Meidän pieni kielivähemmistömme uhoaa omasta kulttuuristaan mutta onko heillä mitään sellaista?
Kaikki mitä he nostavat esiin omaksi kulttuurikseen on Ruotsista lainattua tuontitavaraa jonka ruotsalaiset ovat puolestaan omaksuneet muilta. Mm. Lucia-perinne on Italian Syracusasta matkittu perinne josta ruotsalaiset ovat tehneet itselleen mieluisan itsetunnonkohottajan. Snapsilaulujen isähän on saksalaisen Bellmanin poika Carl-Michael Bellman. Pöytätavat toi Ruotsiin niinkin myöhään kuin 1800-luvun alkupuolella Ruotsin kuninkaaksi valittu Jean Baptiste Bernadotte josta kuninkaana käytetään nimeä Karl XIV Johan. Aikaisemmin Ruotsissa ei edes syöty sieniä senkin taidon toi tämä ranskalaisperuinen Bernadotte Ruotsiin.
Nämä perinteet ovat erittäin tärkeitä tälle meidän pienelle kielivähemmistöllemme mutta nehän eivät ole ruotsalaisia saatika sitten suomenruotsalaisia perinteitä!
Kaikki mitä he nostavat esiin omaksi kulttuurikseen on Ruotsista lainattua tuontitavaraa jonka ruotsalaiset ovat puolestaan omaksuneet muilta. Mm. Lucia-perinne on Italian Syracusasta matkittu perinne josta ruotsalaiset ovat tehneet itselleen mieluisan itsetunnonkohottajan. Snapsilaulujen isähän on saksalaisen Bellmanin poika Carl-Michael Bellman. Pöytätavat toi Ruotsiin niinkin myöhään kuin 1800-luvun alkupuolella Ruotsin kuninkaaksi valittu Jean Baptiste Bernadotte josta kuninkaana käytetään nimeä Karl XIV Johan. Aikaisemmin Ruotsissa ei edes syöty sieniä senkin taidon toi tämä ranskalaisperuinen Bernadotte Ruotsiin.
Nämä perinteet ovat erittäin tärkeitä tälle meidän pienelle kielivähemmistöllemme mutta nehän eivät ole ruotsalaisia saatika sitten suomenruotsalaisia perinteitä!
Vastaukset 10
Vanhimmat
Juhannusalko on saksasta.
...
Kaivostekniikan ja metallinkäsittelytaidon, varsinkin raudan ja teräksen käsittelytaito ttuli Ruotsiin valloonien mukana. Nuo Ranskan ja Belgian rajamailta olevat valloonit olivat edeltäkävelijöitä metallien käsittelyssä ja levittivät taitojaan myöskin Ruotsiin.
Ei se kuuluisa ruotsalainen teräs ollut alkuunkaan mikään ruotsalainen saavutus vaan valloonien kehittämästä tekniikasta oli kysymys. Näin myöskin näistä suomenruotsalaisten ylpeydenaiheista suurin kunnia kuului valloneille.
Suomeen 1600-luvulla saapuneet vallonit
Valloner, som kom till Finland under 1600-talet
henkilö - person vuosi - året minne - vart mistä - varifrån
Nils Blommert 1693 Koskenkyla Torshälla (Söd.)
Pier le Brun 1690 Kauttua useissa ruukeissa
Mathieu Bruse 1646 Billnas Leufsta (Upl.)
Thomas Bruse 1642 Antskog Leufsta (Upl.)
Gustaf Buse 1702 Sippola Finspång (Itäg.)
Lorentz Carney 1691 Mustio Åkerby (Upl.)
Margeta Chevet 1690 Kauttua Leufsta-Österby (Upl.)
Willem Clemens 1636 Antskog Leufsta (Upl.)
Regard Collin 1691 Teijo Finspång (Itäg.)
Christoffer Crabbot 1635 Mustio Vallonia
Clas Debon 1694 Teijo Fada (Söd.)
Johan Debarodevi 1642 Antskog Vallonia
Thomas Dlamoy 1642 Antskog Vallonia
Jakob Falleij 1693 Kauttua (Lerbacks bergslag)
Jakob Gevert 1637 Turku Västland (Upl.)
Jacob Goffin 1690 Kauttua Finspång (Itäg.)
Amman Hübinett 1690 Kauttua Österby (Upl.)
Samuel Hübinett 1688 Teijo Leufsta (Upl.)
Hans Lihr 1653 Fagervik Risinge (Itag.)
Laurent Lucas 1666 Antskog Ullfors (Upl.)
Michel Martelleur 1668 Fiskars Godegård (Söd.)
Andry Martens 1636 Antskog Vallonia
Johan Martin 1702 Fagervik Leufsta (Upl.)
Niklas Mineur 1691 Koskenkyla Österby (Upl.)
Johan Monsiör 1665 Antskog Leufsta (Upl.)
Jacob Mornier 1689 Orisberg Vaasa, Tukholma
Jean Muskin 1635 Mustio Österby (Upl.)
