8 Ja lopuksi: olkaa kaikki yksimielisiä, helläsydämisiä, veljiä kohtaan rakkaita, armahtavaisia, nöyriä.
9 Älkää kostako pahaa pahalla, älkää herjausta herjauksella, vaan päinvastoin siunatkaa; sillä siihen te olette kutsututkin, että siunauksen perisitte.
10 Sillä: "joka tahtoo rakastaa elämää ja nähdä hyviä päiviä, varjelkoon kielensä pahasta ja huulensa vilppiä puhumasta,
11 kääntyköön pois pahasta ja tehköön hyvää, etsiköön rauhaa ja pyrkiköön siihen.
12 Sillä Herran silmät tarkkaavat vanhurskaita ja hänen korvansa heidän rukouksiansa, mutta Herran kasvot ovat pahantekijöitä vastaan."
13 Ja kuka on, joka voi teitä vahingoittaa, jos teillä on kiivaus hyvään?
14 Vaan vaikka saisittekin kärsiä vanhurskauden tähden, olette kuitenkin autuaita. "Mutta älkää antako heidän pelkonsa peljättää itseänne, älkääkä hämmästykö",
15 vaan pyhittäkää Herra Kristus sydämissänne ja olkaa aina valmiit vastaamaan jokaiselle, joka teiltä kysyy sen toivon perustusta, joka teissä on, kuitenkin sävyisyydellä ja pelolla,
16 pitäen hyvän omantunnon, että ne, jotka parjaavat teidän hyvää vaellustanne Kristuksessa, joutuisivat häpeään siinä, mistä he teitä panettelevat.
17 Sillä parempi on hyvää tehden kärsiä, jos niin on Jumalan tahto, kuin pahaa tehden.
9 Älkää kostako pahaa pahalla, älkää herjausta herjauksella, vaan päinvastoin siunatkaa; sillä siihen te olette kutsututkin, että siunauksen perisitte.
10 Sillä: "joka tahtoo rakastaa elämää ja nähdä hyviä päiviä, varjelkoon kielensä pahasta ja huulensa vilppiä puhumasta,
11 kääntyköön pois pahasta ja tehköön hyvää, etsiköön rauhaa ja pyrkiköön siihen.
12 Sillä Herran silmät tarkkaavat vanhurskaita ja hänen korvansa heidän rukouksiansa, mutta Herran kasvot ovat pahantekijöitä vastaan."
13 Ja kuka on, joka voi teitä vahingoittaa, jos teillä on kiivaus hyvään?
14 Vaan vaikka saisittekin kärsiä vanhurskauden tähden, olette kuitenkin autuaita. "Mutta älkää antako heidän pelkonsa peljättää itseänne, älkääkä hämmästykö",
15 vaan pyhittäkää Herra Kristus sydämissänne ja olkaa aina valmiit vastaamaan jokaiselle, joka teiltä kysyy sen toivon perustusta, joka teissä on, kuitenkin sävyisyydellä ja pelolla,
16 pitäen hyvän omantunnon, että ne, jotka parjaavat teidän hyvää vaellustanne Kristuksessa, joutuisivat häpeään siinä, mistä he teitä panettelevat.
17 Sillä parempi on hyvää tehden kärsiä, jos niin on Jumalan tahto, kuin pahaa tehden.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Paljon tällä palstalla puhutaan siitä, että armo ei yksin riitä, vaan meiltä vaaditaan pyhitystä.
Joidenkin mielestä vaaditaan lain noudattamista että pääsee armoon sisälle.
Joidenkin mielestä armoon päästyään usko mitataan lain täyttämisestä.
Joidenkin mielestä Pyhä Henki meissä vaikuttaa hedelmän kasvamisen, ja mielenuudistuksen sitä hedelmää kantaa ja lain täyttää.
Ylläoleva aloitus on varmasti, jos ei ihan lakia, niin yksi näistä tärkeimmistä seurakuntaa koskevista raamatun ohjeista. Noita ohjeita voi kukin oman uskonnäkemyksensä mukaan noudattaa päästäkseen pelastukseen, pysyäkseen pelastuksessa, tai osoittaa että pelastus meissä kantaa hedelmää. Tosiasia kuitenkin on, että jossain vaiheessa sanat ja teot punnitaan. Omalta kohdaltani toivon, että todeksi elettyä Sanaa saisi olla enemmän kuin vain puhuttuja sanoja.
"..toivon, että todeksi elettyä Sanaa saisi olle olla enemmän kuin vain puhuttuja sanoja"!
Tässä on juuri se asia, jota joskus kerran toin esille eli että meistä kukin voi kirjoittaa vain sen, minkä on todeksi elänyt. Meillä ei yksinkertaisesti tulisi olla itsestämme ja uskostamme niin suurta luuloa, että voisimme opettaa toisiamme vain siksi, että omasta mielestämme tunnemme Raamatun ja osaamme sen ulkoa.
Ainoastaan ja vain silloin, kun todella olemme jotain todeksi eläneet, niin sen voimme jakaa toistemme kanssa. Joskin me muuten tuomme täällä esille Jumalan Sanaa, niin meidän on oltava valmiita siihen, että aina on joku, joka on tuon kohdan
elämässään todeksi elänyt ja meidän tulisi olla valmiita keskustelemaan siitä niin, että olemme valmiit - emme ainoastaan antamaan, vaan ottamaan myöskin vastaan
sen, mitä joku toinen siitä asiasta esille tuo - ilman varmuutta siitä, että vain ja ainoastaan oma oppimme ja ymmärryksemme on oikein.
