Metsäteollisuuden kannattavuus
Pohjoinen ulottuvuus
20213
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
http://www.kauppalehti.fi/etusivu/paperiteollisuus putoaa kuin kivi/201304408593
Mikään ei enää kannata tässä maassa paitsi kusetus.
Häpeällisen alhaisten palkkojen vuoksi ala on pikemminkin metsäläisteollisuus...
Onko KIINA ainoa tie?
Onko summa viivan alla aikuisten oikea vai paratiisisaaren kautta kiertänyt?
Kyllä paperikoneenhoitajan pitää saada vuodessa 60 000.-Eur
ja siivoojan paperitehtaassa enemmän kuin sairaanhoitajan!
Sairaanhoitajan palkka maksetaan verovaroista. Paperitehtaan siivoojan palkka yksityisen vientiteollisuusyrityksen tuloksesta.
Muista että vientiteollisuus on elintärkeää Suomelle, vientiteollisuudesta saamme niitä verotuloja joilla maksetaan senkin sairaanhoitajan palkka!
Jos ei ole vientiteollisuutta, ei ole myöskään verotuloja ja sairaanhoitaja ei saa sitäkään mitä nyt palkaksi. Välttämättä ei ole töitä ollenkaan kun ei ole varaa palkkoihinkaan.
Pitäkää se mielessänne ahneet julkisen sektorin virkamiehet kun kadehditte yksityisten alojen palkkoja!
Muistakaa myös että yksityiset työpaikat ovat epävarmempia kuin omanne, virassa ollaa hyvin lujasti kiinni olipa taloudelliset ajat mitkä tahansa mutta yksityisessä yrityksessä huonoissa suhdanteissa tulee herkästi lomautuksia tai jopa irtisanomisia kuten olette varmasti viime aikoina uutisista nähneet!
Mitä järkee on maksaa Suomalaiselle paperikoneenhoitajalle
50 000- 60 000.- eur/v kun Kiinassa samalla rahalla palkkaa tehtaallisen väkee ja on loputtomat markkinat on vieressä!
Niin... mitä järkeä tätä maata on enää pyörittää ylipäätäänkään itsenäisenä maana, myydään vaikka huutokaupalla eniten tarjoavalle maalle ydinjätteen loppusijoituspaikaksi sitten kun täällä ei kerran mikään kannata enää!
Muuta itse sinne kiinaan jos se kerran on tuollainen unelmiesi maa jossa taskurahalla pyörität kokonaista tehdasta.
Sellunkeitto ja paperin tekeminen on korostunut erittäin pitkän aikaa "Suomen metsäpolitiikassa". Sitten on sen lisäksi toisena olennaisvaihtoehtona ollut myös sahapuu, tukkipuun hyödyntäminen. Kovin yksisorttistahan meidän metsäpolitiikkamme on ollut. Saimme muutama vuosikymmen sitten kuulla jopa semmoisen linjauksen, jonka mukaan "koivu on Suomen metsien valkoinen valhe"!
Kyseenalaistajien kohtalona on useimmiten ollut halveeratuksi joutuminen. Tosin onneksi viime aikoina on metsäpoliittiseen asetelmaan saatu myös ripauksittain tervejärkisyyttä. On ollut täysin aiheellista kysyä, että mitä mieltä on työntää sellunkeittokattilaan tiheäsyistä pohjoisen puuta, mikä on erinomaista raaka-ainetta esim. puusepänteollisuudelle?
Niin ikään virkistysarvojen ymmärtämisen arvostus on sekin saatu mahtumaan jopa päätöksentekijöitten koriven väliin hyödyllisenä mahdollisuutena. Sata vuotta sitten taidemaalari sai innoituksensa monihaaraisesta petäjästä, jollainen puunjalostusinsinöörin käsityksen mukaan on kelvoton räkämänty. Ehkäpä meillä Suomessakin aletaan jo lähestyä monipuolisen ajattelun ilmapiiriä, kun metsistä (huom. monikkomuoto) puhutaan ja metsiä koskevia linjauksia tehdään.
Puualalla on niin yksinkertaista ja laiskaa porukkaa johtajina ettei ne viitsi eikä halua ajatella mitään uutta, mieluummin oleskellaan leppoisassa hommassa ja tehdään kuten on tehty jo 50 vuotta eikä mitään muuteta. Koneetkin on yhtä vanhoja paskoja...
