Siis muuta kuin kasvattaneet äärioikeistolaista kannattaja kuntaansa? Persut ei ole tehneet mitään muuta kuin soini joka puheessaan heristänyt kuuluisaa etusormeaan ja möykännyt euron tuhon jonka nyt voi sanoa kuka tahansa muukin joka kylän paikallinen spurgukin. Ei mitään ehdotuksia ei yhtään mitään persut on tyhjän puhujia! Ne jotka sanoo että vasemmisto kannatti tukipakettia taas niin se ei pidä oikeastaan paikkaansa! Tukipaketti olisi muutenkin mennyt läpi ja katainen on sanonut että ne jotka on hallituksessa on pakko äänestää kokoomuksen haluamalla tavalla! Toisin kuin persut vasemmisto ottaa vastuuta ja onkin saanut vastineita ja kapuloita rattaisiin ja korjauksia huonoissa päätöksissä! Kummasta on siis enemmän hyötyä siitä että vasemmisto olisi oppositiossa eikä tekisi yhtään mitään vai siitä että on hallituksessa ja saa jotain hyvää sielä aikaan sen turvin mitä 8prosenttia voi? Persut ei ole tehnyt mitään muuta kuin huutanut että kaikki menee pieleen mutta ei ole auttanut ketään eikä yrittänyt ees mitään sopuratkaisua ei kuullosta kovin laadukkaalta puolueelta sekään! Joskus niillä kompromisseillakin joita hallituksessa saadaan vasemmiston ansiosta saadaan pelastettua työtä veroja rahaa jne. vaikka päätös ei aina olisikaan se täydellinen. Siis te persut jotka ette tajua tätä olette hel-vetin tyhmiä. Se persujen tyhjän puhuminen ei auta ketään ellei mitään vasta ehdotusta tai sopuratkaisua edes yritetä...
Mitä ne persut on saanu aikaan 10:ssä vuodessa?
vasemmisto
39139
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 39
Vanhimmat
Eikös se ollut keskustapuolueen Sipilä joka opasti Arhinmäelle mitä tarkoittaa vasemmistolainen politiikka. Senhän Paavo raukka unohti samantien kun sai ministerin pestin.
Kasvavana puolueena Perussuomalaisilla ei ole ollut aiemmin mahdollisuutta vähäisen kannatuksen vuoksi olla vaikuttavana tekijänä suomessa, ja vasta Timo Soinin ensimmäinen pieni "Jytky" mahdollisti Hallitukseen menon. Mutta kuten tiedätte että rehellisyyden nimissä päädyimme tietenkin oppositio asemaan, ja odottamaan suurempaa mahdollisuutta Hallituksen päätöksenteossa siinä vaiheessa kun vallitseva poliittinen linjaus tulee kaikkien huomioidessa epäonnistumaan.
Mitäs vasemmisto 40 vuodessa? Ei mitään ja siitä kertoo "suosiokin". Säälistä lähinnä hallituksessa kun joku oli pakko saada mukaan.
Olen aina aiemmin äänestänyt vasemmistoa.. Hallituksessa vasemmisto tekee kaiken täsmälleen siten kuin Kokoomus määrää. Tunne on sama kuin olisi suoraan äänestänyt Kokoomusta jota inhoan yli kaiken.
Jatkossa äänestän perussuomalaisia tai itsenäisyyden puoluetta.
Vasemmiston saavutuksia
"työttömien perusturvaa korotettiin 120 eurolla kuukaudessa,
asumistukirajoja on nostettu 120 eurolla kuukaudessa, toimeentulotukea
on nostettu 25 eurolla kuukaudessa ja toimeentulotuen yksinhuoltajan
perusosaa korotettiin 65 eurolla kuukaudessa.
pitää kirjoittaa monta viestiä kun ei saavutukset pariin viestiin mahdu ja pitää osa vielä poistaakin.
SAK:n saavutukset
SAK:n ja Suomen työmarkkinakehityksen tärkeitä vuosia.
1889
Asetus työväen suojelusta, ammattientarkastajat.
