Kivihiilen poltto lisääntyi roimasti alkuvuonna.
Kivihiilen kulutus lisääntyi Tilastokeskuksen mukaan 31 prosenttia tammi–maaliskuussa edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.
Turve laitettiin nyt verolle EI KANNATA sekään rajoitettuna.
Puskuria turpeen nostoon ei saada toteuttaa.
Ihan hölmöä kylmässä maassa.
Kivihiilen kulutus lisääntyi Tilastokeskuksen mukaan 31 prosenttia tammi–maaliskuussa edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.
Turve laitettiin nyt verolle EI KANNATA sekään rajoitettuna.
Puskuria turpeen nostoon ei saada toteuttaa.
Ihan hölmöä kylmässä maassa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kun vettä virtaa voimalaitoksiin vähemmän, markkinoilla on tarjolla vähemmän edullista energiaa.
-Vesivoima 2 076 MW > säätöaltaita pakko tehdä (vuotos...kollaja jne )
- Ydinvoima 2 764 MW > 3-uuden voimalan tarve
Ihan kuin ei vieläkään huomata, että ollaan kylmässä maassa.
Sähkö ihan keskinen elementti.
Maalämpöä tulee tiuhaan lisää.
Se vaatii paljon lisää sähköä.
.esimerrki "isotalo, oli ennen puulla lämmitys
Sähköä ei juuri kulunut lainkaan, ainoa vedenkiertopumppu vain patterikiertoon.
Nyt maalämpö
-sähkönkulutus ollut yksin lämmitykseen(maalämpö) 13000 - 16000 kW
vuositasolla.
Sitten pienempää taloa n 8000 kW yksin maalämmön sähkö /v
Kaupungit polttaa turpeen sijaan kivihiiltä nyt kaukolämpöön.
Puuta seassa.
Eipä mene nyt kaksisesti.
Olikin arvattavissa tällä hallitus miehityksellä
> Kun vettä virtaa voimalaitoksiin vähemmän, markkinoilla on tarjolla vähemmän
> edullista energiaa.
>
> -Vesivoima 2 076 MW > säätöaltaita pakko tehdä (vuotos...kollaja jne )
> - Ydinvoima 2 764 MW > 3-uuden voimalan tarve
>
> Ihan kuin ei vieläkään huomata, että ollaan kylmässä maassa.
> Sähkö ihan keskinen elementti.
> Maalämpöä tulee tiuhaan lisää.
Vuotoksen tekoaltaan teho voimaloineen olisi ollut noin 35 megawattia. Suojellun Iijoen Kollajan tekoaltaan ja voimalan keskiteho olisi ollut noin 12 megawattia.
Siinä olisi samalla tuhottu kaksi kolmesta jäljellä Suomen rajojen sisäpuolella olevasta vapaasta suurjoesta. Sen jälkeen olisi enää Ounasjoki jäljellä.
Yksi iso kaasuturbiinivoimala tuottaa sellaiset 500-800 megawattia säätövoimaa eli moninkertaisesti sen mitä kaikista Suomen jäljellä olevista koskista ja virtavesistä saisi yhteensä sähköä ja säätövoimaa. Kaikenlisäksi kaasuturbiinivoimalakin olisi ympäristön kannalta muutenkin parempi kuin suolle rakennetut tekoaltaat kun niistä vapautuu kivihiiltä suuremmat kasvihuonekaasupäästöt alle jäävän turpeen mädäntyessä metaaniksi.
Sähkönhintaan kuluttajille sillä ei ole pienintäkään vaikusta tuhotaanko Suomen viimeiset kosket vai ei vaan kyse on marginaalisesti puuhastelusta josta paikalliset ihmiset kärsivät. Muutaman miljoonan voitot mitä ne toisivat jaettaisiin Kemijoki Oy:n ja PVO:n osakkeenomistajille.
Vuotos tuottaa 10-alapuolisella voimalla ( silloin Sieriläkin )
jopa 500 MW säätösähkönä, tilanteissa lisää sähköä.
Se jokainen alapuolinen voimala laittaa tehoja suuremmaksi kun vettä tulossa lisää, kun yläpuolinen vesivarasto vähän kuihtuu.
Kun Vuotos luukkuja avataan se vesi meressä n 2 vuorokaudessa, hiukan allekkin.
Vuotos allas tai järvihän sitten, on vesimäärältään suomen oloissa iso.
Joskun laskin, jos ei vettä tulisi lisää lainkaan.
n 2 kuukautta saisi vuotos allasta tyhjentää 100 kuutiota sekunnissa.
