Moni asia ei oikein täsmää ruotsinkielisten historiassa. Omien väitteidensä mukaan he ovat olleet täällä satoja vuosia (joidenkin mukaan 800 vuotta) mutta silti he eivät ole edes sopeutuneet olemaan suomenkielisten joukossa.
Ruotsinkieliset väittävät olevansa ruotsinkielisiä suomalaisia. Jos he olisivat ruotsinkielisiä suomalaisia heille olisi jo muodostunut jotain omaleimaista kulttuuriinsa ja identiteetiinsä joka erottaisi heidät ruotsalaisista. Niin ei kuitenkaan ole käynyt - heillä on samat ryyppylaulut, pyhäruuat, juhannussalot ja luciat kuin Ruotsissa.
On ymmärrettävää että on halu ottaa kaikki identiteettivaikutteet Ruotsista jos ei ole kykyä tai ei ole ollut aikaa kehittää mitään omaa kulttuuriinsa. Kun on ominut valmiin ruotsalaisen kulttuurin ja identiteetin, silloin on voinut omissa pikku ympyröissään kuvitella olevansa ylempänä muita.
Tähän asti suomenruotsalaiset ovat omissa pienissä ympyröissään tyytyväisinä esiintyneet mukamas ylempänä kulttuurikansana, ollenkaan ymmärtämättä että, identiteetin ja kulttuurin matkiminen Ruotsista ei mitään kulttuurikansan olemusta tee.
Suomenruotsalaisilla ei ole ollut aikaa kehittää omaa kulttuuria ja siksi heille on ollut helpompaa opetella Bellmanin ryyppylaulut ja tuoda Lucia-neidon perinne Ruotsista. Totuus on aivan päinvastainen kuin Freudenthal väitti. Suomenruotsalaiset ovat ne jotka eivät ole vielä tähän päivään mennessä osoittaneet mitään kykyä kehittää omaan kulttuuriaan 800 vuodessa.
Jos he olisivat olleet täällä niin kauan kuin väittävät niin silloin he olisivat jo irrottautuneet ruotsalaisesta identiteetistä ja kulttuurista, ja pyrkisivät omaan suomenruotsalaiseen kulttuuriin ja identiteettiin.
Suomenruotsalaiset eivät osaa oikein päättää kumpi väite on heille tärkeämpi: Että he ovat olleet 800 vuotta Suomessa vai suomalaisuus/suomenruotsalaisuus. Heidän on vaikeata uskottavasti uskotella molempia.
Suomenruotsalaiset eivät ole saaneet vieläkään omaa suomenruotsalaista identiteettiä eivätkä ole saaneet karistettua ruotsalaista identiteettiä itsestään 800 vuodessa. Se on juuri suomenkielisen ja ruotsinkielisen ero. Me emme korosta olevamme jotain muuta kuin muut ympärillämme. Me suomalaiset olemme joka tapauksessa suomalaisia emmekä esiinny 'lainahöyhenissä'.
Kuinka heikko identiteetin pitää olla että vieläkin pitää korostaa omaa muualta tuotua identiteettiä? Ovatko he koskaan juurtumassa tänne?
Suomenruotsalaiset ovat väitteensä mukaan asuneet jo kauan Suomessa mutta mitkään merkit eivät siihen viittaa, koska oman suomenruotsalaisen identiteetin merkitys on heille niin mahdottoman pieni verrattuna ruotsalaiseen identiteettiin. Toivon todella että suomenruotsalaiset voisivat joskus olla ylpeitä omasta itsestään eikä vain ruotsalaisesta matkitusta kulttuuriperinnöstä.
Helsingin Jätkäsaareen kortteli på svenska
Ruotsinkielisen korttelin toteutuminen Helsingin Jätkäsaareen näyttää entistä varmemmalta. Viimeiset rahoitusneuvottelut käydään lähiviikkoina.
http://yle.fi/uutiset/helsingin_jatkasaareen_kortteli_pa_svenska/6494136
Ruotsinkieliset väittävät olevansa ruotsinkielisiä suomalaisia. Jos he olisivat ruotsinkielisiä suomalaisia heille olisi jo muodostunut jotain omaleimaista kulttuuriinsa ja identiteetiinsä joka erottaisi heidät ruotsalaisista. Niin ei kuitenkaan ole käynyt - heillä on samat ryyppylaulut, pyhäruuat, juhannussalot ja luciat kuin Ruotsissa.