1895
Tapaturmakorvauslaki.
1905
Suurlakko eli kansallislakko.
1907
Suomen Ammattijärjestö perustetaan 15.4. Tampereella. Suomen Yleinen Työnantajaliitto (vuodesta 1918 Suomen Työnantajain Keskusliitto, STK) perustetaan.
1917
Suomen Ammattijärjestön jäsenmäärä lähes nelinkertaistuu yli 160 000:een. SDP:n Me vaadimme ohjelma, marraskuun suurlakko ja kahdeksan tunnin työaikalaki. Suomen itsenäistyminen.
1920
Vasemmistososialistit ja kommunistit saavat enemmistö Suomen Ammattijärjestön edustajakokoukseen ja päättäviin elimiin.
1922
Työsopimuslaki, vuosiloma 4–7 päivää.
1923
Työehtosopimuslaki.
1926
Vasemmistososialistien, kommunistien ja sosialidemokraattien linnarauha Ammattijärjestössä. Sosialidemokraatti Matti Paasivuori puheenjohtajaksi.
1927
Ammattientarkastuslakiin työläistarkastajat.
1929
Linnarauha päättyy. Vakavia poliittisia ristiriitoja Ammattijärjestössä. Sosialidemokraatit ryhtyvät perustamaan uutta keskusjärjestöä.
1930
Viranomaiset lopettavat Suomen Ammattijärjestön toiminnan heinäkuussa, ennen Lapuan liikkeen talonpoikaismarssia. Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto (SAK) perustetaan 19.10.
1934
Kommunistit kehottavat jäseniään ja kannattajiaan liittymään SAK:hon.
1937
Kansaneläkelaki.
1939
Vuosilomalaki, vuosiloma vakinaisissa töissä 5-12 päivää.
1940
SAK:n ja STK:n yhteinen julkilausuma, ns. tammikuun kihlaus. STK tunnustaa SAK:n työläisten edustajaksi ja keskinäiset neuvottelut tarpeellisiksi.
1942
Palkkasäännöstely. SAK:n, STK:n ja muiden järjestöjen edustajat mukana palkkasäännöstelyä hallinnoimassa.
1944
SAK:n ja STK:n ensimmäinen yleissopimus. Yleissopimus luo puitteet työmarkkinoiden keskusjärjestöjen ja niiden jäsenjärjestöjen neuvotteluille.
1945
Uusi palkkasäännöstelypäätös vauhdittaa valtakunnallisten työehtosopimuksien tekemistä. Liiketyönantajain Keskusliitto, LTK (vuodesta 1995 Palvelutyönantajat) perustetaan.
1946
SAK-STK yleissopimus uusitaan. Laki tuotantokomiteoista. Työsopimuslain uudistus, laki työriitojen sovittelusta ja laki työtuomioistuimesta. Työaikalain muutos pidentää vuosiloman 12-14-päiväiseksi.
1947
Valtakunnalliset työehtosopimukset muotoutuneet työehtosopimusjärjestelmäksi. Yleissopimuksen ja työehtosopimusten mukaiset luottamusmiehet vakiintuneeksi osaksi suomalaista työelämää. Syksyllä runsaasti lakkoja. Palkkasäännöstely muuttuu indeksisidonnaiseksi. SAK:n jäsenmäärä nousee yli 340 000:een.
Lapsilisälaki. Tapaturmavakuutuslaki.
1949
Sosialidemokraattien ja kommunistien suhteet ammattiyhdistysliikkeessä pohjalukemissa. SAK erottaa seitsemän ammattiliittoa jäsenyydestään, koska ne ovat aloittaneet työtaistelut ilman keskusjärjestön lupaa. Viisi liittoa palaa ja hyväksytään takaisin SAK:n jäsenyyteen.
1950
Yritys lopettaa palkkasäännöstely. Palkkasäännöstelyn paluu. Vakautuskausi alkaa.
