Itsenäisessä Suomessa ei ole koskaan ollut minkäänlaista vapaussotaa.
Tilannehan Suomessa tammikuussa 1918 oli tämä?
Keisarivallan kukistuttua Suomi, joka oli aiemmin ollut personaaliunionissa Venäjän keisarikunnan yhteydessä, oli menettänyt hallitsijansa kautta juridisen yhteytensä Venäjään. 1917 sosialistienemmistöinen eduskunta laati ns. Valtalain, jonka myötä aiemmin keisarille kuulunut valta siirrettiin kansan valitsemalle eduskunnalle.
Tämä kansanedustajiensa laillisesti tehty osittainen itsenäisyysjulistus ei kuitenkaan sopinut eduskunnan porvaristolle, vaan Kerenskin vallankumoushallitus hajotti eduskunnan laittomasti porvaripuolueiden tuella. Eduskunnan laittoman hajotuksen jälkeen järjestettiin, niin oliko kyseessä lailliset vai laittomat, vaalit jossa porvaripuolueet saivat enemmistön.
Venäjällä Leninin johtamat kommunistit järjestivät marraskuussa 1917 vallankaappauksen, jonka jälkeen porvaripuolueetkin halusivat eroon Venäjästä. Joulukuussa sitten eduskunta, laillinen tai laiton, teki itsenäisyysjulistuksen. Sosialistit halusivat toisenlaista menettelyä, jossa bolsevikkihallituksen kanssa olisi neuvoteltu itsenäisyydestä. Jotenkin skeptikkona tulee Suomen itsenäistymisprosessista kuva, jossa kaikki haluavat itsenäisyyden, mutta siten että maine tulisi itselle. Koko itsenäisyys oli vain suuri poliittinen näytelmä.
Pari vuosikymmentä jatkunut puoluelehtien vihan lietsonta sosialistien ja porvarien, porvareiden ja työmiesten, maanviljelijöiden ja maataloustyöntekijöiden, kartanonisäntien ja torppareiden, ammattiliittojen ja työnantajien välillä johti molempien osapuolten aseistautumiseen ja toiset asettuivat työväen kaarteihin toiset taas puolustaakseen rikkureita suojeluskuntiin.
Tammikuussa 1918 Neuvosto-Venäjän kansankomissaarit tunnustuvat Suomen itsenäisyyden, mutta edellyttivät tiettyjä neuvotteluja käytännön asioiden järjestämiseksi. Näihin neuvotteluihin sosialistit olivat valmiita, mutta porvarit eivät. Näitä neuvotteluita käytiin sitten vasta 1920 Tartossa.
Suomessa oli 1918 vuoden alussa lähes 100.000 Venäjän armeijan sotilasta, eri varuskunnissa, erilaisten sotilasneuvostojen johdossa. Kurittomuus oli valloillaan ja upseereita tapettiin svabodan varjolla milloin mistäkin syystä ja milloin missäkin. Venäjän armeijan Suomessa sijaitsevien varuskuntien lojaliteeteista ei kellään ollut tietoa. Itsenäisyyden tunnustamisesta huolimatta Neuvosto-Venäjän ja puna-armeijan johto ei tiennyt kenen puolella nämä Suomessa olleet joukot olivat. Olivatko ne Kerenskin vai Leninin/Trotskin puolella. Eivätkä Suomessa olleet Venäjän sotilaatkaan välttämättä sitä tienneet.
Venäjän sisällissotaan muuten kannattaa tutustua. Tammikuussa 1918 Neuvostohallitus hallitsi vain äärimmäisen pientä osaa suuresta Venäjän maasta. Lähinnä Pietari ja Moskova ja joitain muita pieniä alueita oli Leninin hallinnassa. Tämä tieto antaa ymmärryksen, miksi keisariperhe murhattiin Jekaterinburgissa. Bolsevikkihallinto pelkäsi valkoisten vapauttavan keisariperheen, joka olisi taas nostanut Venäjälle keisarivallan.
Vapaussota nimikkeen perusteena pitäisi olla taistelu vierasta valtaa vastaan, mutta kuinka paljon venäläiset ottivat ihan aikuisten oikeasti osaa Suomen 1918 sotaan osaa?
Tilannehan Suomessa tammikuussa 1918 oli tämä?
Keisarivallan kukistuttua Suomi, joka oli aiemmin ollut personaaliunionissa Venäjän keisarikunnan yhteydessä, oli menettänyt hallitsijansa kautta juridisen yhteytensä Venäjään. 1917 sosialistienemmistöinen eduskunta laati ns. Valtalain, jonka myötä aiemmin keisarille kuulunut valta siirrettiin kansan valitsemalle eduskunnalle.
