Haluaisin tietää, kuinka paksun pitää kuparijohtimien laitteen sisällä olla, kun maksimi (jatkuvakin) virta on 16A (230V AC). Kyseisillä johtimilla on mittaa vajaa 5 senttiä ja ne pääsevät jäähtymään ainakin kohtalaisen hyvin.
Jokin teoreettinen fakta lähteineen kiinnostaisi.
Oletetaan lisäksi, ettei johtimien lämpötilat saa ylittää 80 astetta. Eräänlainen lähtökohtahan voisi olla maadoitettu jatkojohto-pistorasia, jossa on käytetty 1,5mm2 johtimia, joilla 16A on sallittu.
Olen googlettanut johtojen paksuuksia, mutten ole löytänyt mitään tilanteeseen sopivaa. Pysytään asiassa, eli asian teoreettisessa puolessa ja siinä mitä säännöt mahdollisesti asiasta sanovat. Tiedoksi, etten ole "rane" enkä ala virittää mitään kyseenalaista. En rakenna enkä korjaa mitään yhtään kenellekään.
Jokin teoreettinen fakta lähteineen kiinnostaisi.
Oletetaan lisäksi, ettei johtimien lämpötilat saa ylittää 80 astetta. Eräänlainen lähtökohtahan voisi olla maadoitettu jatkojohto-pistorasia, jossa on käytetty 1,5mm2 johtimia, joilla 16A on sallittu.
Olen googlettanut johtojen paksuuksia, mutten ole löytänyt mitään tilanteeseen sopivaa. Pysytään asiassa, eli asian teoreettisessa puolessa ja siinä mitä säännöt mahdollisesti asiasta sanovat. Tiedoksi, etten ole "rane" enkä ala virittää mitään kyseenalaista. En rakenna enkä korjaa mitään yhtään kenellekään.
Vastaukset 14
Vanhimmat
1;5
Tuo edellinen "pykälääpienempi" tarkoittanee sitä että normaaliin pistorasiaan (16A) kytkettävissä olevassa jatkoroikassa saa olla pulitoistaneliöistä jodinta kun se on monilankaista.
Jos johtimet ovat 2,5 mm2 ryhmäjohdon jatkamiseen tarkoitettuja, niiden tulee olla 2,5 mm2.
Oli kyse laitteen sisäisestä johdotuksesta ja sinä alat höpöttämään jostain ryhmäjohdon jatkamisesta. Kyllä jatkojohtokin saa olla sen 1,5mm2 vaikka 16A pistorasian perään tulisikin. Ei näitä maallikko voi ymmärtää, että voitaisiin velvoittaa maallikon osaavan ottaa ensin selvää minkälaisen sulakkeen takana pistorasia on johon jatkojohto aiotaan tökätä ja ostaa kaupasta riittävällä poikkipinta-alalla olevan jatkojohdon. Jäähtyvyys ja kuormitusolettamat tms. ovat jatkojohdossa hieman eri kuin kiinteässä asennuksessa, eikä niitä pidä sotkea keskenään. Maallikon ei tarvitse tuollaisia miettiä "riittääkö jatkojohdon poikkipinta-ala" johonkin, koska kyllä se riittää.
Mutta laitteidein sisäisistä johdotuksistahan tässä oli kyse, eikä siihenkään ryhmäjohdon poikkipinta-ala mitenkään liity.
Kiitos vastauksista, mutta nyt en tarkoittanut jatkojohtojen johdinpaksuuksia, vaan niitä johtimia, joita on jonkin sähkölaitteen sisällä, kuten esimerkiksi kahvinkeittimessä (kyse ei kuitenkaan ole juuri kahvinkeittimestä).
Tarkennan hiukan: jos jonkin laitteen sisältä löytyy 0,75mm2 johtimia, jossa tiedetään mahdollisesti kulkevan 16A virran, ollaanko toimittu sääntöjen mukaan vai niitä vastaan?
K.O. johtimien pituus on 45mm. Lähtökohtani on nyt teoria ja määräykset, ei jokin tietty laite tai käytännön sovellus.
Siis: saako nollaseiskavitosen läpi ajaa 16A virtaa sähkölaitteen sisällä, noin viiden senttimetrin matkan verran?
Ja jos 16A on liikaa, saako mennä 13A tai 10A? Mikä on maksimi virta kyseiselle 0,75mm2 johdinpaksuudelle, jotta johtimien lämpötila pysyy alle 80 asteessa?
"Mutta laitteidein sisäisistä johdotuksistahan tässä oli kyse, eikä siihenkään ryhmäjohdon poikkipinta-ala mitenkään liity."
Eikö tule mieleen, hyvin yleistä, sähkölaitetta jossa sisäiset johdot ovat osa läpimenevää ryhmäjohtoa?
Taitaa olla1 neliö pienin noin yleensä.Laitteiden valmistajat voivat hyväksyttää ohkasempiakin piuhoja erikois tapauksessa.
Tieto vois löytyä jostain konestandardista : esim. SFS-EN 60204-1
http://sales.sfs.fi/sfs/servlets/ProductServlet?action=showproduct&productid=187052
Yleisesti ottaen laitteiden johdinpoikkipinnat määrä niiden lämpenemä. Lämpenemä mitataan testaamalla ja jos se ei ylitä sallittua rajaa, asia on kunnossa. Tietyn sähkölaitteen laitestandardi määrittää em. vaatimukset, mutta nykyisin niissä ei oteta mitoituksiin kantaa, muuten kuin lämpenemän kautta. Joissain tapauksissa voi olla määrätty minippoikkipinnat mekaanisen kestävyyden takia.
OK, kiitos tiedosta. Asia selvisi.
Entä esimerkiksi keittiön työtasovalaismet joissa on kiinteät pistorasiat, ne on yleensä 1,5mm2 yksilankaisella/ML johtimella sisäisesti johdotettu ryhmäliittimeltä rasioille, mutta ne voidaan(?) kytkeä esim 16A ryhmään. Harva valaisinvalmistaja edes mainitsee tuotteidensa johtojen neliöitä koska ilmeisesti aina oletetaan valoryhmän olevan 10A? Taas muissa sähkökalusteissa neliöt ja amppeerit on selkeästi mainittu.
Nykyään noissa on kyljessä CE eli china export missä sen värkin vinkuintialainen valmistaja "takaa" että priimaa on sitten tehdään mitä sattuu eli ole lainkaan sanottua että siellä oikeasti saa olla 0.75mm johdin vaikka sinne sellainen olisikin tehtaalla laitettu.
jostain muistelisin että keskuskissa saa käyttää pykälää ohuempia johtoja mitä muuten kuparin virransiirtokyky edellyttää jäähtymisineen ja olosuhdekertoimineen.
eli 16A sallisi siten 1,5 neliön johtimen
muuntajien käämityksissä oletuksena oli ainakin ennen, että 2,55A / neliömilli.
Pienissä keskuksissa saa käyttää kahta pykälää pienempää johtoa ja ihan pienssä kolmea pykälää pienempää. Ihan pikkiriikkisissä saa käyttää ilmaväliä.