GRRRRRR ' RRRRRRRREEEEEENILLE

Tästä aukee http://keskustelu.suomi24.fi/node/11429803#comment-61215894-view

Greeeeeeeeeeeeeen ei yksinkertaisesti ota vastaan mitään kehoitusta, nuhdetta..jne..hän kun on omasta mielestään niin täysin oikeassa opissa!

Pelottava nainen - onneksemme olemme vain keskustelupalstalla..!

Niitä ei ole kirjoitettu kenenkään lyömiseksi, sillä

Sananl. 16:24
Lempeät sanat ovat mesileipää; ne ovat makeat sielulle ja lääkitys luille.

Jaak.3:14 Mutta jos teillä on katkera kiivaus ja riitaisuus sydämessänne, niin älkää kerskatko älkääkä valhetelko totuutta vastaan.

3:15 Tämä ei ole se viisaus, joka ylhäältä tulee, vaan se on maallista, sielullista, riivaajien viisautta.

En tunne lainkaan esittelemäänne Greeeniä, mutta on mahdollista, että joku on "luulokuvittelua" kertoman kaltainen " ei yksinkertaisesti ota vastaan mitään kehoitusta, nuhdetta.."

Jokainen uskova on valmis ottamaan myös nuhtelua vastaan aina silloin, kun hän avaa Raamatun. Sana voi koskettaa omaatuntoamme niin, että me tunnustamme jonkin synnin, korjaamme laiminlyönnin tai pyydämme lähimmäiseltämme jotain käytöstämme anteeksi. Nuhdetta täysin sietämätön on nykyajan sanalla sanoen narsistinen persoona. Hän elää illuusiossa, jossa hän pitää itseään hyvänä, jota kaikkien muidenkin tulee ihannoida. Hän vastaa nuhteluun pilkkaamalla sinua:

”Itserakas ei moitetta siedä, omahyväinen ei mene viisaiden luo” (15:12).
”Jos omahyväistä ojennat, hän pilkkaa sinua, jos jumalatonta nuhtelet, saat solvauksen. Omahyväistä älä nuhtele, hän vihastuu sinuun, nuhtele viisasta, niin hän rakastaa sinua.” (9:7–8.)

Vaikka Jeesus oli lempeä ja sydämeltään "hiljainen ja nöyrä", hän ei ollut hempeilevä, vääryyttä ja syntiä läpi sormien katsova, aina kaikille hymyilevä mannekiinikristitty. Minun lienee turha siteerata tähän kaikkia niitä tilanteita, joissa hän osoitti vihaansa uskonnollisia, hädässä olevaa kohtaan rakkaudettomia ja vääryyttä suosivia kohtaan. Jeesuksen reaktiot olivat moninaiset: hän osoitti sen ilmeellään (loi vihassa katseensa heihin), ryhtyi rajuun fyysiseen toimintaan (kaatoi rahanvaihtajien pöydät temppelissä) ja puhui mitä ankarimmin (te olette Isästä Per ke-leestä).

Jokaisen kristityn tulee rakastaa Jumalaa ja lähimmäisiään,mutta hänen tulee vihata vääryyttä ja epäooikeudenmukaisuutta ja pyrkiä sanoilla ja teoilla korjaamaan räikeitä epäkohtia. Vuoden kristilliseksi kirjaksi valitussa opuksessa kerrotaan lestadiolaisuudessa tapahtuneesta insestistä. Lestadiolaisuudessa oli tapaus, jossa lapsen oma perhe tiesi, mutta kukaan ei "rakkauden nimessä" tuonut julki sitä karmeaa tosiasiaa, että evankeliumia julistanut isoisä käyttä lapsenlapsiaan seksuaalisesti hyväksi. Insesti kesti parikymmenät vuotta. Totuuden pitäminen salasas on sydämessä tapahtuvaa valehtelemista ja samalla tulemme osalliseksi tekijän syntiin. Vain totuus tekee meidät todellisesti vapaaksi ja kristityn sydämessä totuuden on tultava ennen rakkautta - jos niitä nyt järjestykseen laittaa. Valitettavan usein me yritämme näyttää muille, että olemme niin kovin rakkaudellisia, emmekä huomaa, että rakkaus ilman totuutta on teeskentelyä.

Lähtökohtana on aina se, että lähestymme kaikkia lähimmäisiämme lempeästi ja rakkaudellisesti, se on selvää. Nuhteleminen on tarkoitettu vain seurakuntaan, veljien ja sisarien saattamiseksi oikeaan suhteeseen Jeesukseen ja palauttamaan heidät elämän tielle. Ulkopuolisille me viemme evankeliumin, sanoman, että Jeesus rakastaa heitä ja kuoli ristillä heidän puolestaan. Jatkuvasti ns. tietoisessa synnissä elävä, joka ei tee parannusta, ei tunnusta syntejään eikä halua muuttaa elämäänsä ja seurata Jeesusa ei todellisesti kuulu seurakuntaan, Jeesuksen ruumiseen. Hän voi olla seurakunnan jäsen muodollisesti, mutta häneen ei ole ns. hengen yhteyttä. Sitä on turha teeskennellä, jotta kyseinen henkilö voisi tajuta, että hän on leirin ulkopuolella = ei kuulu Jeesukselle.

"Ei kai minun asiani ole tuomita ulkopuolisia? Ettehän tekään tuomitse muita kuin omaan piiriinne kuuluvia. Ulkopuoliset tuomitsee Jumala. 'Poistakaa keskuudestanne se, joka on paha.'" (1. Kor. 5:1, 9-13,

Greeeen, minulla ei ole enään mitään terveysongelmia.

Kuittaa jos luit tämän.

Semper ei korvaansa lotkauttanut ongelmilleni, silloin vaan teki avauksen ilosta, aiheesta ilo.

"itke itkevien kanssa, naura nauravain kanssa."

Sanoo sanakin. Ylitse minun sanan.

Sinä otit osaa ja jaksoit kiitos siitä.

>>>
Jokainen uskova on valmis ottamaan myös nuhtelua vastaan aina silloin, kun hän avaa Raamatun. Sana voi koskettaa omaatuntoamme niin, että me tunnustamme jonkin synnin, korjaamme laiminlyönnin tai pyydämme lähimmäiseltämme jotain käytöstämme anteeksi.