Tämä kansanedustajiensa laillisesti tehty osittainen itsenäisyysjulistus ei kuitenkaan sopinut eduskunnan porvaristolle, vaan Kerenskin vallankumoushallitus hajotti eduskunnan laittomasti porvaripuolueiden tuella. Eduskunnan laittoman hajotuksen jälkeen järjestettiin, niin oliko kyseessä lailliset vai laittomat, vaalit jossa porvaripuolueet saivat enemmistön.
Venäjällä Leninin johtamat kommunistit järjestivät marraskuussa 1917 vallankaappauksen, jonka jälkeen porvaripuolueetkin halusivat eroon Venäjästä. Joulukuussa sitten eduskunta, laillinen tai laiton, teki itsenäisyysjulistuksen. Sosialistit halusivat toisenlaista menettelyä, jossa bolsevikkihallituksen kanssa olisi neuvoteltu itsenäisyydestä. Jotenkin skeptikkona tulee Suomen itsenäistymisprosessista kuva, jossa kaikki haluavat itsenäisyyden, mutta siten että maine tulisi itselle. Koko itsenäisyys oli vain suuri poliittinen näytelmä.
Pari vuosikymmentä jatkunut puoluelehtien vihan lietsonta sosialistien ja porvarien, porvareiden ja työmiesten, maanviljelijöiden ja maataloustyöntekijöiden, kartanonisäntien ja torppareiden, ammattiliittojen ja työnantajien välillä johti molempien osapuolten aseistautumiseen ja toiset asettuivat työväen kaarteihin toiset taas puolustaakseen rikkureita suojeluskuntiin.
Tammikuussa 1918 Neuvosto-Venäjän kansankomissaarit tunnustuvat Suomen itsenäisyyden, mutta edellyttivät tiettyjä neuvotteluja käytännön asioiden järjestämiseksi. Näihin neuvotteluihin sosialistit olivat valmiita, mutta porvarit eivät. Näitä neuvotteluita käytiin sitten vasta 1920 Tartossa.
Suomessa oli 1918 vuoden alussa lähes 100.000 Venäjän armeijan sotilasta, eri varuskunnissa, erilaisten sotilasneuvostojen johdossa. Kurittomuus oli valloillaan ja upseereita tapettiin svabodan varjolla milloin mistäkin syystä ja milloin missäkin. Venäjän armeijan Suomessa sijaitsevien varuskuntien lojaliteeteista ei kellään ollut tietoa. Itsenäisyyden tunnustamisesta huolimatta Neuvosto-Venäjän ja puna-armeijan johto ei tiennyt kenen puolella nämä Suomessa olleet joukot olivat. Olivatko ne Kerenskin vai Leninin/Trotskin puolella. Eivätkä Suomessa olleet Venäjän sotilaatkaan välttämättä sitä tienneet.
Venäjän sisällissotaan muuten kannattaa tutustua. Tammikuussa 1918 Neuvostohallitus hallitsi vain äärimmäisen pientä osaa suuresta Venäjän maasta. Lähinnä Pietari ja Moskova ja joitain muita pieniä alueita oli Leninin hallinnassa. Tämä tieto antaa ymmärryksen, miksi keisariperhe murhattiin Jekaterinburgissa. Bolsevikkihallinto pelkäsi valkoisten vapauttavan keisariperheen, joka olisi taas nostanut Venäjälle keisarivallan.
Vapaussota nimikkeen perusteena pitäisi olla taistelu vierasta valtaa vastaan, mutta kuinka paljon venäläiset ottivat ihan aikuisten oikeasti osaa Suomen 1918 sotaan osaa?
Vastaukset 62
Vanhimmat
Nimitysvallankumous oli vuoden 1918 sodan ensimmäisiä nimityksiä kansanvaltuuskunnan puolella. Punainen osapuoli kutsui sotaa myös luokkasodaksi ja kapinaksi, lisäksi vapaustaistelu-nimeä käytettiin esimerkiksi punakaartilaisten kuolinilmoituksissa ja hautajaisissa. Kansalaissota-nimeä käytettiin sodan aikana yleisesti molemmin puolin rintamaa. Valkoiset käyttivät lisäksi nimiä punakapina ja kapina. Sodan loppuvaiheessa ja sen jälkeen voittajien puolella alettiin korostaa sodan kansallista luonnetta vapaussotana Venäjää ja sen tukemia punaisia vastaan.
Osassa historiantutkimusta sotaa kutsutaan nykyisin pääasiassa vain pelkäksi sisällissodaksi, joka sopii paremmin myös kansainväliseen käytäntöön. Tosin se on ehkä jotenkin keinotekoinen ja kehitetty tämän hetkisen historiankirjoituksen tarpeisiin sopivaksi. Sisällissota-termi kuvaa sodan luonnetta kumminkin täysin neutraalisti, kun vertaa esim. nimityksiä vapaussota tai luokkasota.
