kuin Terijoen hallituksen tekemä sopimus Stalinin hallinnon kanssa. Tai eihän Terijoen sopimus paha ollutkaan, Suomihan oli siinä saamassa lisää maata melko rutkasti eikä sopimuksessa sovittu mistään vasallisuhteesta kuten sovittiin Saksan kanssa -18.
On se vaan niin kummaa kun tuosta maanpetossopimuksesta keväältä -18 niin tyystin vaietaan. Porvareita taitaa vieläkin kammottaa oma maanpetoksensa. Tosin ei se voi kammottaa kovin monia koska tuota sopimusta ei tunneta, se on vaiettu kuoliaaksi ikään kuin sitä ei olisi koskaan tehtykään.
On se vaan niin kummaa kun tuosta maanpetossopimuksesta keväältä -18 niin tyystin vaietaan. Porvareita taitaa vieläkin kammottaa oma maanpetoksensa. Tosin ei se voi kammottaa kovin monia koska tuota sopimusta ei tunneta, se on vaiettu kuoliaaksi ikään kuin sitä ei olisi koskaan tehtykään.
Vastaukset 8
Vanhimmat
sopimuksen kohdassa sovitaan vasallisuhteesta?
http://www.histdoc.net/historia/1917-18/153_1.html
Täytyy olla siis kaksi eri sopimusta. Eihän tuossa puhuta mitään esim. Itämeren divisioonan tulosta Suomeen eikä myöskään saksalaisesta kuninkaasta. Eli tuo lappunen ei kerro koko totuutta. Totuus koetetaan vieläkin salata.
Kuningasvallasta ja muusta päätettiin porvarien äänin laittomassa eli sodan aikaisessa Eduskunnassa.
Ne päätökset joilla Suomesta tehtiin Saksan vasalli on aika hyvin kätkettyjä, ei niitä löydy Eduskunnan asiakirjoista. Törkeä maanpetos on aina haluttu salata ja se salaaminen jatkuu edelleenkin niin tarkoin, että 99 % historioitsijoista siitä vaikenee.
Eikö tosiksi uskotut valeet olekaan totta? Ihan pitää keksiä uusi sopimus tilkkeeksi.
SAksa tilautti apujoukkonsa omien tarpeidensa perusteella. Piti päästä valvomaan rauhansopimusta myös Suomen suunnalta.
"Kuningasvallasta ja muusta päätettiin porvarien äänin laittomassa eli sodan aikaisessa Eduskunnassa."
Ns. tynkäeduskunta oli täysin laillinen. Kuninkaan valinta oli osa Saksaan suuntautumista. Linja romahti marraskuussa -18.
Kaikki Suomen valtion päätökset löytyvät virallisista asiakirjoista. Punikkien keksimiä päätöksiä niissä ei kuitenkaan ole.
Minulla on melkoinen rivi vuotta -18 koskevia historiankirjoja ja kaikissa selvitetään myös Saksan kanssa tehtyjä sopimuksia, joissain aivan yksityiskohtaisesti.
Valehtelit siis taas. Tuntuuko hyvältä, kun pääsee toteuttamaan kutsumustaan.?
sopimukset. Suomella oli niihin vähän sanomista, sillä Saksa oli Itämeren alueen herra. Sopimukset eivät juuri ehtineet käytännön tasolle.Siksi niitä ei ole kovin paljoa historiankirjoituksessa käsitelty. Vaiettuhan niistä ei ole. Valetta on sekin.
Suomi piti sopimuksia turvana Venäjää vastaan.
Terijoen hallitus ja sen tekemät sopimukset ovat taas täysin eri asia. Ne olivat puhdasta maanpetosta, joskaan mitään käytännön merkitystä niillä ei ollut.
Näiden kahden täysin eri asian rinnastaminen on tyypillistä stallarien mustamaalausta. Muutahan ei siltä porukalta voi odottaakaan.
----Sopimukset eivät juuri ehtineet käytännön tasolle.-----
Ei tuo asia muuta sopimuksen sisältöä jotenkin hyväksi. Vain Saksan häviö esti sopimuksen lopullisen ja pysyvän soveltamisen. Saksan miehitysjoukkohan läksi Helsingistä vasta joulukuussa -18 eli kuukausi Saksan antautumisen jälkeen. Ei ollut sakulla kiirettä luopua vasallistaan edes hävityn sodankaan jälkeen.
eräänlaisessa pakkotilassa. Niitä eo käytännössä toimeenpantu. Suomi ei ollut Saksan vasalli, joskin Saksan vaikutus mm. kuninkaan valinnassa oli suuri.
Mitäänmiehitysjoukkoja ei Suomessa ollut, vaan ne olivat valvomassa Venäjän pysymistä Brest-Litovskin rauhansopimuksessa. Se muuten teki bolsevikeista Saksan käskyläisiä.