On ymmärrettävää että on halu ottaa kaikki identiteettivaikutteet Ruotsista jos ei ole kykyä tai ei ole ollut aikaa kehittää mitään omaa kulttuuriinsa. Kun on ominut valmiin ruotsalaisen kulttuurin ja identiteetin, silloin on voinut omissa pikku ympyröissään kuvitella olevansa ylempänä muita.
Tähän asti suomenruotsalaiset ovat omissa pienissä ympyröissään tyytyväisinä esiintyneet mukamas ylempänä kulttuurikansana, ollenkaan ymmärtämättä että, identiteetin ja kulttuurin matkiminen Ruotsista ei mitään kulttuurikansan olemusta tee.
Suomenruotsalaisilla ei ole ollut aikaa kehittää omaa kulttuuria ja siksi heille on ollut helpompaa opetella Bellmanin ryyppylaulut ja tuoda Lucia-neidon perinne Ruotsista. Totuus on aivan päinvastainen kuin Freudenthal väitti. Suomenruotsalaiset ovat ne jotka eivät ole vielä tähän päivään mennessä osoittaneet mitään kykyä kehittää omaan kulttuuriaan 800 vuodessa.
Jos he olisivat olleet täällä niin kauan kuin väittävät niin silloin he olisivat jo irrottautuneet ruotsalaisesta identiteetistä ja kulttuurista, ja pyrkisivät omaan suomenruotsalaiseen kulttuuriin ja identiteettiin.
Suomenruotsalaiset eivät osaa oikein päättää kumpi väite on heille tärkeämpi: Että he ovat olleet 800 vuotta Suomessa vai suomalaisuus/suomenruotsalaisuus. Heidän on vaikeata uskottavasti uskotella molempia.
Suomenruotsalaiset eivät ole saaneet vieläkään omaa suomenruotsalaista identiteettiä eivätkä ole saaneet karistettua ruotsalaista identiteettiä itsestään 800 vuodessa. Se on juuri suomenkielisen ja ruotsinkielisen ero. Me emme korosta olevamme jotain muuta kuin muut ympärillämme. Me suomalaiset olemme joka tapauksessa suomalaisia emmekä esiinny 'lainahöyhenissä'.
Kuinka heikko identiteetin pitää olla että vieläkin pitää korostaa omaa muualta tuotua identiteettiä? Ovatko he koskaan juurtumassa tänne?
Suomenruotsalaiset ovat väitteensä mukaan asuneet jo kauan Suomessa mutta mitkään merkit eivät siihen viittaa, koska oman suomenruotsalaisen identiteetin merkitys on heille niin mahdottoman pieni verrattuna ruotsalaiseen identiteettiin. Toivon todella että suomenruotsalaiset voisivat joskus olla ylpeitä omasta itsestään eikä vain ruotsalaisesta matkitusta kulttuuriperinnöstä.
Helsingin Jätkäsaareen kortteli på svenska
Ruotsinkielisen korttelin toteutuminen Helsingin Jätkäsaareen näyttää entistä varmemmalta. Viimeiset rahoitusneuvottelut käydään lähiviikkoina.
http://yle.fi/uutiset/helsingin_jatkasaareen_kortteli_pa_svenska/6494136
Vastaukset 24
Vanhimmat
ihmeellistä asiaa, hämmästyttää kummastuttaa pientä kulkijaa.
Jätkäsaareen oma kortteli ruotsinkielisille !
Haluaisinpa nähdä niiden asunto-osakeyhtiöiden yhtiöjärjestyksen !
Tulisiko yhtiöjärjestykseen merkintä, että asuntoja voisivat omistaa vain ruotsinkieliset.? Miten, jos puoliso olisi suomenkielinen?
Jos asunnon perisi täysin suomenkielinen? Saisiko alueella puhua suomea?
Mitä muita kieliä alueella sallittaisiin? Olisiko suomen kieli ainoa kieli joka olisi kielletty?
Vaaditaanko kielitestit, kuten Ruskeasuon siirtolapuutarhamökin ostajilta? (Virkamiesruotsin suorittaminen on lasten leikkiä siihen verrattuna, mitä Ruskeasuon puutarhamökin ostajalta vaaditaan. Kokeiltu on !)