,,,,,mutta kuinka paljon venäläiset ottivat ihan aikuisten oikeasti osaa Suomen 1918 sotaan osaa? ,,,,,,,,,,
Eivät käytännössä juuri laisinkaan. Valkoiset upseerit myivät joukkojensa aseet valkoisille Pohjanmaalla ja joukot kuskattiin Venäjälle. Vain pieniä porukoita jäi punaisten puolelle.
Toista oli valkoisten puolella kun heillä oli apunaan useita kymmeniä vai oliko peräti toista sataa ruotsalaista ammattiupseeria sekä lopulta divisioona Saksasta. Sen divisioonan valkoiset tilasivat takaamaan Suomen liittymisen Saksan vasalliksi mitä ei olisi tapahtunut jos punaiset olisivat voittaneet.
JOO, mutta kyllä punaiset soti venäläisillä aseilla ja nuolivat Lenini pylleröä
Aivan samoin myös ns.valkoinen osapuoli käytti venäläisvalmisteisia aseita.
http://www.pkymasehist.fi/m1891.html
Punikit itse myöntää. Iivanat julisti "Aloittakaa vallankumous tai me aloitamme sen". Dybenko oli naimisissa myös Suomen asioista perillä olevan Kollontain kanssa.
Ruotsalaisiako olisi pitännyt käyttää? Kerro ihmeessä ruotsalaisista vuoden 1918 tehokkaista konekivääreistä ja tykeistä. Nooh. Muuten sotakomissaari Podvoiski antoi käskyn riisua Suomen valkokaarti aseista. Lenin antoi myös käskyn Podvoiskille ja Krylenkolle toimittaa 10 000 kivääriä "luotettavalla" toveri Rahjalle. Venäjän sekaantuminen aloitti muidenkin valtojen sekaantumisen Suomen sisäisiin asioihin.
Ensimmäiset aseet olivat ihan Amerikassa valmistettuja "Winsuja". Sitä ei hömppä sivut kumoa.
Julistella voi kuka vaan ja mitä vaan, eivät suuret sanat suuta halkase. Todelllisuuden kanssahan niillä ei ole mitään tekemistä. Todellisuus on se mitä täällä tapahtui, ei se mitä joku tollo Venäjällä paasasi.
Heikkojapa ovat argumenttisi, kovin heikkoja.
"Eivät käytännössä juuri laisinkaan. Valkoiset upseerit myivät joukkojensa aseet valkoisille Pohjanmaalla ja joukot kuskattiin Venäjälle. Vain pieniä porukoita jäi punaisten puolelle."
Venäläiset joukot riisuttiin aseista, osin rajujenkin taistelujen jälkeen.
Punaiset saivat suuret määrät aseita Venäjältä ja varuskunnista. Venäläiset upseerit toimivat monissa keskeisissä johtotehtävissä. Venäläisiä sotilaita oli alussa noin 3 000, myöhemmin se laski 1 000:een.Venäläiset toimivat erityisesti tykki- ja konekiväärimiehistöinä sekä kouluttajina.
Lisäksi Karjalan rintamalla johti venäläinen esikunta ja taisteluihin osallistui sekä venäläistä punkaartia että lopuksi puna-armeijan yksiköitä.
Vienohuttula esittää uskollisesti omiin kuvitelmiinsa ja heikkoon historiantuntemukseen perustuvia valeitaan.
Tietämättömälle.
Venäläinen jalkaväenkivääri m/91 oli Suomessa käytössä jo autonomian aikana suomalaisella sotaväellä. Vuonna 1918 sisällissodassamme ase oli molempien osapuolien käytössä. Valkoiset saivat aseita haltuun riisumalla venäläisiä joukkoja aseista ja myöhemmin keväällä 1918 ostamalla saksasta yli 80 000 kivääriä m/91. Saksasta ostetuissa kivääreissä oli paljon alkuperäisiä vanhempia m/91 -kivääreitä, joissa oli suora tähtäintanko ja vanhat hihnankiinnitykset. Useissa Saksasta saaduissa kivääreissä oli holkki piipunsuussa, jota saksalaiset olivat asentaneet saadakseen kiinnitettyä aseisiin oman puukkopistimensä. Tunnettiin paremmin nimellä Ersatz-pistin
"Venäläisiä sotilaita oli alussa noin 3 000, myöhemmin se laski 1 000:een"
Palstahäirikkömme on näköjään täysin mahdotonta tajuta sitä faktaa, etteivät nuo kyseiset venäläiset olleet mitään punaisia, eivätkä punaisten puolella. Kas kun Venäjälläkin oli silloin oma sisällissota sodittavanaan ja sama armeija oli vasta kuukausia aiemmin vannonut uskollisuutta valkoiselle tsaarille.
