Räjähdys/paineaalto

Miten?

Eli miten suuri? Jos osaat sen laskea, millainen se olisi?

Vähän helevetin suuri. Helevetin koko tietysti riippuu siitä, höyrystetäänkö bensiiniä vai wolframia.

Olipahan täynnä virheitä oleva kirjoitus!

Veden höyristäminen 20 C lämpötilasta ilmanpaineessa vaatii 2,6 MJ energian. Jos tuo tehdään sekunnissa, tehoa tietysti vaaditaan 2,6 MW.

Pidemmälle en jaksa virheiden ketjua käydä.

Suurienergisin ydinpommi on n. 400 PJ. Sillä höyristäisi 700 m säteisestä pallosta kaiken veden. Ehkä siis riittäisi 2 km päässä höyristämiseen, kun ei käytetä veden alla.

Anonyymi kirjoitti:

Olipahan täynnä virheitä oleva kirjoitus!

Veden höyristäminen 20 C lämpötilasta ilmanpaineessa vaatii 2,6 MJ energian. Jos tuo tehdään sekunnissa, tehoa tietysti vaaditaan 2,6 MW.

Pidemmälle en jaksa virheiden ketjua käydä.

Suurienergisin ydinpommi on n. 400 PJ. Sillä höyristäisi 700 m säteisestä pallosta kaiken veden. Ehkä siis riittäisi 2 km päässä höyristämiseen, kun ei käytetä veden alla.

Lue lisää

Tuossa taivastelussa puolestaan oli kaksi pahaa virhettä, enempää en viitsi käydä läpi:

1) Mikä on höyristäisi?
2) Ehkä siis riittäisi mutta ehkä ei?

Tsar-Bomba kehitti räjähdyshetkellään 39 nanosekunnin ajan 5,3 jottawattia.

Millä kaavalla laskettuna joko paineaalto tai lämpöenergia höyrystää jotakin kahden kilometrin etäisyydellä? Vaikkapa vettä?

Anonyymi kirjoitti:

Tuossa taivastelussa puolestaan oli kaksi pahaa virhettä, enempää en viitsi käydä läpi:

1) Mikä on höyristäisi?
2) Ehkä siis riittäisi mutta ehkä ei?

Tsar-Bomba kehitti räjähdyshetkellään 39 nanosekunnin ajan 5,3 jottawattia.

Millä kaavalla laskettuna joko paineaalto tai lämpöenergia höyrystää jotakin kahden kilometrin etäisyydellä? Vaikkapa vettä?

Lue lisää

Ei kai siihen mitään yleispätevää kaavaa ole, kun ei olla kerrottu missä räjähdys tapahtuu ja mitä yritetään höyrystää. Yleensä kai vesipohjaisia, kuten ihmisiä, höyrystetään. Sen vaatiman energian voi laskea tuolla 2,6 MJ/kg.

Pommin tietysti kehittää valtavan energian hyvin lyhyessä ajassa, mutta eihän se energia sielä hetkessä mihinkään katoa, vaan kaikki kuumenee tolkuttomasti ja kuumuus leviää ympäristöön.

Tuo Tsar Bomba oli vain 50% koepommi. Laskin sillä täyskokoisella n. 400 PJ energialla. Sillä kiehuttaa 1,5 e11 kg vettä, joka vastaakin vain 330 m säteistä pallollista vettä. Jotain näpyttelin nähtävästi väärin kännykän laskimella.

Siis ei höyristä sitä 2 km päässä olevaa 1 kg vettä, jos räjäytetään syvällä meressä. Maan pinnalla energiaa riittänee senkin höyristämiseen.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kai siihen mitään yleispätevää kaavaa ole, kun ei olla kerrottu missä räjähdys tapahtuu ja mitä yritetään höyrystää. Yleensä kai vesipohjaisia, kuten ihmisiä, höyrystetään. Sen vaatiman energian voi laskea tuolla 2,6 MJ/kg.

Pommin tietysti kehittää valtavan energian hyvin lyhyessä ajassa, mutta eihän se energia sielä hetkessä mihinkään katoa, vaan kaikki kuumenee tolkuttomasti ja kuumuus leviää ympäristöön.

Tuo Tsar Bomba oli vain 50% koepommi. Laskin sillä täyskokoisella n. 400 PJ energialla. Sillä kiehuttaa 1,5 e11 kg vettä, joka vastaakin vain 330 m säteistä pallollista vettä. Jotain näpyttelin nähtävästi väärin kännykän laskimella.