Veroparatiisi ja Kiina siis, onko Suomi nyt puhunut?
http://www.kansallisteatteri.fi/esitykset/metsajatti/
Paperikone investoinnit on LOPPU.
Aloitusotsakkeena on "Metsäteollisuuden kannattavuus". Kansainvälisesti vertailtuna meillä on ollut Kaakkois-Suomessa Euroopan suurin metsäteollisuuden keskittymä. Viime aikoina ei ole esiintynyt julkisuudessa tietoa, mahtaisiko niin olla edelleen tänä aikana v.2013?
Otanpa esille yhden uunituoreen EU-keksinnön eli rikkidirektiivinä tunnetun Itämeren kuljetusten lisärasitteen. Sitähän olivat keskeisellä ja päämäärätietoisella tavalla värkkäämässä mm. meidän ikiomat vihreämme Satu Hassi ja kokoomuslainen Sirpa Pietikäinen tietääkseni suoranaisina ideanikkareina. Ja Kataisen-Urpilaisen hallitus kehuu EU-jäsenyyden autuaaksi tekevyyttä. Siellä sitä on oltu päätöksentekijöitten pöydissä "vaikuttamassa" kuten Paavo Lipponen julisti. Teot puhuvat.
En ole havainnut kenenkään enkä minkään tahon yrittävän hakea vaihtoehtoa noille rikkidirektiivin uhkaamille Itämeren merikuljetuksille. Sellainen vaihtoehto olisi ymmärtääkseni kuitenkin olemassa.
Suomesta ja erityisesti Kaakkois-Suomesta olisi varsin suora rautatieyhteys Keski-Eurooppaan Suomenlahden itäpuolitse eli Viipurin-Pietarin-kautta kohti Varsovaa ja Berliiniä. Tarjolla olisi jopa vaihtoehtoisia ratareittejä eli toinen Pihkovan-Daugapilvsin-Vilnan kautta Varsovaan ja toinen hiukan itäisempi Vitebskin-Minskin kautta Varsovaan. Kartalta katsomalla on helppo havaita, että tarjolla olisi todellakin aivan järkevältä vaikuttavia rautateitse kuljettamisen yhteyksiä. Nykytekniikkahan mahdollistaisi myös erilaisten raideleveyksien kohdalla vekslaamisen kuta kuinkin kätevästi Puolan alueella. Saattaa tietysti olla, että EU- ja Nato-intoilijoitten ideologiaan ei sovi mikään "itäinen ratayhteys" Keski-Eurooppaan.
Eli metsäteollisuus ei ole auringonlaskun ala Suomessa?
Mutta suomi on auringonlaskun maa. Alkaa olla jo aika pimeää.
Teollisuuden itsensä taholta on kuulunut melkoista jeremiaadia mm. Itämeren likennettä koskevan rikkidirektiivin johdosta. Miksi esim. juuri metsäteollisuus ei ole oma-aloitteisesti katsonut tarpeelliseksi ryhtyä operoimaan "rikkidirektiivin kiertämistä" maaliikenteen kautta? Ainakaan julkisuudessa ei ole semmoista harrastusta ollut havaittavissa. Tietääkseni kuitenkin teollisuudessa lienee edelleen yhtenä keskeisenä päämääränä tavaran saaminen markkinoille ja jos yksi menettely käy liian kalliiksi, niin valikoidaan toinen tarjolla oleva menetteöly.
Tuon Viipurin-Pietarin kautta Keski-Eurooppaan koukkaavan rautatieyhteyden hyödyntäminen käytännössä tietenkin teettäisi töitä ja neuvottelujakin olisi käytävä muutaman maan ja niitten rautatieliikenteestä huolehtivien instanssien kanssa. Silti arveleisin, että se vaivannäkö kaikkineen taitaisi jäädä vähäisemmäksi kuin esim. ajan, henkisen energian ja rahan kohdentaminen Islannin lentelyprojektiin tai puhumattakaan siitä vaivannäöstä, mikä on nähty Kreikan apupakettien tekemisessä. Mikä on tahtotila?
Suomalainen teollisuus hakee pohjoismaisen linjan ???
Katse on Venäjälle, kotimaassa alasajo?
Karjalan kehitys suomalaisen rahan taakse?
Metsäteollisuus ja EU laki mukaan?
Kiina ja muut ei pelaa länsimaisin pelisäännöin ja siksi kaatuvat?