Nicolas Noe Nonne 1669 Fiskars Österby (Upl.)
Frans Oudart 1717 Koski Leufsta (Upl.)
Jean Rochie 1636 Antskog Vallonia
Marcus Siecann 1634 Antskog Vallonia
Balzar Thüm 1683 Koski Köngäinen (Norl.)
Nicolas Trysson 1634 Antskog Vallonia (Try)
Noe Verlen 1689 Orisberg Älvkarleby (Upl.)
Lähde - Källan:
Kustaa H.J. Vilkuna
Lihavoidulla merkityt saapuivat suoraan Valloniasta.
Arkielämää patriarkaalisessa työmiesyhteisössa.
Rautaruukkilaiset suurvalta-ajan Suomessa.
....
No niinsanotut suomenruotsalaiset ovat kielensä vaihtaneita suomenkielisiä opportunisteja, venäläisiä maahanmuuttajia, baltiansaksalaisia pakolaisia.
Kolonialismin jäänteitä. Miten heillä olisi jotain omaa kultuuria?
Sama kuin kysyisi mitä ja kuinka omintakeista on vironvenäläinen kulttuuri?
Vallonien sukujuuret ovat myös täällä Torniojokilaaksossa hyvin esillä Esm Jaako Kihlangi Pellikka Ruokojärvi,Keränen måna ja paljon muita jotka ovat polveutuneet Valloonien suvusta.Sukututkimuksen mukaan meitä on todella paljon iSwerige bor nestan 56%
Ei meillä raukoilla ole mitään muuta kuin kaunis kansalliskielemme ruotsi. Onneksi sitä opiskellaan innolla kauniissa kotimaassamme kokokansan voimin.
Suomenruotsia alettiin tietoisesti kehittää vasta 1910-luvulla, mutta sitä ennen täkäläinen ruotsin kieli oli murteiden, suomalaissanojen, fennicismien ja finlandismien sekoittamaa. Professori Bergrothin högsvenska siivosi ruotsalaisten puhetta ja vastikään suomenrutsalaiseksi muuttunut Svenska Teatern alkoi näyttää esimerkkiä siitä, millaista on hyvä ja kaunis högsvenska.(Ennen rakennuksessa vieraili riikinruotsalaisia ryhmiä.) Eihän suomenruotsalaisuudesta edes puhuttu ennen vuoden 1906 äänioikeuslain tuomaa mullistusta.
Suomenruotsalaisten käyttämä kieli ja alakulttuuri ovat varsin nuorta. Sanaa "finlandssvensk" ei taida vieläkään löytyä Svenska Akademins Ordbokista.
Toki 1800-uvun puolivälissä kaksi merkittävää kirjailijaa Runeberg ja Topelius kirjoittivat ruotsiksi, mutta he käyttivät itsestään sanaa finne ja olivat sivistyneitä. Muita merkittäviä ruotsinkielisiä kirjailijoita ei menneinä aikoina ollut. Kuvataiteilijoiden siveltimenvetoja jotkut tulkitsevat ruotsinkielisiksi...
Suomenkieliset ovat menestyksellään osoittaneet että prof. Freudenthal on ollut tiedemiehenä täysin kelvoton. Silti suomenruotsalaiset julistavat vuosittain tämän tyhmän ja täysin kyvyttömän tutkijan oppia maailmalle, aivan kuin hän olisi luonut jotain suurta tiedettä.
Freudenthal mitaleineen on suomenruotsalaisen kulttuurin ja tieteen, huippu ja ilmentymä. Samalla se kuvastaa täydellisesti suomenruotsalaisen kulttuurin ja tieteen tasoa läpi lähihistorian.
http://www.sci.fi/~eiry/alersuom.html
Suomenruotsalaiseen kulttuuriin ja perinteeseen kuuluu että kieriskellään omassa erinomaisuudessaan ilman minkäänlaista itsekritiikkiä, samalla halveksien muita kulttuureja.
Suomenruotsalaiset tulivat yllätetyiksi housut jalassa kun uskoivat Freudenthalin juttuja. Freudenthal on tehnyt suomenkielisille palveluksen, koska ankkalammikossa ei oltu valmiita suomenkielisten nousuun sata vuotta sitten.
Suomenruotsalaiset ovat säikähtäneet suomenkielisten alkukantaisuudesta johtuvasta elinvoimasta ja päättäväisyydestä. Alkukantaisuuden piti Freudenthalin mukaan olla nimenomaan suomalaisten kehittymisenen esteenä.
Oho. Koko tämä keskutelu on pelkkiä rasistisia kommentteja. Jos en tietäisi, että on 2010-luku ja paikkana Suomi, tämä voisi olla kuin 1930-luvun Saksasta, tosin silloin "keskustelu" käytiin saksaksi ja haukun kohteena juutalaiset. Koko tästä ketjusta voisi tulla poliiisi-ilmoitus. Vaan ei tule, kun kaikkea saa suustaan sylkeä suustaan kun ei ilmoita oikeaa nimeään.