Siis ei höyristä sitä 2 km päässä olevaa 1 kg vettä, jos räjäytetään syvällä meressä. Maan pinnalla energiaa riittänee senkin höyristämiseen.

Lue lisää

"Jotain näpyttelin nähtävästi väärin kännykän laskimella."

Aivan niin.

"Maan pinnalla energiaa riittänee senkin höyristämiseen."

Eli riittää tai on riittämättä hyörystämiseen. Varmuudella ei kyllä höyristä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kai siihen mitään yleispätevää kaavaa ole, kun ei olla kerrottu missä räjähdys tapahtuu ja mitä yritetään höyrystää. Yleensä kai vesipohjaisia, kuten ihmisiä, höyrystetään. Sen vaatiman energian voi laskea tuolla 2,6 MJ/kg.

Pommin tietysti kehittää valtavan energian hyvin lyhyessä ajassa, mutta eihän se energia sielä hetkessä mihinkään katoa, vaan kaikki kuumenee tolkuttomasti ja kuumuus leviää ympäristöön.

Tuo Tsar Bomba oli vain 50% koepommi. Laskin sillä täyskokoisella n. 400 PJ energialla. Sillä kiehuttaa 1,5 e11 kg vettä, joka vastaakin vain 330 m säteistä pallollista vettä. Jotain näpyttelin nähtävästi väärin kännykän laskimella.

Siis ei höyristä sitä 2 km päässä olevaa 1 kg vettä, jos räjäytetään syvällä meressä. Maan pinnalla energiaa riittänee senkin höyristämiseen.

Lue lisää

>>> Yleensä kai vesipohjaisia, kuten ihmisiä, höyrystetään. Sen vaatiman energian voi laskea tuolla 2,6 MJ/kg. <<<

Väärin. Yhtään ihmistä ei tiedetä höyrystetyn pommilla, ei edes ydinpommilla, eli ihmiseen ei voida käyttää tuota lukemaa, vaikka ihmisen tiedetään olevan suureksi osaksi vettä.

Jotta keskivertoihminen voitaisiin totaalisesti höyrystää taivaan tuuliin, tarvitaan 2,99 gigajoulea energiaa. Trotyylin räjähdysvoima on 4,184 MJ/kg eli tarvitaan yli 700 kiloa TNT:tä, jotta ihminen voidaan höyrystää. Tällöin henkilön pitää istua räjähdyspanoksen päällä!

Anonyymi kirjoitti:

>>> Yleensä kai vesipohjaisia, kuten ihmisiä, höyrystetään. Sen vaatiman energian voi laskea tuolla 2,6 MJ/kg. <<<

Väärin. Yhtään ihmistä ei tiedetä höyrystetyn pommilla, ei edes ydinpommilla, eli ihmiseen ei voida käyttää tuota lukemaa, vaikka ihmisen tiedetään olevan suureksi osaksi vettä.

Jotta keskivertoihminen voitaisiin totaalisesti höyrystää taivaan tuuliin, tarvitaan 2,99 gigajoulea energiaa. Trotyylin räjähdysvoima on 4,184 MJ/kg eli tarvitaan yli 700 kiloa TNT:tä, jotta ihminen voidaan höyrystää. Tällöin henkilön pitää istua räjähdyspanoksen päällä!

Lue lisää

"Trotyylin räjähdysvoima on 4,184 MJ/kg"

onko noin eli 1 kg trotyyliä pystyy höyrystämään vain 0,54 kg vettä?

Räjähdysvoima kuvaa palonopeutta eli sitä, kuinka nopeasti palo etenee ja synnyttää palokaasuja ja hetkellistä painetta. Puu, paperi, polttoöljy, sokeri, muovi.... kaikissa on paljon energiaa, mutta se vapautuu palaessaan hitaasti ja näennäisen hallitusti. Räjähdysainetta voidaan verrata äärimmilleen jännitettyyn vieteriin: oleellisia ovat räjähdysnopeus sekä räjähdyspaine.

On siis aivan eri asia synnyttää lämpöä. Lämpö höyrystää, ei nopeus.

Trotyylin kaava on C7H5N3O6. Se palaa - tosin räjähtäen - kuten mikä tahansa orgaaninen yhdiste. Lopputuotteet ovat typpi, vety, hiilimonoksidi sekä hiili. Palaminen on aluksi vaikea saada käynnistymään, mutta TNT ei tarvitse kuitenkaan ulkopuolista happea palaakseen (siis räjähtääkseen).

