Onko järjen käyttö Suomessa muuta maailmaa huonommassa jamassa? Erityisesti järjen käyttö poliittisessa päätöksenteossa, jolloin järjen käytön hyvyyttä voidaan arvioida säädettyjen lakien järkevyydellä? Ainakin äkkiseltään kansalaiselle syntyy vaikutelma, että monessa maassa lainsäädäntö on Suomea väljempää ja joskus tuntuu, että vain se järjettömin osa muualla tehdystä lainsäädännöstä omitaan juuri Suomeen. Suomessa lait tahtovat olla monimutkaisia, sekavia ja äärimmäisen vaikeasti ymmärrettäviä sekä suorastaan sairaalloisen merkityksettömiin asioihin puuttuvia. Kaiken lisäksi näitä lakeja säädetään lähes "nuppi" tutisten ja pyhän raivon vallassa milloin minkäkin kohu-uutisen saattelemana.
Kaikkein oudointa asiassa on vielä se, että tiedotusvälineissä on lähes vakiojoukko, joka näyttää ottaneen elämäntehtäväkseen vaatia rangaistusten koventamista tai jotakin uutta asiaa määriteltäväksi rikolliseksi teoksi. Erityisesti näitä "kyyliä" näkyy löytyvän ilmeisen ajokortittomista ja autottomista tieliikenteen asiantuntijoista, jotka ehtimiseen vaativat tiukempia sääntöjä alkoholinkäyttöön ja ajonopeuksiin liikenteessä. Eipä ihme, että autolla liikkuminen on tehty äärimmäisen epämukavaksi, joustamattomaksi ja onnettomuuksille alttiiksi pelkästään järjettömän lainsäädännön vuoksi.
Sääntöjä ja keskenään ristiriitaisia määräyksiä on siksi paljon, että yritys noudattaa näitä sääntöjä estää jopa terveen järjen käytön. Juurikin luin jutun, jossa syyllisyys liikennerikkomukseen määräytyi sen perusteella kuinka monen metrin päässä autotiestä pyörätie sijaitsi. Toinen järjettömyys on niin sanotut ylinopeudet, joiden kyttäämisessä ei juuri ole mieltä. Vai onko joku todennut ylinopeuden suurimmaksi syyksi liikenneonnettomuuksiin?
Mikä järki on alkoholimainonnan kieltämisessä? Entä mikä järki on piilottaa tupakat näkymättömiin? Mikä järki on erilaisissa ikärajoituksissa? Tässä äskettäin oli lehdessä uutinen, jonka mukaan kassa kieltäytyi myymästä 38 -vuotiaalle helsinkiläisnaiselle 0,8 prosenttista simaa.
Eikä tässä vielä kaikki. Edes rangaistukset eivät voi olla yksinkertaisia ja selkeitä, vaan niistäkin pitää tehdä omalaatuisia sekasikiöitä, joiden ainoa tarkoitus näyttää olevan normaalien käytäntöjen hankaloittaminen. Nythän ehdonalaistuomioihin yritetään saada liitetyksi erillinen kiven sisässä istumisosio, jos rikollinen tuntee, ettei häntä ole rangaistu riittävästi.
Omalaatuinen seikka on myös se, että kun aikaisemmin rikokseksi on katsottu pääasiassa tekeminen, niin nyt tämäkään ei lainsäätäjälle näy riittävän, vaan jopa puhuminen ja pahat ajatukset ollaan säätämässä rikollisiksi teoiksi. Vallan villi huutohan on kohonnut niin sanotun vihapuheen ympärille. Ei päivää, ettei joku päätöksentekijä, tutkija tai muu vallankäyttäjä olisi turisemassa siitä, kuinka netistä on löytynyt asianomaista koskevaa vihapuhetta tai ainakin rumia sanoja. Sitten on tavallista, että joku dosentti tulee ja kertoo, että pahat ajatukset pitää pysäyttää ennen kuin ne materialisoituvat rikollisiksi teoiksi.
Onko nyt niin, että meillä Suomessakin pitää turvautua hetken päästä lennokkiin pahojen ihmisten määrän vähentämiseksi? Koska lait eivät enää näy edellyttävän edes faktojen olemassaoloa, niin silloinhan tuomion perusteeksi riittää pelkkä epäluulo. Ellei sitten lainsäätäjällä ole peräti missio sen suhteen, kuka jo lähtökohtaisesti on syyllinen mihinkin tekoon, tai peräti pahaan ajatukseen.