Venäläiset upseerit olivat lähes kaikki valkoisten puolella ja Marskin parhaita kavereita. Rivisotilailla varmasti sympatiaa punaisia kohtaan, mutta ei minkäänlaista organisaatiota, eikä motivaatiota sotia missään Suomessa.
Kun tietää Valkokaartin sotilaallisen kyvykkyyden, niin on selvää, että halutessaan esim. 50 000 venäläistä ammattisotilasta olisi lopettanut valkoisten heinähankosotaleikit parissa päivässä.
"Eivät käytännössä juuri laisinkaan."
Vieno on tapansa mukaan turhan vaatimaton:-D
Lainaus: "Osmo Rinta-Tassi osoittaa, että kapinaa joudutti ratkaisevasti Ali Aaltosen tammikuun alkupuolella Pietariin tekemä matka, koska hän sai Jukka Rahjan ja hänen veljensä Einon välityksellä lupauksen Suomen punakaartille lähetettävistä aseista ja Lenin vahvisti tämän 20. tammikuuta 1918.
"Suomessa olevalta Venäjän sotaväeltä saatiin kapinan alusta lähtien lisää aseita, ja tammikuun lopussa Helsinkiin saapui Leninin lupaama asejuna, joka toi 15 000 kivääriä, 30 konekivääriä eli "kuularuiskua", 10 kenttätykkiä ja suuret määrät ammuksia. Kuljetusta johtivat Jukka ja Eino Rahja, ja vaikka suojeluskuntalaiset kävivät junan kimppuun Viipurin eteläpuolella, se tuli perille arvokkaine lasteineen. Helsingistä se jatkoi helmikuun 2. päivänä matkaansa Tampereelle. Punakaarti oli nyt aika hyvin aseistettu, ja myöhemmin aseita saatiin paljon lisää bolsevikkisotilailta ja Venäjältä”
Suomen sisällissodan lopputuloksena kumminkin käytännössä Suomi menetti itsenäisyytensä ja päätyi Saksan vasalliksi valkoisten maanpetoksen takia. Tämän pitäisi olla tyhmimmillekin selvää, koska tietoa on hyvin saatavilla.
Valkoiset taistelivat edellä olevan puolesta saksalaisten rinnalla punaisia vastaan. Vain punaiset puolustivat Suomen itsenäisyyttä taistelemalla saksalaisia ja valkoisia vastaan.
Eikös meille Suomeen pitänyt aikoinaan saada oikein saksalainen kuningas?
Valkoinen puoli oli se, joka antoi itsenäisyysjulistuksen. Ei sitä asiaa joidenkin yläpään herrojen sekoilu muuksi muuta.
Sen sijaan punaisten voitto olisi tietänyt sitä, että olisimme armotta päätyneet Neuvostoliiton osaseksi.
Niin, Venäjän punikit varmasti olivat ainakin hengessä punaisten puolella. Tässä onkin historiaa tuntemattoman helppo nähdä Venäjän ja venäläisten olleen punaisia, kun monimutkaisempi todellisuus oli se, ettei Leninin asema vielä tuolloin ollut juuri sen kummempi kuin Suomen punapäälliköidenkään. Siksi juuri Suomessa.olleista venäläissotilaista oli lähinnä hyötyä valkoisten propagandalle sekä vapaaehtoisina aseenluovuttajina. Marskihan jopa vaati maksamaan palkkaa näille kavereilleen. Vasta ryssävihaan aivopestyjen jääkärien saapuminen heikensi.venäläisupseerien asemaa ja heidät petettiin.
"Sen sijaan punaisten voitto olisi tietänyt sitä, että olisimme armotta päätyneet Neuvostoliiton osaseksi."
Tuo on nyt vain sinun pelkkää omaa spekulointia ja arvailua.Ei mitään muuta.Joten se voidaan jättää täysin omaan arvoonsa.
Kukaan ei nyt kyllä pysty kertomaan totuuden mukaisesti sitä mitä Suomelle olisi tapahtunut jos vaikkapa tämä ns.punainen osapuoli olisi ollut tuon Suomen sisällissodan voittanut osapuoli.
Spekulointeja ja arvailuja voi tietysti esittää kuka tahansa.Mutta nehän eivät ole koskaan mitään faktaa.
Suomen itsenäistyminen.