1955
SAK, STK, Maataloustuottajain Keskusliitto (MTK) ja hallitus eivät kykene sopimaan vakautuksen ja palkkasäännöstelyn jatkosta. Valtalakia, joka mahdollisti hinta- ja palkkasäännöstelyn, ei enää hyväksytä eduskunnassa.
1956
Maataloustuotteiden hinnankorotus johtaa yleislakkoon. Yleislakko kestää 19 päivää, lakossa noin 420 000 työntekijää. SAK:n ajama palkankorotus toteutuu. Teollisuus saa verohelpotuksia. Eduskunta hyväksyy SAK:n vastustuksesta huolimatta yksimielisesti lain, joka kytkee maataloustulon palkansaajien yleiseen ansiotasoon. Hinnat jatkavat nousuaan. SAK:ssa vuoden lopussa lähes 290 000 jäsentä. Kansaneläkelain uudistus. Tasaeläkemalli hyväksytään SAK:n, Toimihenkilö- ja virkamiesjärjestöjen Keskusliiton (TVK) ja STK:n vastustuksesta huolimatta.
1957
SAK:n järjestöllinen hajaannus alkaa.
1958
Työturvallisuuslaki
1959
Yleiseksi työajaksi 45 t/viikossa, keskeytymättömässä kolmivuorotyössä 42 tuntia.
1960
Ammattiyhdistysliikkeen hajaannus syvenee. Suomen Ammattijärjestö, SAJ, perustetaan. Vuosilomalain muutos, vuosiloma 18-24 päivää. Työttömyysvakuutuslaki, päivärahoja korotetaan ja maksetaan useammalta päivältä kuin aiemmin. Myös työnantajat osallistuvat kassojen kustannuksiin.
Työntekijäin eläkelaki (TEL) ja lyhytaikaisessa työsuhteessa olevien työeläkelaki (LEL) hyväksytään.
1962
Eduskunta ratifioi Kansainvälisen työkonferenssin sopimuksen samapalkkaisuudesta. Eläkelait tulevat voimaan 1.7.1962.
1962-66
SAK ja STK neuvottelevat vuosina 1962-1964, kuinka samapalkkaisuus huomioidaan työehtosopimuksissa. Työehtosopimuksista poistuvat erilliset naispalkkataulukot ja määräykset vuoteen 1966 mennessä.
1964
SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen eheytysneuvottelut alkavat. Työehtosopimuksiin suositus työajan lyhentämisestä. Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain eläkelaki. Valtion virkamiesten työsuhteiden neuvottelemista koskeva menettelytapalaki.
1965
SAK, SAJ ja TVK sopivat STK:n kanssa, että vuonna 1966 aloitetaan siirtyminen 40 tunnin viikkotyöaikaan. Lyhennettyyn työviikkoon siirrytään 1.1.1970 mennessä.
1966
Sosialidemokraatit ja kansandemokraatit sopivat eheytyksen edellytysten parantamisesta. Niilo Hämäläinen (sd.) valitaan SAK:n puheenjohtajaksi ja Arvo Hautala (kd.) II puheenjohtajaksi. SAK-STK irtisanomissuojasopimus. Valtion eläkelaki ja evankelis-luterilaisen kirkon läkelaki.
1967
SAK-STK lomapalkkasopimus. Uusi ammattitautilaki.
1968
Ensimmäinen tulopoliittinen sopimus, ns. Liinamaa I (allekirjoitettu 27.3.1968, sopimuskausi 1.1.1969-31.12.1969). Indeksiehtojen poistaminen, vuokrien ja hintojen valvonta, vapaa-ajan tapaturmavakuutus, työnantajat alkavat periä jäsenmaksuja suoraan ammattiliittojen jäsenten palkoista. Sovitaan julkisen sektorin sopimusmenettelyjen muuttamisesta. SAK-STK rationalisointisopimus.
1969
SAK muuttuu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöksi, SAK. Ammattiyhdistysliikkeen eheytyminen. SAK:n ammattiliittojen valta työehtosopimustoiminnassa kasvaa. SAK-STK luottamusmiessopimus. SAK-LTK rationalisointisopimus.