Bis-isoksatsoli korvaa TNT:n yleisimpänä verrokkina muutamassa kymmenessä vuodessa.

Sakkaroosin eli tavallisen valkoisen sokerin energiasisältö on 17 MJ/kg eli noin 4-kertainen trotyyliin verrattuna.

Ydinpommissa noin 1/3 energiasta muuttuu lämmöksi.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kai siihen mitään yleispätevää kaavaa ole, kun ei olla kerrottu missä räjähdys tapahtuu ja mitä yritetään höyrystää. Yleensä kai vesipohjaisia, kuten ihmisiä, höyrystetään. Sen vaatiman energian voi laskea tuolla 2,6 MJ/kg.

Pommin tietysti kehittää valtavan energian hyvin lyhyessä ajassa, mutta eihän se energia sielä hetkessä mihinkään katoa, vaan kaikki kuumenee tolkuttomasti ja kuumuus leviää ympäristöön.

Tuo Tsar Bomba oli vain 50% koepommi. Laskin sillä täyskokoisella n. 400 PJ energialla. Sillä kiehuttaa 1,5 e11 kg vettä, joka vastaakin vain 330 m säteistä pallollista vettä. Jotain näpyttelin nähtävästi väärin kännykän laskimella.

Siis ei höyristä sitä 2 km päässä olevaa 1 kg vettä, jos räjäytetään syvällä meressä. Maan pinnalla energiaa riittänee senkin höyristämiseen.

Lue lisää

Miten otit huomioon sen, että räjähdyksen aiheuttama ylipaine on kääntäen verrannollinen etäisyyden kuutioon?

Anonyymi kirjoitti:

>>> Yleensä kai vesipohjaisia, kuten ihmisiä, höyrystetään. Sen vaatiman energian voi laskea tuolla 2,6 MJ/kg. <<<

Väärin. Yhtään ihmistä ei tiedetä höyrystetyn pommilla, ei edes ydinpommilla, eli ihmiseen ei voida käyttää tuota lukemaa, vaikka ihmisen tiedetään olevan suureksi osaksi vettä.

Jotta keskivertoihminen voitaisiin totaalisesti höyrystää taivaan tuuliin, tarvitaan 2,99 gigajoulea energiaa. Trotyylin räjähdysvoima on 4,184 MJ/kg eli tarvitaan yli 700 kiloa TNT:tä, jotta ihminen voidaan höyrystää. Tällöin henkilön pitää istua räjähdyspanoksen päällä!

Lue lisää

Eikö riitä, että höyristää vedet ihmisestä? Kovin paljon ei sen jälkeen jää jäljelle. Tai riittäähän jo ihmisen lämmittäminen 50 asteeseen, mutta silloin ei millään määrittelyllä voi puhua höyristämisestä.

Ei kai ihmisen kokonaan kaasumaiseksi muuntaminen enempää vaadi kuin sen 2,6 MJ/kg ellei ala laskemaan muuhun menevää energiaa. Vettähän ihminen lähinnä on ja loppuosan ominaislämpökapasiteetti ja höyrisrymislämpö on selvästi alempi, joskin lämpötila pitää olla paljon korkeampi.

Anonyymi kirjoitti:

Eikö riitä, että höyristää vedet ihmisestä? Kovin paljon ei sen jälkeen jää jäljelle. Tai riittäähän jo ihmisen lämmittäminen 50 asteeseen, mutta silloin ei millään määrittelyllä voi puhua höyristämisestä.

Ei kai ihmisen kokonaan kaasumaiseksi muuntaminen enempää vaadi kuin sen 2,6 MJ/kg ellei ala laskemaan muuhun menevää energiaa. Vettähän ihminen lähinnä on ja loppuosan ominaislämpökapasiteetti ja höyrisrymislämpö on selvästi alempi, joskin lämpötila pitää olla paljon korkeampi.

Lue lisää

Miten otit huomioon sen, että räjähdyksen aiheuttama ylipaine on kääntäen verrannollinen etäisyyden kuutioon? Onko etäisyydellä vaikutusta höyristämiseen, kun teit laskelmasi? Millä kaavalla laskit Tsar Bomban?

Pitäisi kysyä avauksen tekijältä, mitä hän tarkoittaa höyrystämisellä. Riittääkö se, että vain höyrytetään tai höyristetään?