Ensimmäisessä maailmansodassa kärsityt tappiot ja sisäiset ongelmat ajoivat Venäjän keväällä 1917 vallankumoukseen ja keisarivalta kaatui. Suomi käytti tilaisuutta hyväkseen ja alkoi tunnustella mahdollisuutta itsenäistymiseen. Tasavaltaiseen valtiomuotoon pyrkinyt Venäjän väliaikainen hallitus suhtautui empien Suomen täyteen itsenäistymiseen ja ilmoitti asiasta päätettävän vasta, kun perustuslakia säätävä kansalliskokous voitaisiin kutsua koolle. Poliittisen vasemmiston sosialidemokraatit ehdottivat eduskunnassa jo maaliskuussa 1917 itsenäisyyden julistamista, mutta porvaripuolueet olivat sitä vastaan. Sosialidemokraattien mielestä korkein valta oli siirtynyt Suomen suuriruhtinaana toimineen keisarin erottua eduskunnalle, porvarien mielestä Venäjän hallitukselle.
Eduskunnan julistautuessa korkeimmaksi valtiomahdiksi valtalailla heinäkuussa 1917, osa porvaripuolueiden edustajia vastusti sitä. Valtalaki ei koskaan tullutkaan voimaan, sillä sitä vastustanut Venäjän hallitus hajotti eduskunnan.
Väliaikaisen hallituksen kukistuttua bolsevikkien suorittamassa lokakuun vallankumouksessa marraskuussa 1917 Suomen poliittiset piirit jakautuivat kahtia sen suhteen, miten itsenäisyyttä pitäisi tavoitella. Porvarilliselle linjalle oli ongelmallista, että nyt ainoa jonkin tason neuvotteluihin kykenevä osapuoli Venäjällä olivat äärivasemmistolaiset bolsevikit. Porvarit halusivat hakea itsenäisyyden tunnustusta länsimaista, kun taas sosialidemokraatit halusivat tunnustuksen Venäjän bolsevikkihallitukselta. Epäselvässä tilanteessa eduskunta julistautui korkeimman vallan haltijaksi 15. marraskuuta, mikä tosiasiallisesti merkitsi valtalain idean toteutumista.
http://www.youtube.com/watch?v=-n_aYdDFMIE
Noin sew meni.
"Tuo on nyt vain sinun pelkkää omaa spekulointia ja arvailua.Ei mitään muuta.Joten se voidaan jättää täysin omaan arvoonsa."
Sillä on mielipiteen arvo. Eihän Suomeen tullut liioin saksalaista kuningasta:-)
"Kukaan ei nyt kyllä pysty kertomaan totuuden mukaisesti sitä mitä Suomelle olisi tapahtunut jos vaikkapa tämä ns.punainen osapuoli olisi ollut tuon Suomen sisällissodan voittanut osapuoli."
Tottakai voi ja sanoin sen äsken. Voit toki olla eri mieltä asiasta, mutta yllättävän helppoa on sanoa.
"Spekulointeja ja arvailuja voi tietysti esittää kuka tahansa.Mutta nehän eivät ole koskaan mitään faktaa. "
Mielipiteet ovat harvoin faktoja.
"Mielipiteesi ovat harvoin faktoja. "
Juuri noin.
Yleensä lainausmerkit sisältävät muuttumattoman siteerauksen. Tähän tapaan: "Mielipiteet ovat harvoin faktoja."
Vain harva rehellinen kirjoittaja poikkeaa tästä säännöstä...
Nimenomaan tuo "pystykorva" nagant on legenda.
Kyllä niitä venäläisiä joukkoja oli jäänyt vielä merkittävä määrä Suomeen jotka sekä aseisti että yllytti Suomen työväestöä kapinaan vapailla vaaleilla valittua eduskuntaa ja laillista hallitusta vastaan
Ei Venäjän olisi tarvinnut mitään Tarton rauhan sopimuksia Suomen kanssa käydä jos kyseessä olisi ollut sisällissota.
"Ei Venäjän olisi tarvinnut mitään Tarton rauhan sopimuksia Suomen kanssa käydä jos kyseessä olisi ollut sisällissota."
Kylläpäs tarvi.Ei Suomen sisällissota tai sen lopputulos vaikuttanut millään tavalla tuohon Tarton rauhanneuvotteluihin
Sillä eihän Suomi ollut mikään itsenäinen valtio vuonna 1917 kuin vasta joulukuun alussa.
Ja näin sitten vain tuossa Tarton rauhansopimuksessa virallistettiin julkisesti itsenäisen Suomen ja Venäjän rajat nimenomaan SOPIMALLA noista valtioiden välisistä rajoista ihan täysin yhteistyössä ja rauhassa.
Tyhmyydestäsi huolimatta koko sopimus Tartossa perustui juuri suomalaisten väittämään, että Neuvosto-Venäjän ja Suomen välillä oli sotatila. Tämän bolsut siis epäsuorasti myönsi sopimuksessa. Petsamo oli luvattu jo Tsaarin toimesta Suomelle.
