Oletko luonnonmukaisen kavatuksen kannalla, kuten itse olen, vai edustatko tiukkalinjaisempaa auktoriteettia?
Millainen kasvattaja köyhä on?
omakohtainen kokemus
9126
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Jaa'a riippuu siitä mitä nuo määritteesi pitävät sisällään.
esim.
Alle kouluikäiseni huutaa yleisellä paikalla koko db- vahvuudella se on luonnon mukaista ääni vahvistuu jne.
Tai ilmoitan jälkikasvulle nyt hiljaa täällä on muitakin eivät todella halua kuunnella kirkumistasi.
Tarvitseeko lapsen pelätä vanhempaansa? Jos vastaat ei, olet luonnonmukaisen kasvatuksen kannalla. Jos vastaat kyllä, olet autoritäärisen kasvatuksen kannalla.
älä Herran Pieksut tee koskaan lapsia.
Minkä takia lapset pelkäävät aikuisia? Olin yhdessä tapahtumassa ja huomasin, kun koulusta päässeet pikkupojat tulivat kiinnostuneina katsomaan, että mitä on tekeillä. Minä käännyin heihin päin ja aloin puhumaan, niin hyvä kun eivät sydänkohtaista saaneet ja minä olin sentään ystävällinen ja sanoin, että menkää vain sinne sisälle.
Tästä huomaa, että näitäkin poikia on aikuisten toimesta rääkätty ja kiusattu ja peloteltu.
En edusta kumpaakaan kasvatuslinjaa, vaan ns. maalaisjärjen käyttöä. Tavoitteeni kasvattajana:
- kasvattaa lapsista tasapainoisia ja onnellisia yhteiskunnan jäseniä
- kasvattaa lapset kunnioittamaan ja arvostamaan muita ihmisiä, luontoa ja yhteiskuntaa
- osaa käyttää omia aivoja, hankkia omia mielipiteitä
- kannustaa lapset kehittävien harrastusten pariin kuten lukeminen, liikunta, kalastaminen, marjastaminen jne
- opettaa lapsille aikuisiässä tarvittavat asiat kuten ruoanlaitto, kodinhoito, rahan käsittely
- hyvät käytöstavat
- opettaa lapsille kommunikointitaitoja ja sitä, miten selvitetään riitatilanteita puhumalla (mököttäminen, paikalta poistuminen tai lyöminen ei ole rakentavaa keskustelua)
- tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa
- oppimaan suvaitsevaisuutta ihonväristä, tulotasosta, iästä tms. riippumatta.
Lapsillani on selkeitä rajoja (esim. kotiintuloajat, pitää tehdä läksyt, pitää tehdä tietyt kotityöt), mutta myös vapautta. Iän myötä kasvaa sekä vapauden että vastuun määrä.
Olen lapsilleni äiti, en heidän kaverinsa, vaikkakin välit lapsiin on lämpimät, mutta en silti hyväksy huonoa käytöstä, tupakointia tms. Ehkä moni vanhempi tekee juuri tuon virheen, että haluaa olla lapselle kiva kaveri, jolloin lapset ei opi kunnioittamaan vanhempia ja auktoriteettejä. Lasteni ei tarvitse pelätä (tietenkään!) minua, mutta ei se sitä tarkoita, että lapset saisivat elää kuin pellossa.
Olisipa sinunlaisiasi äitejä ja isiä enemmän!
Joka kasvattaa näin ettei saa kaikkea mitä tahtoo, tekee hyvin.
Luonnonmukaista lapselle, mitä enemmän se saa sitä enemmän se haluaa.
60-luvulla kerrottiin upporikkaasta miehestä joka antoi vain markan viikkorahaa muksuilleen.
Luonnonmukainen haisee voimakkaasti vapaakasvatukselta.
Mutta ei olen vain suomalaisen kasvatuksen kannalla,
ja pataan vetämisellä on tullut parempia tuloksia.
Yksinhuoltajaäideiltä on tullut hyviä lapsia. Ne tajuaa että jos haluat jotain menet töihin että voit ostaa ja kaikkea ei voi saada, vaikka käy töissäkin. Niistä tulee fiksuja taloudenpitäjiä mitä olen sivusta seurannut. Ja tyttöystäväksi ei kelpaa se kaiken saanut suttura joka makaa sohvalla ja lihoo vaan.