Anonyymi kirjoitti:

Miten otit huomioon sen, että räjähdyksen aiheuttama ylipaine on kääntäen verrannollinen etäisyyden kuutioon? Onko etäisyydellä vaikutusta höyristämiseen, kun teit laskelmasi? Millä kaavalla laskit Tsar Bomban?

Pitäisi kysyä avauksen tekijältä, mitä hän tarkoittaa höyrystämisellä. Riittääkö se, että vain höyrytetään tai höyristetään?

Lue lisää

Kuten laskussa näytin käsittelin vain energiamielessä asiaa. Eli laskin millaisen määrän vettä voi höyristää pommin energialla, jos se menisi kokonaan siihen. Eikös kaikki pommin energia lopulta muutu lämmöksi? En tiedä miten lämpöenergia jakautuu, mutta varmasti se riippuu oleellisesti räjäytyspaikasta (vedenalla, korkealla ilmassa, maan pinnalla, maan alla).

Energiamäärä on niin valtava, että luulisi ainakin ilmassa räjäytetystä pommista riittävän energiaa 2 km päähän saakka vettä höyristämään, kun ilma kuumenee tuolla tolkuttomasti.

Anonyymi kirjoitti:

Kuten laskussa näytin käsittelin vain energiamielessä asiaa. Eli laskin millaisen määrän vettä voi höyristää pommin energialla, jos se menisi kokonaan siihen. Eikös kaikki pommin energia lopulta muutu lämmöksi? En tiedä miten lämpöenergia jakautuu, mutta varmasti se riippuu oleellisesti räjäytyspaikasta (vedenalla, korkealla ilmassa, maan pinnalla, maan alla).

Energiamäärä on niin valtava, että luulisi ainakin ilmassa räjäytetystä pommista riittävän energiaa 2 km päähän saakka vettä höyristämään, kun ilma kuumenee tuolla tolkuttomasti.

Lue lisää

Myönnä nyt ihan suoraan että sinulla ei ole harmainta aavistusta siitä, miten ja millä kaavalla lämpöenergia ja paineaalto etenevät räjähdyksessä.

Sinulla siis ei ole mitään käsitystä, millainen räjäytys tulisi suorittaa. Sinä vain yrität höyryttää.

Anonyymi kirjoitti:

Räjähdysvoima kuvaa palonopeutta eli sitä, kuinka nopeasti palo etenee ja synnyttää palokaasuja ja hetkellistä painetta. Puu, paperi, polttoöljy, sokeri, muovi.... kaikissa on paljon energiaa, mutta se vapautuu palaessaan hitaasti ja näennäisen hallitusti. Räjähdysainetta voidaan verrata äärimmilleen jännitettyyn vieteriin: oleellisia ovat räjähdysnopeus sekä räjähdyspaine.

On siis aivan eri asia synnyttää lämpöä. Lämpö höyrystää, ei nopeus.

Trotyylin kaava on C7H5N3O6. Se palaa - tosin räjähtäen - kuten mikä tahansa orgaaninen yhdiste. Lopputuotteet ovat typpi, vety, hiilimonoksidi sekä hiili. Palaminen on aluksi vaikea saada käynnistymään, mutta TNT ei tarvitse kuitenkaan ulkopuolista happea palaakseen (siis räjähtääkseen).

Bis-isoksatsoli korvaa TNT:n yleisimpänä verrokkina muutamassa kymmenessä vuodessa.

Sakkaroosin eli tavallisen valkoisen sokerin energiasisältö on 17 MJ/kg eli noin 4-kertainen trotyyliin verrattuna.

Ydinpommissa noin 1/3 energiasta muuttuu lämmöksi.

Lue lisää

"Lämpö höyrystää,ei nopeua".

Tähän asti olen luullut että lämppö on hiukkasten nopeudesta johtuva suure. Mutta nyt tulikin uutta fysiikkaa!. On erikseen lämpöä ja erikseen nopeutta!
Kyllä tältäkin palstalta paljon uutta oppii! Vai oppiiko sittenkään?

Anonyymi kirjoitti:

"Lämpö höyrystää,ei nopeua".

Tähän asti olen luullut että lämppö on hiukkasten nopeudesta johtuva suure. Mutta nyt tulikin uutta fysiikkaa!. On erikseen lämpöä ja erikseen nopeutta!
Kyllä tältäkin palstalta paljon uutta oppii! Vai oppiiko sittenkään?