-----laillista hallitusta ----
Se hallitus oli porvariston ja Kerenskin juonittelujen tulos joten se ei ollut laillinen.
oli vapailla vaaleilla valitun eduskunnan luottamusta nauttiva. Sen laillisemmaksi ei hallitus tule.
Kansanvaltuuskunta nautti vain bolsevikkien luottamusta.
Taas näitä.........
Suomen eduskuntahan ei viraliisesti koskaan edes julistanut Suomeen minkäänlaista sotatilaa 1917.Soten mitään sotaa virallisesti ei sitten Suomessa koskaan ollut 1917.
Joten ihmettelen nyt hiukan noita todella omituisia paikkaansa pitämättömiä höpötyksiäsi.
Suomi ja NL nimenomaan Tartossa sopivat vain maiden väisistä rajoista.Ei tuolla Suomen sisällissodan tuloksella ollut mitään merkitystä kyseisen asian suhteen.
"Suomen eduskuntahan ei viraliisesti koskaan edes julistanut Suomeen minkäänlaista sotatilaa 1917."
Tarkoitat varmaan vuotta 1918?
Kun vuodeksi laitetaan 1918,niin kaikki kertomasi on täysin totta.
Tuo "vain" riitti kuitenkin moninkertaisen vapaaehtoisarmeijan keräämiseen vs. Hallituksen kaarti.
valkoisten joukot olivat lukumääräisesti melko tasaväkiset. Sodan alussa kummallakin oli noin 30 000 ja lopussa 70 000.
Hallituksen joukkojen suorituskyky ylitti nopeasti kapinalliset.
"Mies32" näkyy tiedoiltaan olevan tarkkisluokan tasoa. Niin aina.
miksi Tarton rauhansopimus aloittaa toteamalla sen lopettavan sotatilan Suomen ja Venäjän välillä?
Historian tapahtumat eivät muutu, vaikka punikit kuinka väärentävät niitä jälkikäteen.
Venäjän Suomessa oleva 42. armeijakunta oli julistanut sodan Suomen senaatille. Vaikka jotkut venäläiset sotilaat antoivat Suomen kansanvaltuuskunnalle (punaisen puolen hallitus) tukea, suomalaiset kävivät itse pääosan taisteluista. Näin ollen Suomen tasavallan ja myös sen tunnustaneen Neuvosto-Venäjän kesken vallitsi sotatila, vaikka maassa jatkuvan sotatilan ja Neuvostoarmeijan silloisen heikkouden vuoksi 1918–1919 ei mitään merkittäviä todellisia taisteluita ollutkaan käyty.
Etkö ymmärrä mitä tarkoittaa"vapaaehtoinen"?
Hauskasti käyt henkilökohtaisuuksiin nimitellen tarkkikseksi. Eli itse käyttäydyt kuin tarkkis. Eiköhän tämä samalla kertonut kaiken kyvykkyydestäsi ymmärtää historiaa.
Julistanut sotaa Neuvosto-Venäjää vastaan? ho ho. Ei kukaan niin tyhmä ole. Tai nooh ehkä sinä. Laillinen valta julistettiin. Tätä vastaan punikit kapinoivat. Mitään sotatilan julistusta ei tarvittu. Kapina nähtiin lyhyeksi. Poikkeustila muistaakseni kyllä julistettiin.
Kerrohan nyt että koska Suomi on julistanut sodan Neuvosto-Venäjää vastaan?
Minä en ainakaan muista moista tapahtuneen.
Tosin Suomihan hyökkäsi natsisaksan rinnalla Neuvostoliittoon kesällä 1941.
Mutta ei silloin Suomi mitään sotaa julistanut yhtään kenellekkään.
" Bolsut" antoi Suomelle itsenäisyyden.
Samoin kuin 1944 ( jätettiin ratkaisu Suomelle , valkoset
voitti 1918.)
Niinhän kävi myös 1944 ( kommarit eivät pystyneet
valtaan ) kun oli Hertta ja Yrjö , ei riittänyt.
50 000 venäläistä sotilasta. Myös bolshevikki puolueen ja Lokakuun vallankumouksen kärkinimiä oleskeli maassa "neuvonantajina". Kysymys oli itsenäisyydestä tai orjuudesta.
Näyttää mahdottomalta tajuta, etteivät nuo 50 000 olleet punaisia, eivätkä punaisten puolella. Kas kun Venäjälläkin oli silloin sisällissota ja sama armeija oli vasta kuukausia aiemmin vannonut uskollisuutta valkoiselle tsaarille.