1970
Työsopimuslain uudistus: irtisanomissuoja, luottamusmiesoikeudet, kokoontumisoikeus, syrjintäkielto. Toinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Liinamaa II (allekirjoitettu 11.9.1969, sopimuskausi 1.1.-31.12.1970): erorahajärjestelmä. SAK-LTK yleissopimus, luottamusmiessopimus ja turvallisuustyösopimus. Julkisen sektorin neuvottelu-, sopimis- ja lakko-oikeuden laajennus. Kunnallinen sopimusvaltuuskunta (vuodesta 1987 Kunnallinen työmarkkinalaitos) perustetaan.
Sopimus työmarkkina- ja talouspoliittisesta kokonaisratkaisusta ns. UKK-sopimus. Neljän viikon vuosiloma vuonna 1973. SAK-STK koulutussopimus ja tiedotussopimus. Vähimmäispalkkalaki. Julkisen sektorin valtakunnalliset työehtosopimukset. Valtion työsuhdeasiain neuvottelukunta perustetaan. Valtion sektorin luottamusmiessopimus.
1972
Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. HL (Hämäläinen-Laatunen) -sopimus: lomaltapaluuraha 10 % lomapalkasta, sairausajan palkkaetujen parantaminen.
1973
Vuosilomalain uudistus. Työsuojelunvalvontalaki, työsuojeluhallinto, työsuojeluvaltuutetut vuonna 1974. Valtionvarainministeriön palkkaosasto aloittaa toimintansa valtion työmarkkinalaitoksena.
1974
Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Lindblom-sopimus: lapsilisien korotus, äitiysloma 7 kuukautta, verohelpotuksia, ansiokehitystakuu.
1976SAK, Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliiton (STTK) ja STK:n työsuojelusopimus. Ryhmähenkivakuutus.
1977
SAK-LTK työsuojelusopimus. Talviloma.
1978
Yhteistoimintalaki. Työterveyshuoltolaki. Talviloma vuosilomalakiin. Isyysloma 12 päivää. SAK-STK irtisanomissuojasopimuksen uudistaminen. SAK-STK ja SAK-LTK rationalisointisopimusten uusiminen. Neljän palkansaajakeskusjärjestön yhteistyö tiivistyy. SAK:n, TVK:n, AKAVA:n ja STTK:n puheenjohtajien säännölliset tapaamiset alkavat.
1979
Talvilomaoikeuden laajennus.
1980
Opintovapaalaki. Äitiyspäivärahan pidennys ja vanhempainloma. Ensimmäiset työehtosopimukset, jotka mahdollistivat, että sairaanlapsen hoitajana voi äidin suostumuksella olla myös lapsen isä.
Keskitetty työehto- ja talouspoliittinen ratkaisu, ns. Pekkanen I. Ansiosidonnaisen sosiaaliturvan parannus äitiys-, vanhempain- ja sairaspäivärahoissa. SAK-STK ja SAK-LTK sopimukset yhteistoiminnan edistämisestä ja sopimukset yrityksen sisäisestä tiedotustoiminnasta.
1984
SAK uhkaa yhteislakolla eli eri tuotannonalojen lyhyiden lakkojen sarjalla. Tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Pekkanen II, johon sisältyi vuonna 1986 alkava työajan lyhennys 16/32 tuntia. Ansiosidonnainen työttömyysturva. Laki irtisanomismenettelystä. SAK-STK irtisanomissuojasopimuksen uudistaminen uutta lakia vastaavaksi. SAK-LTK irtisanomissuojasopimus. Työtuomioistuimen hyvityssakkojen enimmäismäärän korotus 10 000 markasta 90 000 markkaan.
1985
Laki kotihoidontuesta.