Kyllä suomenruotsalaiset ovat uskomattomia !!! Ei niiden ajatuksenjuoksua millään pysty käsittämään. Sitäpaitsi lähes jokaisen suomenruotsalaisen lähisuvussa/lähimenneisyydessä on täysin suomenkielisiä isovanhempia, setiä, tätejä, serkkuja.
Kun virallinen yksikielisyys väistämättä joskus toteutuu, on varmaan hyväkin, että ruotsinkielisillä siinä vaiheessa on olemassa omat poteronsa...........
Tulisiko yhtiöjärjestykseen
asuntoja voisivat omistaa vain
Miten, jos puoliso olisi suomenkielinen
Jos asunnon perisi täysin suomenkielinen
Saisiko alueella puhua suomea?
Olisiko suomen kieli ainoa kieli joka olisi kielletty?.........
Olisiko marsilaisia persuissa?
Ketä se nyt haittaa, jos jossain on jokin ruotsinkielinen kortteli?
Pitääkö korttelilla olla kieli?
Vain suomenruotsalaisella korttelilla on kieli.
on oma kuttuurinsa, vaikka ei se niin kauhean omaleimainen ole. Se on yhdistelmä ruotsalaisuutta ja suomalaisuutta ja jotain ikiomaakin.
Hurrivihaajan on sitä vaikea ymmärtää.
Ruotsinkielisiä ehkä on ollut Suomessa 800 vuotta, kuka tietää ja mistä määrästä puhutaan, riittäkö esim. kymmenen hengen porukka tohon määritttelyyn.
Mutta Suomi liitettiin osaksi Ruotsia vasta 1245, joten jos tätä pidetään jonain mittarina, niin Ruotsin osana oleminen on kestänyt jotain 560 vuotta, josta yli 200 vuotta oltiin yhdessä Tanskan alamaisia, eli valta oli Tanskassa.
Ruotsinkielihän ei mihinkään hävinnyt, vaikka välillä oltiin osa Venäjää, eikä myöskään itsenäisyyden aikana ole ollut häviämässä, sitä on suosittu niin vahvasti, että minkään järjen mukaan sen ei pitäisi hävitä.
Se milloin ruotsinkieli tuli Suomeen on aika mielenkiintoinen kysymys, sillä Ruotsissa on nykyään sellainen käsitys, että kieli vaihtui siellä aika myöhään suomesta ruotsiksi, eli tavallaan se vaihtui tanskaksi, silloin kun maamme liitettiin osaksi Ruotsia eli 1245, niin kieliraja oli jossakin Ruotsin suurten järvien alueella, Tukholman saaristossa puhuttiin suomea vielä 1500 luvulla.
Tuntuu jotenkin absurdilta ajatus, että Suomessa kieli olisi rannikolla vaihtunut suomesta ruotsiin, ennenkuin se on vaihtunut emämaassa eli Ruotsissa.
Tuo on kiinnostava aihe. Mistä saisi lisää tietoa?
"Tuntuu jotenkin absurdilta ajatus, että Suomessa kieli olisi rannikolla vaihtunut suomesta ruotsiin, ennenkuin se on vaihtunut emämaassa eli Ruotsissa."
Pohjanlahden rannikolle tuli ruotsinkielistä asutusta jo ties kuinka aikaisin.
Uudenmaan rannikolle tuli Roslagenin alueen uudisasukkaita ainakin 1250-luvulta alkaen. Ei heidä tarvinnut kieltä vaihtaa, mutta alueen vähät(?) suomenkieliset ovat sen tehneet.
Onhan se mahdollista, mutta onko todennäköistä että meille tulee maasta ruotisnkielistä asutusta, jos siellä puhutaan suomea ????
Kielenvaihtuminen Ruotsissa sai vauhtia nimenomaan tästä tanskalaisvallan ajasta, joka alkoi Kalmarin unionista, kielen vaihtumista on tutkitta paikkakuntien nimien pohjalta, niistä on tehty päätelmä milloin kieli eri paikkakunnilla on vaihtunut suomesta "ruotsiin".