Monet keskustelut olisivat paljon enemmän antavia ja rakentavimpia, jos olisimme oman oikeassaolemisemme sijasta nöyrempiä ja todella keskusteliimme, sensijaan, että meillä olisi tarkoituksena saada muut ajattelemaan asioista samalla tavalla, kuin me itse ajattelemme. Tässä lyhyesti jotain siitä, miten itse ajattelen..
Ihan samaa mieltä olen:) Kristuksen todistus on profetian Henki. Ymmärrän sen tarkoittavan juuri tuota että siinä määrin kuin meille on uskottu, vain siinä määrin meillä on ammentaa eteenpäin, sillä elämättömässä Sanassa ei ole Henkeä, on vain oppi. Näin opettajakin on edelleen opetuslapsi, ja rakkaudessa samalla armon kämmenellä. Sellaista puhetta on helppo käydä kuulemaan jokaisen. Ei tarvitse puolustautua, eikä perääntyä. On tilaa kasvaa ja tehdä parannusta tarvittaessa, sekä opettajan että oppilaan. Arvostelun ilmapiirissä me suojaudumme kuoreemme, eikä siemen voi kasvaa jos se ei ensin aukea.
Jokainen meistä on elämämme loppuun saakka opetuslapsena - kukaan täällä ei ole, eikä tule niin täydelliseksi, että voisi asettua opettajan asemaan, ottamatta vastaankin
- olemme sekä antajan, että vastaanottajan paikalla elämän loppuun saakka itse kukin.
Päämäärähän tulisi kaikilla kristityilla olla sama. Sielujen pelastus. Kristus meissä, Kirkkauden toivo.
Sanakin voi olla teko. Ainakin se miten sanat valitsemme:
Sananl. 15:1
Leppeä vastaus taltuttaa kiukun, mutta loukkaava sana nostaa vihan.
Sananl. 16:24
Lempeät sanat ovat mesileipää; ne ovat makeat sielulle ja lääkitys luille.
Sananl. 25:15
Kärsivällisyydellä taivutetaan ruhtinas, ja leppeä kieli murskaa luut.
Sananl. 31:26
Suunsa hän avaa viisauden sanoihin, hänen kielellään on lempeä opetus.
2 Tim 2:24
Mutta Herran palvelijan ei sovi riidellä, vaan hänen tulee olla lempeä kaikkia kohtaan, kyetä opettamaan ja pahaa kärsimään;
Jaak. 3:17
Mutta ylhäältä tuleva viisaus on ensiksikin puhdas, sitten rauhaisa, lempeä, taipuisa, täynnä laupeutta ja hyviä hedelmiä, se ei epäile, ei teeskentele.
Rakastuneet ihmiset ovatkin harvoin ärtyisiä. Kipakat kommentit tulevat kun rakkaus viilenee. Meillä on kehoitus tutkia itsemme, olemmeko Hänessä. Rakkaus on hyvä "kuumemittari"
Room. 5:5 mutta toivo ei saata häpeään; sillä Jumalan rakkaus on vuodatettu meidän sydämiimme Pyhän Hengen kautta, joka on meille annettu.
Room. 12:9 Olkoon rakkaus vilpitön, kammokaa pahaa, riippukaa hyvässä kiinni.
Room. 13:10 Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa. Sentähden on rakkaus lain täyttämys.
Fil. 2:2 niin tehkää minun iloni täydelliseksi siten, että olette samaa mieltä, että teillä on sama rakkaus, että olette sopuisat ja yksimieliset
1. Tim. 1:5 Mutta käskyn päämäärä on rakkaus, joka tulee puhtaasta sydämestä ja hyvästä omastatunnosta ja vilpittömästä uskosta.
Hepr. 13:1 Pysyköön veljellinen rakkaus.
1. Piet. 4:8 Ennen kaikkea olkoon teidän rakkautenne toisianne kohtaan harras, sillä "rakkaus peittää syntien paljouden".
1. Joh. 2:5 Mutta joka pitää hänen sanansa, hänessä on Jumalan rakkaus totisesti täydelliseksi tullut. Siitä me tiedämme, että me hänessä olemme.
Joh. 13:35 Siitä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on keskinäinen rakkaus."
Lopuksi, veljet, iloitkaa, tulkaa täydellisiksi, ottakaa vastaan kehoituksia, olkaa yhtä mieltä, eläkää sovussa, niin rakkauden ja rauhan Jumala on oleva teidän kanssanne. (2. Kor.13:11)
ja nimenomaan näin on, mitä Raamatusta esille toit!!!
Eletään tämä päivä Herralle, hetki kerrallaan.
Raamatun Sana on joka päivä niin ja aamen. Rakkauden ja anteeksiantamisen kehoituksia kuitenkin näkyy noudatettavan vain silloin kun siltä tuntuu. Rakkaus on kuitenkin käsky. Se ei ole tunne, vaan tahdon valinta. Siinä kun kilvoittelemme, pääsee Pyhä Henki muuttamaan meitä, sillä silloin suostumme Jumalan mielenlaatuun.
(Room. 12:2) Älkääkä mukautuko tämän maailmanajan mukaan, vaan muuttukaa mielenne uudistuksen kautta, tutkiaksenne, mikä on Jumalan tahto, mikä hyvää ja otollista ja täydellistä.
Jeesuksen Sanat on viisauden Sanoja.