Kaikkein oudointa asiassa on vielä se, että tiedotusvälineissä on lähes vakiojoukko, joka näyttää ottaneen elämäntehtäväkseen vaatia rangaistusten koventamista tai jotakin uutta asiaa määriteltäväksi rikolliseksi teoksi. Erityisesti näitä "kyyliä" näkyy löytyvän ilmeisen ajokortittomista ja autottomista tieliikenteen asiantuntijoista, jotka ehtimiseen vaativat tiukempia sääntöjä alkoholinkäyttöön ja ajonopeuksiin liikenteessä. Eipä ihme, että autolla liikkuminen on tehty äärimmäisen epämukavaksi, joustamattomaksi ja onnettomuuksille alttiiksi pelkästään järjettömän lainsäädännön vuoksi.
Sääntöjä ja keskenään ristiriitaisia määräyksiä on siksi paljon, että yritys noudattaa näitä sääntöjä estää jopa terveen järjen käytön. Juurikin luin jutun, jossa syyllisyys liikennerikkomukseen määräytyi sen perusteella kuinka monen metrin päässä autotiestä pyörätie sijaitsi. Toinen järjettömyys on niin sanotut ylinopeudet, joiden kyttäämisessä ei juuri ole mieltä. Vai onko joku todennut ylinopeuden suurimmaksi syyksi liikenneonnettomuuksiin?
Mikä järki on alkoholimainonnan kieltämisessä? Entä mikä järki on piilottaa tupakat näkymättömiin? Mikä järki on erilaisissa ikärajoituksissa? Tässä äskettäin oli lehdessä uutinen, jonka mukaan kassa kieltäytyi myymästä 38 -vuotiaalle helsinkiläisnaiselle 0,8 prosenttista simaa.
Eikä tässä vielä kaikki. Edes rangaistukset eivät voi olla yksinkertaisia ja selkeitä, vaan niistäkin pitää tehdä omalaatuisia sekasikiöitä, joiden ainoa tarkoitus näyttää olevan normaalien käytäntöjen hankaloittaminen. Nythän ehdonalaistuomioihin yritetään saada liitetyksi erillinen kiven sisässä istumisosio, jos rikollinen tuntee, ettei häntä ole rangaistu riittävästi.
Omalaatuinen seikka on myös se, että kun aikaisemmin rikokseksi on katsottu pääasiassa tekeminen, niin nyt tämäkään ei lainsäätäjälle näy riittävän, vaan jopa puhuminen ja pahat ajatukset ollaan säätämässä rikollisiksi teoiksi. Vallan villi huutohan on kohonnut niin sanotun vihapuheen ympärille. Ei päivää, ettei joku päätöksentekijä, tutkija tai muu vallankäyttäjä olisi turisemassa siitä, kuinka netistä on löytynyt asianomaista koskevaa vihapuhetta tai ainakin rumia sanoja. Sitten on tavallista, että joku dosentti tulee ja kertoo, että pahat ajatukset pitää pysäyttää ennen kuin ne materialisoituvat rikollisiksi teoiksi.
Onko nyt niin, että meillä Suomessakin pitää turvautua hetken päästä lennokkiin pahojen ihmisten määrän vähentämiseksi? Koska lait eivät enää näy edellyttävän edes faktojen olemassaoloa, niin silloinhan tuomion perusteeksi riittää pelkkä epäluulo. Ellei sitten lainsäätäjällä ole peräti missio sen suhteen, kuka jo lähtökohtaisesti on syyllinen mihinkin tekoon, tai peräti pahaan ajatukseen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Teknisesti vaativinta lienee selvittää pahat ajatukset.
Kyllä sitä varten varmaan jokin lennokki keksitään.
Ota Vanhaseen yhteyttä. Hänet on palkittu innovaatioistaan (joista kukaan ei tunnu tietävän mitä ne ovat).
Lakeja ehkä säädetään liikaakin ja välillä lakien valmistelu siinä ruuhkassa ontuu. Esimerkkisi eivät kuitenkaan ole tässä kohdin kovin hyviä.