Mitä uudenmaan rannikon asutukseen tulee, niin pitää muistaa että alue oli Tallinnan hiippakunnan alainen aina 1500 luvulle, no Tallinna oli kyllä 1100-1200 luvulla tanskalaisten alaisuudessa, joten ehkä siirtolaisia on alueelle tullut myös "Ruotsista".
on kadonnut Roslagenin alueelta jo ennen vuotta 1 000. Jos se on suomenkielinen koskaan ollutkaan.
"Onhan se mahdollista, mutta onko todennäköistä että meille tulee maasta ruotisnkielistä asutusta, jos siellä puhutaan suomea ????"
Virostahan on Uudenmaan rannikolle tullut vironkielistä väkeä. Siitä on jälkiä vieläkin. Se tietysti riuotsalaistui.
Ruotsin kieli on kehittynyt saksan ja tanskan kielestä vasta 1300-luvun jälkeen. Miten sitä ennen ruotsinkielisiä on voinut edes saapua Suomeen?
Se että joku ristiretki tehtiin 1200-luvulle ei tarkoita että kaikki ruotsinkieliset olisivat tulleet tuolloin. Suurin osa on tullut vasta 1700-luvulla ja suuri osa on suomenkielisiä jotka ovat muuttaneet äidinkielen ruotsiksi samoihin aikoihin.
Ruotsi kieli on muuttunut voimakkaasti 1300-luvun jälkeen joten sitä ennen Suomeen saapuneet eivät ole voineet edes puhua ruotsia.
Ruotsin kielen kehitys ei ole voinut mennä samoja polkuja Suomessa kuin Ruotsissa. Ruotsissa puhuttu kieli (ei siis tarkoita ruotsin kieltä) sai Hansakaudella paljon vaikutteita saksan kielestä, eikä nämä vaikutteet ole voineet siirtyä ruotsin kieleen Suomessa.
Ne muutamat kymmenet 1200-luvulla tulleet ovat vaihtaneet kieltään jo monta kertaa.
Näin se juuri on, ruotsinkieli astui esiin vasta Kustaa Vaasan kaudella, silloin käännettiin raamattu ruotsiksi, sitä ennen kirkon kirjoitetu kieli oli latina, kauppa käytiin keskiajalla itämeren alueella saksan kielellä, koska kauppaa hallitsi mahtava Hansa liitto ja kauppiaat oli taustaltaan saksalaisia yleensä.
Suomenkin saksankielinen kauppiais-porvaristo " ruotsalaistui" eli vaihtoi kielensä saksasta ruotsin joskus 1500-1700 lukujen välillä, kuten teki myös vastaava ryhmä Ruotsin puolella.
puhuttiin nykyisen Keski-Ruotsin alueella ammoisista ajoista. Asiaa ei muuta, että kirkon kieli oli latina ja kaupan kieli saksa.
Suomeen tuli ruotsinkielisiä uudisasukkaita viimeistään 1250-luvulta alkaen. Muuttoa kesti noin sata vuotta. Kieliraja näkyy vieläkin.
Tietysti ruotsalaisseudun suomenkieliset ruotsalaistuivat ja samoin ruotsi päihitti vähitellen saksan kauppakielenä.
Tästä ei ole kyllä mitään näyttöä, että yleensäkään Suomeen oliis suuntautunut siirtolaisuutta 1250-1500 lukujen välillä, muutamia hallinnollisia henkiläitä lukuunottamatta.
Pikeminkin suunta oli toisin päin, Suomesta siirtyi uudisasukkaita Ruotsiin, Ruotsin laajoille asumattomille metsäseuduille.
rannikolle siirtyi väkeä Ruotsista. Siitä on täydet todisteet eli kieli, kulttuuri, hallinto ja ihmiset.
Siirtolaisuus Ruotsiin Savosta on taas täysikn toinen asia kokonaan toiselta aikakaudelta.
Ei ole myöskään minkäänlaista näyttöä muuttoliikkeestä Suomen sisällä tuolta ajalta, koska ei ole sellaisia henkikirjoja ja kirkonkirjoja kuin myöhemmiltä ajoilta. Joten tuskinpa ihmiset minnekään muuttivat.
toimentulon perässä kuten myöhemminkin.
Ellei Uudenmaan rannikolle olisi tullut ruotsinkielisiä Ruotsista, väestö olisi pysynyt suomenkielisenä.
