten Snellmankin aikoinaan oikein totesi.
Snellman oli rasistinen mongoleja kohtaan.
"Snellman oli rasistinen mongoleja kohtaan."
Missä Snellman tapasi mongoleja ? En ole tiennytkään tätä.
Kävikö hän matkalla venäjällä alkuperäiskansojen luona?
Miten hän oli rasistinen ?
Suomeen tuli mongoleja (kiinalaisia ) 1. Maailmansodan aikana
rakentamaan linnoituksia, mutta Snellman oli silloin jo kuollut
-1881. Mongoleja kävi ensimmäisen kerran suomen maaperällä
Tallinnan piirityksen aikana 1570 - 1571. Tulivat jäät yli ja
ryöstivät ja raiskasivat uudenmaan rannikkolla
Surukulttuuri on sitä kun säätiörahoja käytetään väärin.
Ero onkin juuri kielessä. Suomenruotsalainen kulttuuri on yhtä kuin ruotsinkielinen kirjallisuus, ruotsinkielinen teatteri, ruotsinkielinen elokuva, jne. Eli kulttuuria, mutta ruotsiksi.
Jos ero on vain kielessä, niin tuleeko esimerkiksi Sofi Oksasen kirjasta suomenruotsalaista kulttuuria kun sen lukee ruotsinkielellä?
Kai suomenruotsalaisilla pitää jokin oma kulttuurikin olla. Vai onko sitä olemassakaan? Ei ole vielä täsmällisiä vastauksia näkynyt.
Miten ruotsinkielisten kirjojen sisältö poikkeaa suomenkielisten kirjojen sisällöstä? Jonka perusteella voisi sanoa, että on erillinen suomenruotsalainen kulttuuri?
Nyt en kyllä ymmärrä, miksi sisällön pitäisi erota suomenkielisten kirjojen sisällöstä? Ero on kielessä. Suomenruotsalaisen kulttuurin tunnusmerkki on se että sitä tehdään ruotsiksi.
Siis vain kieli on eri? Mitään muuta eroa ei kulttuurissa ole?
Eipä kai. Mutta en todellakaan ole mikään suomenruotsalaisen kulttuurin asiantuntija.
Jos väitätte, että on olemassa erillistä suomenruotsalaista kulttuuria, kai täytyy olla esimerkkejä?
sees? vai pitäisikö sanoa NRR?
En författare som är finländsk med modersmålet svenska,skriver ju ofta sina alster från finlandssvensk synpunkt.
Mitä?
Sehän juuri OLI maan kielellä, eli ruotsiksi.
Jos et edes ymmärrä maasi toista kansalliskieltä, se on ihan oma häpeäsi. =)
Kaikki mitä "suomenruotsalainen kulttuuri" pitää sisällään on alunperin otettu suomalaisesta tai ruotsalaisesta kulttuurista. Toisin sanoen mitään omaa kulttuuria ei suruilla ole vaikka he niin väittävät.
Jos olisi, niin ruotsinsuomalaisilla pitäisi myös vastaavasti olla oma kulttuurinsa, koska suomalaisia on asunut Ruotsissa vähintään yhtä kauan kuin ruotsalaisia Suomessa.
Käsittääkseni ruotsinsuomalaiset ovat joko Ruotsissa asuvia suomalaisia tai sitten ruotsalaiseen kulttuuriin integroituneita, alkuperältään suomalaisia mutta riikinruotsia puhuvia ruotsalaisia.
Eilen rkp-media hehkutti ruotsinkielisen Akademista sångföreningenin, eli ylioppilaiden kuoron 150-vuotismerkkipäivää "suomenruotsalaisena kulttuurina".
Kuorossa laulaminen ei ole kuitenkaan pelkästään ruotsinkielisille ominaista. Myös muut laulavat kuorossa ja ovat laulaneet jo läpi historian.
Ylioppilaiden laulaminen yhdessä ei ole suomenruotsalaisten keksimää.
Kyseinen kuoro lauloi 1800-luvulla Maamme-laulun ruotsiksi silloisen pakkoruotsin vuoksi.
Jo silloin oli pakollinen ruotsi kaikille. Ruotsinkieliset estivät toimintaa suomen kielellä ja viivyttivät suomen kielen nousua.
Edelleenkään ei ole tietooni tullut mitään kulttuuria, joka olisi vain suomenruotsalaisille ominaista.
Tosin tuo negatiivinen toiminta suomen kieltä vastaan on ominaista vain ruotsinkielisille. Rkp tiivisti sen myöhemmin yhteen lauseeseen: "Vahva ruotsalaisuus Suomeen" eli suomalaisuuden heikentäminenhän se taitaa olla se suomenruotsalaisen kulttuurin ainoa olennainen piirre.
Suomenruotsalainen kulttuuri on negatiivista; olla vastavoimana suomenkielisyydelle.
ytr5123 sanoo, että:
"Kirjailija, joka on äidinkieleltään ruotsinkielinen suomenmaalainen, kirjoittaa usein teoksensa suomenruotsalaisesta näkökulmasta."
Ja millainen se näkökulma on?
Mitkä piirteet mahtavat erottaa sen suomenkielisten kirjalijoiden näkökulmasta?
Sana "suomenruotsalainenhan sen kertoo, että suomenruotsaliset ovat sekä suomalaisia että rutosalaisia. Puhuvat ruotsia, mutta myös suomea. Muuten ovat samanlaisia kuin suomalaiset ja ruotsalaiset.
Mitään erityistä kulttuuria heillä ei ole.
Tässä yksi vastaus kysymykseen. Ei tietenkään ole olemassa yhä ainutta kattavaa määritelmää mutta tämä on yksi ero teihin suomenkielisiin nähden.