Hömöjä kun ei ilmaista vettä käytetä jo olemassa oleviin laitoksiin ja vähän siihen lisääkin turbiineja samalle vedelle.
Kts Norja, siellä vesivoimalla tuotetaan n max 25 000 MW
Ei muuta tarvitakkaan kun vesitillanne normaali.
On toki jokunen tuulivoimalakin, ja muutakin hitusen.
heh..heeeeh..heh...heh..heeeeh..heh ... Pilvet ne vaan menee ylä-mäkeen ..heh...heh..heeeeh..heh ...
Ei saa pilvet viedä pilvinä ja sateina ylä-mäkeen, joka sitten laskettaisiin tuurbiinien läpi sähköksi.
Se on kielettyä tätä vettä varastoida.
Ei saa käyttää säätöön näitä vesiä, vaan ne pitää laskea raakhana mereen.
Pekkarinen sanoi ettei se kasva. Pekkarinen väitti kivenkovaan ettei turve kasva, tai ole uusiutuvaa...niin..niin..kun ei kasva...aivan niinhan se sanoi ettei Pekkarinen kasva.
Mutta esitän näin:
Pekkarinen pituus x
Paljonko Pekkarinen kasvaisi 20-vuodessa, jos kasvaisi kuin turve ?
Aivan oikein ! 20 senttiähän se Mauri olisi silloin pidempi.
Mutta...hetkonen.."turve kasvoi" ? Niin turve kasvaa 1- cm / vuosi.Olisi 20 vuodessa 20 cm pidempi. Haittaisiko se ?
Minä lupaan juosta Vuotoksen ymphäri jo tekovaiheessa. Jaahas..mutta sehän olisikin ihan porukalla totettamisen arvoinen runsas maratoooni.
Vastaa pitkää maratoonnia..juoksuihmisenä toteutan sen.
Muuten...kävin juuri juoksemassa vain 77 km. Nyt kohta sauna kutsuu.
Lakia on aina helppo muuttaa vuotoksen vuoksi. Suomi eroaa myös EYstä ensi vuonna.
Vuotoksen allas tuottaisi 2700000 tonnia öljyä
Eli 100% hyötysuhteella 27309000 tonnia öljyä ja 30% suhteella 91032000 tonnia öljyä. Vuodessa.
Säiliöautoja perävaunuineen n 40 000 litraa (40 tonnia) olisi vuodessa ...hm..hm..oho !
peräti 2250000 säiliö autollista. n 300 000 000 litraa päivässä (365 vuodessa ).
Sitten suoraan, ilman hyötysuhdetta 2/3 osaa pois.
Joskus vielä osataan oikeinkin sanoa ja kuunnella, ettei se vesi hyppää alapuolisten voimaloitten yli , jota Vuotos järvestä valutetaan, enemmänkin.
Moro!
Tutkimusten mukaan turve kasvaa keskimäärin noin 0,87 mm vuodessa eli 87cm tuhannessa vuodessa (Posiva, radiohiilimenetelmällä tutkittu).
Keskimäärin siis tuollainen 2 metrin paksuisen turpeen kasvamin kestää noin 2500 vuotta.
Eli turve ei tosiaankaan kasva 1cm vuodessa vaan alle 1mm vuodessa. Virheesi olis siiis 1000%
Myös laskelmasi vuotoksen öljystä voi työntää sinne mihin aurinko ei paista, jos se pitäisi paikkaansa niin vuotos tuottaisi yli 50 Miljardia euroa vuodessa... eli 100000% enemmän kuin voimalaitosyhtiö on laskenut.
Suomen pinta-ala on 338 432 km²
- Suomessa on geologista suota noin 5,1 miljoonaa hehtaaria (15 %) ja metsätieteellistä suota noin 8,9 miljoonaa hehtaaria (26 %)
Suo kasvaa paksuutta joitakin millimetrejä vuodessa. Suomessa paksuuskasvu on useimmiten noin 0,5 mm vuodessa, tosin vaihteluväli on 0,2–4,0 mm
Suoyhdistymätyypit ovat soiden suurmuotoja, jotka eroavat toisistaan pinnanmuodoltaan, kosteussuhteiltaan ja eliöstöltään. Yhdistymätyyppejä ovat keidassuot, aapasuot ja palsasuot, joilla on yleensä useita eri suotyyppejä.
Korpi
Räme
Neva
Letto
Luhta
Suomessa suota on jäljellä kolmasosa alkuperäisestä laajuudesta.
Useimpien muiden arvioiden mukaan kuitenkin suoala on 9,4–10,4 miljoonaa hehtaaria, mikä on Suomen koko pinta-alasta ilman merialueita noin 26 % ja maa-alasta 29 %.