Tuskimpa vain, Ruotsi pyrki ruotsalaistamaan tärkeimmät alueet 1700 luvulla, kun oli menettänyt suuria alueita Venäjälle, Viaporin linnoituksen ympräristö varmasti laskettiin näihin elintärkeisin alueisiin.
Helsingin porvaristo oli täysin ruotsinkielinen, joten kielen vaihtumista tuki sekin, ei ole kumminkaan olemassa varsinaisia dokumentteja siitä, että alueelle oliis suuntautunut jossakin vaiheessa siirtolaisuutta, näitä porvareita lukuunottamatta.
Historian tutkiminen on dokumenttien tutkimista, dokumentilla tarjkoitetaan asiapapereita, kirkon kirjoja jne... kirjallisia muistiinpanoja, tämmöstä lähdettä ei ole jossa tämmönen siirtolaisuus todennetaan.
Voihan tietenkin olla joitain muita viitteitä, kuten aseita, koruja tai tavaroita, mutta niistä ei voi täysin pitävästi todeta mitä kieltä kantaja puhui.
sai väestöä jo 1200-luvulta alkaen Ruotsista. Oikeastaan on aika vaikeaa saada ruotsinkielisiä muualta.
Tosin Helsinkiä perustettaessa määrättiin myös Porvoon ja jonkun muun pikkukaupunguin ruotsinkielisiä porvareita muuttamaan Helsinkiin.
Väestöä ei siis tarvinnut ruotsalaistaa 1700-luvulla. Sellaisesta ei muutenkaan ole tietoja missään.
Olet kumma sepittelijä.Kirjoittelet täysiin ristiin itsesi ja tutkitun historian kanssa..
Vilkaiseppa Mikko Juvan kirja suomalaiset dokumentit, ei ole sellaista dokumenttia olemassa missä mainittaisiin siirtolaisuus Ruotsista Suomeen.
Sehän ei tietenkään sinun "totuutta" historiasta häiritse.
Jaa, siinäkö mainitaan kaikki suomalaiset ja Suomea koskevat dokumentit? Mahtaa olla paksu kirja.
Mutta kuinka suuri mahtaa olla 1200-luvun Suomea koskevien dokumenttien määrä noin ylipäätään? Tuottivatko silloiset tilastokeskus ja väestörekisterikeskus yhtä paljon paperia kuin nykyiset?
1300–1400-luvuilla Uudenmaan rannikoille saapunut ruotsalaisasutus oli Helsingin perustamisen aikaan ilmeisesti sulauttanut kokonaan itseensä sitä edeltäneen varhaisemman suomalaisasutuksen. Sen muisto on jäänyt elämään ainoastaan joukossa ruotsalaistuneita paikannimiä.
http://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk125/helsinki/
Ei ruotsinkielisiä ole voinut tulla ennen kuin oli ruotsin kieli.
Ruotsissa oli aika jolloin siellä oli saksalainen kuningas. Saksalaisten määrä kaupungin raatimiehissä oli rajoitettu puoleen lailla jotteivat he saisi ylivaltaa Ruotsin kaupungeissa. Saksalaisia sanoja vilisee ruotsin kieli kauttaaltaan. Alun perin Ruotsissa käytetty kirjakieli oli saksan ja tanskan sekoitus.
http://www.algonet.se/~fransren/sprhist/klassforn.htm
Men de latinska ord som kom var bara en viskning mot mängden tyska ord. Rika personer och hantverkare från Tyskland bosatte sig ofta i Sverige (nuförtiden köper de bara sommarstugor) och vid mitten av 1300-talet bildades Hansan. Det emigrerade även många byggnadsarbetare. Efter ett tag bildades ett svenskt-tyskskt-danskt skriftspråk, speciellt bland borgarna. Ett bra exempel på hur många tyskar som flyttade hit är Magnus Erikssons stadslag som bl.a. säger att inte mer än hälften av rådmännen (de som bestämde tillsammans med borgmästaren) i städerna fick vara tyskar. (Tur det, annars kanske vi hade talat tyska nu.) Från 1364-89 hade vi till och med en tysk kung "Albert av Mecklenburg".
silloisessa muodossaan oli olemassa jo iät ajat ennen kuninkaita yleensäkään, saati sitten saksalaisia. Niitä oli vasta keskiajalla.
Tietysti ruotsiin tuli lainauksia saksasta tai pikemminkin sen pohjois-saksalaisesta versiosta.