Upseerit olivat lähes kaikki valkoisten puolella ja Marskin parhaita kavereita. Rivisotilailla varmasti sympatiaa punaisia kohtaan, mutta ei organisaatiota, eikä motivaatiota sotia Suomessa.
Kun tietää Valkokaartin sotilaallisen kyvykkyyden, niin on selvää, että halutessaan 50 000 venäläistä ammattisotilasta olisi lopettanut valkoisten heinähankosotaleikit päivässä.
"Kun tietää Valkokaartin sotilaallisen kyvykkyyden, niin on selvää, että halutessaan 50 000 venäläistä ammattisotilasta olisi lopettanut valkoisten heinähankosotaleikit päivässä."
Tavanomaista valehtelua.Maassa oli noin 40 000 venäläistä.
Venäjän armeija oli pahassa hajoamistilassa. Miehistö oli paljolti bolsevikkeja ja määräysvalta oli heidän hallitsemillaan sotamiesneuvostoilla.
Upseereista osa oli valkoisia, mutta heillä ei ollut johtoa erikä oikein tietoa, mitä tehdä.
Saksan kanssa tehty aselepo ja myöhemmin B-L rauha velvoitti Venäjän tyhjentämään Suomen joukoistaan. Osa lähti omia aikojaan.
Joitain osastoja oli rintamalla punaisten puolela, mutta menestys oli kehno.
Tuostahan juuri oli kyse: "halutessaan". Mutta kun yhteistä halua, eikä siten taistelutahtoa tai kykyäkään ollut.
Lopputuloksena siis se, ettei voi sanoa Venäjän tai venäläisten olleen valkoisten vihollisia muualla kuin Marskin propagandasaa. Lenin bolsuineen Tietysti oli, mutta heillä oli kädet täynnä oman sotansa kanssa, eikä edes auktoriteettia komentaa Suomessa olleita venäläissotilaita.
vihollisiksi. Yhdentekevää, mitä tekivät. Valkoinen puoli nimesi sodan Vapaussodaksi, koska päästiin eroon sekä venäläisistä että heidän vaikutuksessaan olleista punaisista.
Venäläisviha purkautui rajuissa puhdistuksissa Tampereella, Viipurissa ja Kannaksella.
"Venäläisviha purkautui rajuissa puhdistuksissa Tampereella"
Ainakin vuonna 1918 noista Tampereella toteutetuista mainitsemistasi puhdistuksissa 99.9% oli suomalaisia ihmisiä.Osa syyllisiä ja osa syyttömiä.
Taas kyse mielikuvista. Todellisuudessa venäläissotilaat olivat vetäytymässä muutenkin. Toki muutama valkoisten puolella ollut venäläisupseeri ja siviili sitten menetti päänsä tuota vapautta puuhattaessa.
Punikkeja ne oli. Esimerkiksi latvialainen Smilga hoiti näitä bolsu asioita Baltian ja Suomen sotilaiden keskuudessa. ho oh. Ryysyläisarmeija ei edes keskinkertaisia Saksan joukkoja vastaan pystynyt Baltiaa puollustamaan. Ei niillä mitään halua jossakin Oulun korvessa, Pohjanmaan aakkeessa laakeessa ja Lahden nokipajoissa ollut sotia. Etelässähän he liittyivät punaisiin ja hävisivät.
Ai vetäytymässä takaisin Pietariin. Mitä varten? Eihän ne kuuluneet Pietarin kasarmiin. Ei ollut vielä Puna-Armeijaan. Niiden neuvostot ja muut hommelit toimi täällä. Pietarin sotilailla oli omat neuvostot ja kaartit. Yhteistyössä toimittiin käden huutajien kesken joka tapauksessa.
Sinäkö siis luulet, että Valkokaarti sankarillisesti väkisin vei venäläisiltä aseet, vaikka venäläiset olivat vielä aikeissa jäädä miehittämään Suomea? Ja siinä sivussa valkoiset pistivät punakaartia pataan? Joo, melkoinen sankariarmeija oli Marskilla komennossaan..
Taisi olla jo ihan Saksan kanssa tehdyn sopimuksen mukaista tuo vetäytyminen. Toinen syy oli Leninin myöntämä itsenäisyys Suomelle. Kolmas syy oli Venäjän oma sisällissota, johon varmasti kaikki osapuolet halusivat kaikki mahdolliset joukot käyttöönsä.
Olivat siis vetäytymässä yksinkertaisesti kotiinsa.
Nimenomaan halua ei ollut. Jos halua olisi ollut, olisi Suomi (väristä riippumatta) lanattu mennentullen.