"Suomenruotsalaiset elävät tutkitusti suomenkielisiä suomalaisia pidempään. Ilmiötä on tutkittu Pohjanmaan maakunnassa, jossa eroa ei voi selittää "bättre folk-ilmiöllä". Sen sijaan sen takana on sosiaalinen pääoma.
Dosentti, neurologi ja kirjailija Markku T. Hyyppä kiinnostui suomenruotsalaisten terveyden tutkimisesta, kun hän muutti ruotsinkielisen vaimonsa kanssa ummikkoruotsinkieliselle alueelle Pohjanmaalle 35 vuotta sitten.
– Hämmästyin siitä, kuinka yli kahdeksankymppiset miehet olivat siellä erittäin aktiivisia. He toimivat kaikissa mahdollisissa järjestöissä, seuroissa ja yhdistyksissä ja auttoivat toisia ihmisiä, Hyyppä sanoo.
Hyyppä itse oli viettänyt lapsuutensa Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa.
Markku T. Hyyppä
– Siellä noin vanhoja miehiä ei edes käytännössä ollut olemassa – he olivat kuolleet pois aikoja sitten.
Hyyppä alkoi tutkia asiaa Kelassa ja THL:ssä 1990-luvun lopussa. Väestötutkimuksissa vertailtiin tuhansia Pohjanmaalla asuvia ihmisiä.
– Huomasimme, että ruotsinkieliset elivät hämmästyttävän pitkäikäisiksi: 2–3 vuotta suomenkielisiä pidempään. Lisäksi he elivät terveinä eivätkä sairastuneet tauteihin yhtä paljon kuin suomenkieliset naapurinsa."
http://www.studio55.fi/oikeusjakohtuus/artikkeli.shtml/1649612/suomenruotsalaiset-elavat-suomenkielisia-pidempaan---tassa-syy
Ettei kysymyksessä olisi ns. välimerellinen ruokavalio?
Kun muut maksaa, niin on helppo elää pitempään.
Itärajan miehet eivät paenneet Ruotsiin sodan aikana vaan taistelivat, puolustaen isänmaataan. Sodalla on sotilaisiin se vaikutus, että moni kuolee, osa haavoittuu ja osan elinikä lyhenee.
Hyypän tulisi hävetä silmät päästään.
ankadamillahan ei sitä kykyä ole.
Ainoa yhteinen nimittäjä kaikessä kulttuurissa, jota suomenruotsinkieliset tuottavat, on se, että ne vertaavat ruotsia puhuvia suomea puhuviin ja todistavat yhä uudelleen, että ruotsia puhuvat ovat parempia.
Tämä on olennaista suomenruotsankielisessä kulttuurissa ja sen ydin, jonka ympärillä se kulttuuri pyörii ja säilyy elossa.
Rkp:n ohjeen mukaan: vahva ruotsalaisuus Suomeen, eli heikennä suomenkielisyyttä.
Suomenuotsinkielisen kulttuurin olennainen piirre on se, että se jatkuvasti vertaa itseään suomenkielisyyteen. Se saa polttoaineensa ja elinvoimansa tästä ja vain tästä. Ilman vertaamista suomenkielisyyteen ei olisi mitään suomenruotsinkielistä kulttuuria.
Mitään muuta tyypillistä suomenruotsinkielistä kulttuuria ei ole.
Ruotsin kielellä tuotettu Tv-ohjelma, kirjallisuus, ym kulttuuri voidaan jakaa kahteen osaa:
Toinen on tavallista kulttuuria, jonka sisään, väliin tai oheen on ympätty tuo suomenkielisyyden heikentäminen. Se on tuotettu osin verovaroilla ja osin ruotsinkielisellä rahalla ja viimeistään sen julkituonnissa korostetaan, että se on ruotsinkielistä kulttuuria, joka siis on "parempaa".
Yle:n ruotsinkielinen ohjelmisto, uutiset ym. , niiden sisällä on jatkuva suomenkielisyyden heikentämispyrkimys. uutiset ovat samoja kuin suomenkielisellä yle:llä, mutta ne on kirjoitettu eri tavoin, suomenruotsalaisittain, tavoitteena vahva ruotsalaisuus, heikko suomalaisuus. Sanat finsk ja finländsk ovat malliesimerkki. Uutisten valinta on myös eri, kielipoliittinen punainen lanka aina esillä. Rkp johtaa ja valvoo.
Ja esim. ruotsinkieliset romaanit, joista tehdään filmejä ja joita palkitaan, esim. Finlandilla, jonka raati on sopivasti myönteinen, sattumalta..Taidepalkintoja, journalistipalkintoja, näyttäviä palkintoja sataa suomenrutosalaisille.
Toinen tuotetyyppi on vartavasten tehdyt ohjelmat, dokumentit, kirjat, tutkimukset, joiden ainoa tarkoitus on osoittaa, että "ruotsinkielisyys on parempaa verrattuna suomenkielisyysteen". Akateemisessa tutkimuksessa, mediassa, ja yksittäisessä tuotannossa.
Esim. Seppäsen sarja, Hyypän ja Nyqvistin tutkimukset, Kjell Herbertsin ym. ÅA:n kyselyt ja niiden tulkinnat. Tuotannot myydään suomenkieliseen mediaa levitykseen. Journalisteja keskitään, että he nostavat ne esille.
Yhdellä lauseella sanoen: omaa pesään k minen on se yhteinen nimittäjä.
Juuri nyt Yle Femmassa: Pietarsaaren campus allegron avajaiset.. Där har du din eftersökta finlandssvenska kultur
Miten Jesus kristus superstarin laulaminen ruotsiksi olisi suomenruotsalaista kulttuuria?