Lue lisää

P-o- :"...nopeus".

Anonyymi kirjoitti:

"Trotyylin räjähdysvoima on 4,184 MJ/kg"

onko noin eli 1 kg trotyyliä pystyy höyrystämään vain 0,54 kg vettä?

Jos noin on, niin 1 kg TNT:tä riittää höyrystämään (siis ei höyristämään) 4184/(80*4,2 2256) = 1,61 kg 20 asteista vettä, mikäli kaikki räjähteen vapauttama energia menis siihen veteen.

1 Mt TNT:tä vapauttaa energiaa 4,184E12 kJ, mikä riittää nostamaan 2 km säteisen ilmamäärän lämpötilaa noin 100 K. Ei keskimäärin sen enempää, mutta kyllähän sillä jo vettä kiehuttaisi.

Edelleen huomioituna: ydinpommissa vain 1/3 räjähdyksestä muuttuu lämpöenergiaksi. Näin ollen ydinpommin ollessa kyseessä vaaditaan 210 megatonnin räjähdys. Siis edes neljä Tsar Bombaa ei riitä höyrystämään vettä kahden kilometrin päässä.

Paineaalto tosin kaataa kahden kilometrin päässä kaikki vesikipot.

Tuossa tuli paha pilkkuvirhe sinulle. Ilman ominaislämpökapasiteetti on 1 kJ/kg/K. Tonnin lämmittäminen 75 astetta vaatii siis vain 75 MJ ja koko 2 km säteeseen mahtuvan ilmamassan lämmitys vie vain muutaman promillen 100% Tsar Bomban 400e15 J energiasta.

Tuo ilmamassa voi siis kuumentua vaikkapa 1000 C, jolla keittää jo nopeasti vettä. Säteilylämmönsiirtotehokin kaasusta lienee valtava tuolla 2 km säteellä.

Anonyymi kirjoitti:

Tuossa tuli paha pilkkuvirhe sinulle. Ilman ominaislämpökapasiteetti on 1 kJ/kg/K. Tonnin lämmittäminen 75 astetta vaatii siis vain 75 MJ ja koko 2 km säteeseen mahtuvan ilmamassan lämmitys vie vain muutaman promillen 100% Tsar Bomban 400e15 J energiasta.

Tuo ilmamassa voi siis kuumentua vaikkapa 1000 C, jolla keittää jo nopeasti vettä. Säteilylämmönsiirtotehokin kaasusta lienee valtava tuolla 2 km säteellä.

Lue lisää

Tuo 400PJ on muuten melko tarkasti Suomen koko vuoden sähkötuotannon verran! Kyllä sillä hyvin höyrystää.

Ei ole pilkkuvirheitä

Kuivan ilman ominaislämpökapasiteetti on 2 kJ/kg-K.
Nyt 20 C -asteisen 80 % kostean ilman entalpia on 50 kJ/kg.
100 C -asteisen 80 % kostean ilman entalpia on 7500 kJ/kg.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole pilkkuvirheitä

Kuivan ilman ominaislämpökapasiteetti on 2 kJ/kg-K.
Nyt 20 C -asteisen 80 % kostean ilman entalpia on 50 kJ/kg.
100 C -asteisen 80 % kostean ilman entalpia on 7500 kJ/kg.

Lue lisää

100 C 80% ilmahan on sitten 80% vettä. Eli jostain on höyristynyt valtava määrä vettä tuonne ilmaan. Mistä se tulee?

Kun 20 C 80% kosteaa ilmaa, lämmitetään sen suhteellinen kosteus laskee. Tuossa on 14 g/m3 vesihöyryä lämpötilasta riippumatta. Samalla vesimäärällä 50 C on enään 16% kosteaa ja 100 C 2 %.

Kosteaa ilmaa lämmitettäessä vettä ei höyristy. 100 C 80% kostean ilman valtava entalpia tulee siitä, että siihen on höyristetty paljon vettä. Siinä olisi 471 g/m3 vesihöyrä eli jostain on höyristetty 1,5 e10 kg vettä tuossa 2000 m säteisessä pallossa.

Anonyymi kirjoitti:

100 C 80% ilmahan on sitten 80% vettä. Eli jostain on höyristynyt valtava määrä vettä tuonne ilmaan. Mistä se tulee?

Kun 20 C 80% kosteaa ilmaa, lämmitetään sen suhteellinen kosteus laskee. Tuossa on 14 g/m3 vesihöyryä lämpötilasta riippumatta. Samalla vesimäärällä 50 C on enään 16% kosteaa ja 100 C 2 %.