Mutta olivat he kuitenkin oikea armeija, aivan kuten oli heidät voittanut Saksan armeijakin. Aivan jotain muuta kuin talonpoikain heinäseiväs-Valkokaarti tai punaisten nälkäkaarti, jotka olivat tuon ajan Euroopan eittämättä kaksi heikointa aseistautunutta ryhmittymää, joita ei olisi missään muualla juuri edes kehdattu sotajoukoksi kutsua. Suomessa nyt kuitenkin sekin taso riitti, kun vastapuolellakaan ollut sen kummempaa.
" Bolsut " oli tehneet rauhan Saksankanssa.
" Hangon " sopimus "
Brestin rauha tehtiin vasta helmikuussa saksalaisten valloitettua Viron.
Bolsevikkien ja Saksana välillä oli aselepo joulukuusta -17.
Brest-Litovskin rauha tehtiin 3.3. 18. Se alisti käytännössä Venäjän Saksan määräysvaltaan.
Hangossa sovittiin 4.4. 18 Venäjän laivaston paluusta Helsingistä Kronstadtiin.
Määräysvaltaan. No juuh. Voipi ollakin. Eihän ryssä uskaltanut "levittää kumousta" ennen Saksan luhistumista. Laivatosta sovittiin jo Brestissä.
Tuo 1917 Valtalaki onkin muuten mielenkiintoinen, ainakin itseltäni aiemmin huomaamatta jäänyt mutka maamme historiassa. Ilmiselvästi siis myös SDP eli punaiset ajoivat Suomen itsenäisyyttä.
Viimeinenkin peruste "Vapaussodasta" meni siinä.
Otetaan esimerkiksi Lauri Laursalo, joka kaatui vapaussodan ensimmäisenä sotilaana Ylistarossa 28.1.1918. Laursalo oli suojeluskuntalainen, joka lähti vapauttamaan Suomea venäläisestä sotajoukoista. Hän lähti taistelemaan vapaussotaan. Laursalon elämää, motiiveja ja persoonaa kohtaan on väärin kuvata hänet "sisällissodan" sankarivainajana, koska Laursalon kuolinhetkellä ei ollut vielä tietoa asioiden kehittymisestä punaisten ja valkoisten väliseksi sisällissodaksi.
Niin, propagandalla aivopestyt todella sotivat vapaussotaa omissa mielissään. Mutta ei koko sotaa voi nimetä heidän harhaluulonsa pohjalta.
antoivat voittajat nimeksi Vapaussota. Se ei ollut mikään harhaluulo, vaan niin asia käsitettiin ja haluttiin uskoa.
Hävinneet antoivat sodalle muita nimiä ja lopulta useimmat tutkijat päätyivät käsitteeseen sisällissota.
Haluttiin uskoa = harhaluulo.
Eikä tuota harhaluuloa ollut esimerkiksi Marskilla, joka kyllä hyvin tiesi pelaaansa kaksilla kasvoilla inhoreaalipoliittisista syistä. Hän sai maalaistollonsa verenhimoisemmiksi ryssävihalla. Eivät he olisi niin innostuneet kuullessaan pääsevänsä lahtaamaan maanmiehiään.
Eikä tätä propagandaa tietenkään alettu perumaan sodan jälkeenkään, sehän olisi ollut varsin kiusallista. Pohjalaaset sotasankaritkin olisivat voitonhurmassaan vielä joutuneet kärsimään morkkiksesta, kun olisivat saaneet tietää, ettei sotansa venäläisiin liittynyt oikeastaan lainkaan.
Enkä tuosta kuviosta Marskia syytä, se nyt vaan oli järkevää taktikointia, jotta sota voitettaisiin. En myöskään syytä silloisia propagandaan uskoneita maalaistollukoita. Sen sijaan syytän kylläkin niitä, jotka yhä edelleen vuonna 2013 elävät kuin tuo propaganda olisi ollut totuus sodasta ja sen syistä.
Marskilla vaikeuksia " ottaa kantaa "Suomi / Keisari
Niin oli myös " vasemmistolla " SDP / Kommunisti
Suurin vaikutus oli vasemmiston ( jakaantumisessa )
Miksi ihmeessä sitten piti tehdä rauha, jos ei mitään sotaa ollut?
Venäjän Suomessa oleva 42. armeijakunta oli julistanut sodan Suomen senaatille. Vaikka jotkut venäläiset sotilaat antoivat Suomen kansanvaltuuskunnalle (punaisen puolen hallitus) tukea, suomalaiset kävivät itse pääosan taisteluista. Näin ollen Suomen tasavallan ja myös sen tunnustaneen Neuvosto-Venäjän kesken vallitsi sotatila, vaikka maassa jatkuvan sotatilan ja Neuvostoarmeijan silloisen heikkouden vuoksi 1918–1919 ei mitään merkittäviä todellisia taisteluita ollutkaan käyty.