Ylinopeus on todellakin suurin yksittäinen syy liikenneonnettomuuksiin. Tästä on sekä kansianvälistä että kotimaista tutkimusnäyttöä. Asiaa on Suomessa tutkittu muistaakseni ainakin valtion teknillisessä tutkimuslaitoksessa joskun taannoin. Lisäksi kameravalvonnan osalta on muistini mukaan uutisoitu selvityksestä ennen ja jälkeen asetelmalla ja todettu, että valvonnan tehostuminen laski jyrkästi onnettomuuksia kameravalvotulla tieosuudella. Tietenkin käytännössä on niin, että kun ylinopeus yhdistyy vaarallisiin ohituksiin tai muuhun riskipitoiseen ajotyyliin, seuraukset ovat pahimpia. Suurin osa ylinopeutta ajavista selviää tietysti ilman onnettomuuksia, mutta kyse on riskitodennäköisyyden kasvusta. Liikennekuolemathan ovat vuosikymmenten varrella vähentyneet todella tuntuvasti mm. nopeusrajoitusten ja niiden valvonnnan ansiosta.
Alkholimainonnan kieltämisen idea on vähentää erityisesti nuorten houkutusta juoda alkoholia. Mainontahan antaa aina positiivisen kuvan tuotteen käyttämisestä ja vahvistaa "ei huolen häivää" -asennetta. Aikoinaan tupakkaakin mainostettiin jopa terveyttä edistävänä tuotteena. Tupakkaa ja päihteitä valmistevat kapitalistit ovat niin häikäilemättömiä, että he vähät piittaavat siitä, millaisia vaikutuksia terveydelle heidän tuotteillaan on. Siksi valveutuneet yhteiskunnat ovat eri tavoin pyrkineet suitsimaan näitä riistokapitalisteja.
Lakeja säädetään ihan liikaa vapaan kansalaisen näkökulmasta. Yhteiskunnasta onkin sen myötä poistunut/poistumassa terveen järjen käyttö.
Minä uskon edelleen ihmisen kasvuun vapaudessa. Monet lait kasvattavat kaksinaismoraalisiksi.
Nopeus on käsittääkseni onnettomuuden syy vain silloin, jos nopeutta on tilanteeseen nähden liian paljon. Siksi mekaanisella nopeuden rajoituksella ei ole sanottavaa merkitystä.
Onnettomuuksien vähentymiseen puolestaan tuskin vaikuttavat nopeusrajoitukset, vaan parantuneet autojen ominaisuudet ja osittain ainakin parantuneet liikenneolosuhteet muiden muassa parantuneen tiestön ansiosta.
Nopeuksien rajoittamisen mielekkyys on kysymyksenalainen myös silloin, kun lähes kymmenen metrin välein on merkkejä, joissa nopeutta vuorotellen nostetaan ja lasketaan kymmenen kilometrin verran tunnissa. Sen lisäksi tulevat erilaiset ja vaihtelevat kaupunkikohtaiset rajoitukset, joiden olemassaolo on kenties vain maalattu katuun jossakin kaupungin reunalla, niin ettei kaupunkiin satunnaisesti ajava edes tiedä, mikä nopeus juuri tässä kaupungissa on katsottu liikenneturvallisuutta edistäväksi. Kyllä ennen oli paljon selkeämpää, kun oli yksi selkeä muistettava 50 km/h.
Alkoholimainonnan kieltäminen muka nuoria jotenkin suojelevana toimena on sekin lähes naurettavuutta hipova varjelusyritys. Kohta varmaan nuorten kasvatuskin kehotetaan tekemään tynnyrissä. Näin saataisiin paljon varmemmin pahan maailman vaikutus kasvavaan nuoreen kitketyksi kerrassaan kokonaan.
Jutustani jäi vielä niin sanottu vihreä säädösterrori kokonaan käsittelemättä. Erilaiset "paskalait" ovat jo nyt arkipäivää ja voi vain olettaa, että tämä lähes tyhjän päälle rakentuva säätäminen on tulevaisuudessa entistäkin mielivaltaisempaa. Siitäkin huolimatta, ettei kukaan tiedä edes sitä, uhkaako meitä kasvihuoneilmiön aiheuttama vedenpaisumus vai peräti jääkausi.
Mekaanisella nopeuden rajoittamisella on tietenkin merkitystä. Jos nopeusrajoituksena on ensin 120 km/h ja sitten samalla tienpätkällä 80 km/h, on ihan salettivarmaa, että eroa onnettomuuksien määrässä syntyy ja ne tulevat pääosin juuri siitä väärästä tilannenopeudesta. Kun nopeusrajoitus on korkeampi, niiden määrä, jotka ajavat väärää tilannenopeutta kasvaa, koska ihmisillä on taipumus ajaa vähintään nopeusrajoituksen mukaista vauhtia. Isoilla nopeuksilla jälki on aina rumempaa, kun reagointiajatkin vähenevät.