Kosteaa ilmaa lämmitettäessä vettä ei höyristy. 100 C 80% kostean ilman valtava entalpia tulee siitä, että siihen on höyristetty paljon vettä. Siinä olisi 471 g/m3 vesihöyrä eli jostain on höyristetty 1,5 e10 kg vettä tuossa 2000 m säteisessä pallossa.

Lue lisää

"Mistä se tulee?"

Se ei voi tulla mistään, ellei pommia räjäytetä veden alla!

Vettä on siis NTP:ssä 14 grammaa kuutiossa, jolloin suhteellinen kosteus-% on sadassa asteessa 0,55.

20 C -asteisen 80 % kostean ilman entalpia on 50 MJ/tn.
100 C -asteisen 0,55 % kostean ilman entalpia on 110 MJ/tn.

Aluksi kuvattu ilmamäärä tulee saada kuumennettua sadan asteen lämpötilaan, jolloin tarvitaan energiaa ylimääräiset 60 Mj/tn. Koko ek. pallon sisältämän ilmamäärä tarvitsee 2400 terajoulea energiaa, jotta se voidaan kuumentaa veden kiehumispisteeseen. Jos 1/3-osa ydinräjähdyksestä muodostaa lämpöä, tarvitaan 7200 terajoulen energiamäärä.

Jos yksi megatonni räjähdettä vastaa 4180 terajoulea, jo kahden megatonnin räjähdys riittää kuumentamaan ympäristönsä (pallo d = 2km) veden kiehumispisteeseen. Tsar Bomban pitäisi siis riittää helposti nostattamaan ympäristön lämpötilan yli tarvittavan lämpötilan.

Liekö nyt suurusuuluokka oikea? Edelleenkään kaava höyrystymiselle ei ole tiedossa, eikä yhdenkään ihmisen tiedetä räjähdysolosuhteissa "höyryyntyneen".

Höyrystäminen ei edellytä lämmön siirtymistä!
Vedessä jo ennestään oleva lämpöenergia riittää höyrystämiseen ilman lämmönsiirtoa, kunhan paine alenee tarpeeksi. Ydinpommin räjähdyksessä syntyvä ylipaineaalto on niin voimakas, että perässä tulee kyllä alipaineaaltokin, ja vieläpä riittävän suuri höyrystämään vettä ilman lämmönsiirtoa.
Vaan kuka osaisi laskea kuinka kaukana pommin räjähdyspisteestä tuo riittää höyrystämään vettä?
Ylipaineaalto ei koskaan höyrystä vettä, mutta se saa ilman lämpiämään, mikä voi johtaa lämmönsiirtoon ilmasta veteen, ja jollain etäisyydellä myös siksi höyrystämään vettä paineaallon mentyä ohi.

Ihan hauskahan tuo avaus oli!

Ei tule maan alla tulipallon kohdallakaan kuuma, jos materiaali yläpuolella ei romahda, eikä suoria konvektiokanavia aukene minnekään.
Kallioperä on sekä valtavan lämpökapasiteetin omaava lämpövarasto, että samaan aikaan erittäin hyvä lämmöneriste, kun kalliota on vaikkapa vain 100 metrin paksuudelta.

Laskepa minkä verran lämpöä tarvitaan 100 metriä särmän pituudeltaan olevan kalliokuution kuumentamisen yhdellä asteella, ja minkä verran lämpötilaa toisella puolella tarvitaan, jotta kuumeneminen yhdellä asteella toteutuu tunnin (tai vaikkapa vuorokauden) kuluttua.

Vanhassa asiassa on karannut jo alunperin termi höyrystää.

"Jotta keskivertoihminen voitaisiin totaalisesti höyrystää taivaan tuuliin, tarvitaan 2,99 gigajoulea energiaa. Trotyylin räjähdysvoima on 4,184 MJ/kg eli tarvitaan yli 700 kiloa TNT:tä, jotta ihminen voidaan höyrystää. Tällöin henkilön pitää istua räjähdyspanoksen päällä!"

Saman kaavan mukaan voi laskea ydinlatauksen kyvyn höyrystää ihmisiä kilometrien päässä. "Nirri pois" eli ei sama kuin höyrystämällä kuollut.