1986
Työmarkkinapelisääntöjä koskeva lakipaketti, työsopimuslaissa irtisanomis- ja koeaikoja pidennetään, työehtosopimuslaissa työnantajien vastuuta kiristetään ja ammattiosastojen vastuuta työrauhasta lievennetään. Toimihenkilöjärjestöt TVK ja STTK tekevät STK:n ja LTK:n kanssa keskitetyn työmarkkinaratkaisun, ns. toimihenkilötupon. SAK:n avainalojen yhteislakko 13.–15.3.1983. SAK tekee oman keskitetyn ratkaisun, josta työnantajapuolelta vain LTK jää pois. Työajan lyhennyksen jatkamisesta 68 tunnilla vuosina 1987–1990. SAK-STK rationalisointi- ja yhteistoimintasopimusten uudistus. Tasa-arvolaki hyväksytään, laki voimaan 1.1.1987.
1986-1990
Työajan lyhennys joko päivittäisestä tai viikkotyöajasta tai sitten kokonaisina lomapäivinä, ns. pekkaspäivinä.
1987
Työturvallisuuslainsäädäntöä muutettiin, työsuojeluvaltuutetulle oikeus keskeyttää vaarallinen työ. Työsopimuslakiin syrjintäkielto työhönotossa. Aikuisten opintotuki.
1988
Työsopimuslain ja yhteistoimintalain uudistukset hyväksytään työnantajajärjestöjen vastustuksesta huolimatta. Henkilörekisterilaki. Yksilölliset työajat lakisääteisiksi. Kotihoidontuki laajenee. Valtioneuvoston kanslia asettaa tulopoliittisen selvitystoimikunnan laatimaan taloudellisia selvityksiä ja laskelmia tulopoliittisia neuvotteluja ja päätöksentekoa varten.
1989
Työttömyysturvalain muutos. Työministeriö aloittaa toimintansa. Henkilörahastolaki hyväksytään, laki voimaan 1.1.1990. Uusi yhdistyslaki. SAK-STK irtisanomissuojasopimus uusitaan vastaamaan uudistettua työsopimuslakia. SAK-STK sopimus yhteistoiminnasta ja tiedotustoiminnasta yrityksissä uusitaan. SAK-LTK sopimus yhteistoiminnasta ja tiedotustoiminnasta yrityksissä.
1990
Konserniyhteistyötä koskevat säännökset yhteistoimintalakiin, muutokset voimaan 1.1.1991. Työajan lyhennys (loppiainen 1.1.1992 alkaen). SAK-LTK yleissopimus. SAK-STK ja SAK-LTK luottamusmiessopimukset. SAK-STK lomapalkkasopimus uusitaan.
Irtisanomismenettelylain kumoaminen ja irtisanomista koskevien määräysten sisällyttäminen työsopimuslakiin, laittoman irtisanomisen korvauksen enimmäismäärän nosto. Vuosilomalain muutos, loman säästämisjärjestelmä. Ammattikoulutusraha. SAK-STK koulutussopimus ja SAK-STK irtisanomissuojasopimus uusitaan. Vaikea talouslama alkaa Suomessa. STK vaatii työlainsäädännön ja työehtosopimustoiminnan perusteellista muuttamista, esimerkiksi työehtosopimusten yleissitovuudesta luopumista. STK:n vaatimukset saavat kutsumanimen 'saatanalliset säkeet'. LTK sanoutuu irti näistä periaatteellisista vaatimuksista. Pankinjohtaja Sorsan ehdottaman palkanalennukset sisältänyt tulopoliittinen kokonaisratkaisu katuu, kun markka devalvoituu. Tulopoliittinen ratkaisu rakentuu palkkojen jäädyttämiselle ja työeläkemaksujen ja työttömyysvakuutusmaksujen osittaiselle siirtämiselle työnantajien vastuulta työntekijöille.
1992
TVK menee konkurssiin. Pääosa sen jäsenliitoista siirtyy STTK:hon. SAK uhkaa yhteislakolla
1993
SAK uhkaa yleislakolla, kun hallitus aikoo muuttaa olennaisesti työlainsäädäntöä. STK ja teollisuudenkeskusliitto yhdistyvät Teollisuus ja Työnantajat (TT) keskusjärjestöksi.
1995
Ulkomaisten työntekijöiden työehdot. Vuorotteluvapaa. Työaikalaki. Yt-lain muutokset: Eurooppa-tason konserniyhteistyö.