Autojen ominaisuudet eivät merkittävästi vähennä onnettomuuksien määrää, jos autoilla ajetaan katsastuskunnossa. Kuolleiden ja loukkaantuneiden määriin autojen turvalaitteilla ja turvavyöpakolla voi kyllä olla merkitystä. Turvallisuutta edistävät monelaiset asiat, mutta ylinopeuksien karsiminen on niistä edelleen kärkenä. Kun autoileva väki vanhenee, on entistäkin tärkeämpi karsia pois liian kovia nopeuksia, koska vanhusten havaintokyky ja reagointiajat ovat jo selvästi huonompia kuin nuorilla.
Alkoholimainonnan kieltäminen ei ole tietenkään mikään hokkuspokkustemppu. Se että mainontaa ei näy, ei anna ainakaan sellaista viestiä, että alkoholin kittaaminen olisi ihan ok. asia kaikissa tilanteissa. Alkoholin liikakäyttö on edelleen suuri kansanterveydellinen ongelma, minkä taittamiseksi pitää tehdä kaikki voitava ja vähän enemmänkin.
Ei ehkä tiedetä, uhkaako meitä jääkausi vai vedenpaisumus. Molemmat ovat huonoja asioita, minkä vuoksi niiden välttämiseksi on syytä vähentää kasvihuoneilmiön vaikutuksia. Kun olet kunnon kepulaisena huolissasi maatalouden kohtalosta, kasvihuoneilmiö aiheuttaa globaalisti aavikoitumista ja pulaa makeasta vedestä eli maatalouden harjoittamiseen sopiva maapinta-ala vain vähenee. Jos Suomeen tulee jääkausi, on aika työlästä porata jäähän railoa, jotta voisi panna siementä vakoon.
Mistä lainsäätäjä tietää, mikä on sopiva tilannenopeus? Ei niin mistään. Paras asiantuntija tässä on auton kuljettaja. Viranomaisen määrittämä nopeusrajoitus voi olla aivan yhtä hyvin liian korkea kuin myös liian matala. Mitä järkeä on kuukuttaa etanaa päivänpaisteisella sileällä tiellä, jossa voi hyvin ajaa hieman lujempaakin?
Suomen autokanta on vanhaa ja väestö sairastaa erilaisia tauteja, joten on hyvin luultavaa, ettei nopeus suinkaan ole ainoa, ei ehkä tärkeinkään, syy erilaisiin onnettomuuksiin, vaan vähintään yhtä hyvin onnettomuuksia selittävät autojen ja teiden huono kunto siinä missä erilaiset sairauskohtauksetkin. Monella viranomaisella on myös pakonomainen tarve tehdä itsensä tärkeäksi, joten paasaus ylinopeuksista voi hyvin selittyä pelkästään tälläkin viranomaisen omituisella ominaisuudella. Sen lisäksi ylinopeuksista sakottaminen luo poliisille työtä ja tuloja julkisen vallan pohjattomaan kukkaroon.
Myös mainonnan viestiä antava merkitys on lähinnä yhtäläistä höpinää kuin poliisin erilaiset temput niin sanottujen signaalien lähettämiseksi. Esimerkiksi entistä tarkempi puuttuminen autoilijan ajonopeuteen perusteltiin juuri signaalin antamisella, vaikka tärkeämpi signaali olisi se, että poliisi älyäisi muuttaa oman imagonsa jokapaikan kyylästä todellisen rikollisuuden torjujaksi. Pitää myös muistaa, ettei kansalainen yleensä ole niin tyhmä kuin viranomainen viisaudessaan olettaa, joten jotakin voisi jättää myös kansalaisen omaan harkintaan.
Jos sitten joka asiaan pitäisi varautua siinä uskossa, että teemme tämän varmuuden vuoksi, niin eihän tässä sitten muuta ehdi tehdäkään kuin varautua. Tämä tämmöinen kysyy puolestaan resursseja, joten se paisuttaa yleensä julkisia menoja, joiden kanssa kamppailu alkaa olla jo enemmän taidetta kuin tiedettä. Siksi luonnonsuojeluunkin kaivattaisiin jokin järkevä perspektiivi nykyisen näpertelyn ja säätämisen sijasta.
Säätämisen sijasta pitäisi olla jonkinlaisia periaatteita, joista voisi päätellä, mikä on oikea menettelytapa. Esimerkiksi tupakan piilottaminenhan muistuttaa hämmästyttävästi pään työntämistä pensaaseen.
"Mikä järki on alkoholimainonnan kieltämisessä?"