1996
Päivähoitolaki. Työaikalain kokonaisuudistus. Epätyypillisissä työsuhteissa olevien eläketurva. Vuosilomalain osittaisuudistus. Ulkomaalaisten työntekijöiden työehdot. Henkilöstörahastolain uudistus. Yhteistoimintalain uudistus. Tel-yhtiöiden hallintolaki.
1997
TT-SAK yleiset sopimukset. PT-SAK yt-sopimus. Työeläkelaitoksen sijoitusuudistus. Sopimus työeläke- ja työttömyysvakuutusjärjestelmään koottavista ns. puskurirahastoista sekä työttömyysvakuutuksen rahoitusuudistuksesta.
1998
Työttömyysvakuutusrahaston perustaminen.
1999
Varhaiseläkeuudistus.
2001
Uusi työsopimuslaki. Neuvottelutulos työeläke- ja työttömyysturvajärjestelmien uudistamisesta (ns. sosiaalipaketti).
2002
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasokorotus. Uusi työterveyshuoltolaki. Sopimus helatorstaista voimaan (helatorstai lyhentää työaikaa ansioita alentamatta).
2003
Työttömyysturvalain uudistus. Uusi työturvallisuuslaki. Tapaturma- ja ammattitautilain uudistus. Perhevapaat-uudistus. Koululaisten iltapäivähoito.
2004
Ammatillisen kuntouksen uudistus. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta. Osaamisen kohottamisohjelma Noste.
2005
Työeläkeuudistus. Muutosturva. Tasa-arvolain kokonaisuudistus. Vuosilomalain uudistus. Kesäduunari-puhelin.
2006
Työsuojelun valvontalain uudistaminen. Tilaajavastuulaki. Samapalkkaohjelma. Työeläkelaitosten valvonnan tehostaminen ja sijoitustoiminnan kehittäminen. Perhevapaakustannusten tasaaminen (mm. äitiys- ja vanhempainpäivärahojen korotus).
2007
Työntekijän työeläkelaki. Yt-lain uudistus.
2009
Sosiaalitupo. Muutosturva parani lomautettujen ja määräaikaisten osalta. Työttömien koulutusmahdollisuuksien laajentuminen.
2010
Työsopimuslain muutos, joka täsmensi määräaikaisten työsopimusten solmimisehtoja. Laki yhteistoiminta-asiamiehestä ja tämän toimistosta. Yhdistyslain uudistus, joka mm. paransi työntekijöiden osallistumismahdollisuuksia ay-toimintaan. Työtapaturma- ja ammattitautilainsäädännön haittaluokituksen uudistus.
Kaiken tämän mahdollistaa ja maksaa porvarillinen yhteiskuntajärjestelmä.
Kommunistimaissa noista ei ole montaakaan.
Ennen oli ennen mutta nyt on nyt. Paavo Audinmäki on myynyt itsensä, mummonsa, puolueen kannattajansa kokoomukselle sillä hinnalla että, itte pääsi Audin takapenkille nahkasalkkuineen ministerin titteleineen. Vaikka Persut on perustettu vuonna 1995 niin tuskin monikaan meistä oli kuullut koko puolueesta ennen jytkyä itse allekirjoittaneena myös. Ei se vastasyntynyt lapsikaan osaa heti puhua tai kävellä eli annetaan nyt puolueen kasvaa rauhassa ensin. Ainaskin ovat suoraselkäistä porukkaa kun eivät myynneet itseänsä Kataiselle jotta olisivat päässeet hallitukseen niin kuin teidän PAAVO teki.......WIDUN BÖNDE!
nostaminen valui suoraan kokkareiden taskuihin vuokrankorotuksina ja niitä asumistukia ei tavallinen duunari saa jos on töissä joten ne korotukset menee pienestä palkasta sillä edellytyksellä että on työpaikka sen jälkeen kun Vasemmistoliitto on niitä yhdessä Kokoomuksen kanssa siirtänyt ulkomaille.
sewrt6
köyhä köyhtyy enemmipi eli heikoimas asemas oleva hävis tuossaki!sama työläisil ollu 20viimist vuot %korotuksil!ET mitä saavutuksia tämmöset on?