Ehkä se, että kivat kuvat viinapulloista ja niiden sisällön vaikutuksesta eivät ihan vastaa luvattua. Alkoholin sanotaan olevan hyvä juhla- ja seurustelujuoma, mutta hyvin usein juhlat kääntyvät tappeluksi. Usein myös seurustelukin päättyy :D
"Mikä järki on erilaisissa ikärajoituksissa?"
Niissä on paljonkin järkeä ja jokaisen aikuisen pitäisi se tajuta ilman eri komentoa.
Muunnellun totuuden omaavan alkoholimainonnan voisi rinnastaa valheelliseen vaalimainontaan. Nekin lupaavat pelkkää hyvää sekä parempaa työ- ja siviilielämää, mutta totuus on toinen. Mainokset ja lupaukset ovat aina täyttä tuubaa. Ovatkohan vaalimainokset tehty kännissä?
Vaalilupaukset siitä että asiat hoidetaan kuntoon, eivät ole pitäneen paikkaansa. Viime vaaleissa tulikin ne suurimmat valheet ja ehdokkaista poimittu hallitusväki vain jatkaa valehteluaan, vaikka kaikki valheet on jo paljastettu. Ehkä heidänkin pitäisi syventyä lasiseen laulukirjaan hieman innokkaammin, niin valheille olisi ainakin yksi puolustus: alentunut syyntakeisuus.
Mainonnan joidenkin osien kieltäminen vaikuttaa kyllä enemmän kuin tekohurskaalta. Miksei kielletä esittämäsi logiikan mukaisesti kaikkea mainontaa? Vaalimainonta mukaan lukien. Mahtaako valehtelu sinällään olla edes kielletty? Kymmenessä käskyssäkin oli muistaakseni puhe vain väärän todistuksen antamisesta, mutta kertokoon se, joka muistaa asian paremmin asiasta tarkemmin.
Alkoholimainonnan rajoittaminen voi tuntua tekohurskaudelta. Mainonnan ja kulutuksen määrän yhteyttä on vaikea osoittaa eikä tiedetä, vaikuttaako mainonnan kieltäminen/rajoittaminen mitenkään kulutukseen. Silti voidaan asettaa kysymys siitä, mitä hyöytyä mainonnan sallimisesta on ihmisille ja onko se tarpeellinen. Tätä on tarkasteltava sitä potentiaalista mahdollisuutta vasten, että rajoittaminen saattaa vaikuttaa kulutukseen vähentävästi, vaikka tätä on vaikea todentaa. Asettaessaan tällaisia rajoituksia, yhteiskunta asettuu kuluttajan puolelle tuotteen valmistajaa ja myyjää vastaan. Tämä valinta johtuu alholin tunnetuista terveys ja sosiaalihaitoista, jotka ovat erittäin merkittävät. Kun monissa muissa tuotteissa ei ole vastaavia haittoja, esim. tupakkaa ja huumeita lukuunottamatta, mainontaa ei tarvitse niissä rajoittaa.
Yhteiskunnan kannalta ei ole kovin suurta väliä, juovatko ihmiset enemmän ranskalaisia vai espanjalaisia punaviinejä. Ranskan ja Espanjan viininvilejlijöille asialla on kyllä merkitystä, mutta miksi me heidän huolemme ottaisimme tässä omaksemme. Mainoshan ei sisällä juurikaan muta informaatioita kuin tuotteen nimen, etiketin kuvan ja ehkä jonkun maahantuojan asettaman laatusanan. Alkosta saa paljon parempaa tuotevalistusta, kun viinit ryhmitellään niiden ominaisuuksien mukaan ja kerrotaan kuluttajille, minktyyppisen ruuan kanssa ne ovat omimmillaan. Muutamat lehdet harrastavat myös laatuvertailuja eikä niitä olekaan syytä rajoittaa, kun laatua pohditaan yleensä osana ateriaa eli tuote asetetaan sen luontaiseen paikkaan. Sen sijaan karkkiviinojen mainostaminen esim. julkisissa liikennevälineissä on nimenomaisesti tarkoitettu tietylle kohderyhmälle eli nuorille. mainonta viestittää yleensä sitä, että tuote yhdistyy rentoon ja välittömään tunnelmaan. Sillä pyritään siis houkuttelemaan alkoholijuomien kyseenalaiseen käyttöön.
Kylläpä on kammottava visio lainsäädännön motiiviksi säätää lakeja ainoastaan siltä varalta ja siitä ilosta, että niillä saattaa olla positiivisia vaikutuksia.