Mitä vanhat puolueet ovat saaneet aikaan viimeisen sadan vuodenaikana ?muuta kuin köyhät aina
Tai no, Hakkaraisen eduskuntaan.
Persut ovat torjuneet liittovaltion. Oppositiosta käsin.
Eikös se ole maan hallitus jonka tulisi saada jotakin aikaan.
aikaan sen että Suomen verovaroilla tuetaan Kyprosta että venäläiset miljonäärit eivät menetä säästöjään ja että Saksan pankkiirit saavat kesäbonukset.
Just joo osuit oikeaan !
Mitä Arhimäki on saannut aikaan ? Tappakaa poliisit !
Aloittajalla on tyypillistä pelokasta propagandaa. Persut ne vaan nousee. Suurin puolue tulevissa vaaleissa?
´´Aloittajalla on tyypillistä pelokasta propagandaa´´
työnnä sinä keskikaljaeinari se propagandas vittu perseeseen! aloittajan kysymys oli täysin aiheellinen!
persut ei saa mitään aikaan, koskaan
Jopa saivat kutsun valkoiseen taloon presidentin pyynnöstä lounaalle. Jonne ei ole päässyt edes Suomen presidenteistäkään monikaan. Jopa USA:ssa tajutaan missä ne johtajat on ja ketkä ei myy maataan eikä se luonnon rikkauksia.
Että silleen.
hurraaaa!
Ja mitäs tekemistä tällä on KOTIMAAN politiikan kanssa,
ja Suomen asioiden?
Entä miten se lounas muuttaa Suomen taloustilannetta?
yhtä tyhjän kanssa
BUEHEHHEE viikon vitsin murjaisit!
Se RUKOUSAAMIAINEN uskoville hörhöille.
Tilaisuuteen osallistuu yli 3200 ihmistä 140 maasta.
Suurtapahtuma, jonka järjestämisestä vastaa kristillinen järjestö The Fellowship Foundation, huipentuu Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman puheeseen.
"Obama" ei todellakaan ole kutsunut Soini EIKÄ SE MENE VALKOISEEN TALOON!
MITÄ TOLLOJA NÄÄ PERSUT OIKEEN ON?!"?!?!?!?
mikä toope
Todellakin näin että jos sitä kunnioitusta ei tule tässä räkyttäjien luvatussa maassa, niin Yhdysvalloissa sitä tuli. Obama kutsui Soinin aamukonferenssiin juhlavieraaksi ja keskustelemaan politiikasta.
Kysyt mitä persut ovat saaneet aikaan , no vastaan sinulle , AINAKIN SEN , ETTÄ VASEMMISTON KANNATUS on pudonnut höyhensarjaan (8%) tienoille ja seuraavissa vaaleissa pudotus on vieläkin rajumpi.
että Sdp:n ja Vasemmistoliiton yhteenlaskettu kannatus on 8% josta kiitos kuuluu kyseisten puolueiden johtajille jotka halusivat täyttää mielummin omia tilejään kuin hoitaa äänestäjiensä asioita.
Kysyn vaan ,montako kommaria on kutsuttu yhdysvaltojen valkoiseen taloon , tätä kun mietit , niin siinä sinulle aloittaja on vastaus.
eihän persut oo koskaan saanut MITÄÄN aikaan
turhaa huutelua
Eduskuntavaaleissa kaikki alle 10% puolueet ovat oppositiossa:)
pääsee hallitukseen on Rkp myös hallituksessa.
Ihan sama mitä puolueita kansalaiset äänestävät, RKP on siitä ja sen omasta kannatuksen noususta tai laskusta huolimatta poikkeuksetta hallituspuolue.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288395838941.html
Valta kuuluu kansalle? http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/eduskunta/selko/index.htx
Lukekaa erityisesti tuon Iltasanomien linkin kommentit...