Sipilän itsenäisten valtioiden liitto?

IPU:n kannaitsi antaa kriittiset äänet perussuomalaisille. Näin turvataan ainoastaan uusi suunta suomelle. Nyt menee kriittiset äänet kahdelle puolueelle ja näin tasaisessa taistossa nekin olisi tarpeeseen.

Sipilän itsenäisen valtioitten liitto = Euroopan liittovaltio.

Soinin sanoin "liittovaltio on puolimielekäs juttu" siis Soinikin on
liittovaltion kannattaja.

IPU haluaa itsenäisen Suomen
.
EU tukee kuin köysi hirtettyä

Euroopan unionilla ei ole halua menettää yhtään euromaata. Syy tähän on ilmeinen. Valtio, jolla on oma raha ja talouspolitiikka, voi rakentaa itse tulevaisuuttaan. Valtiota, jolla on oma raha ja keskuspankki, ei voi kiristää rahan loppumisella.
Kyproksen tai jonkin muun kriisimaan siirtyminen pois eurosta olisi useimmille noiden maiden kansalaisille hyvä asia. Taloudellinen itsenäisyys tekisi mahdolliseksi nousemisen omille jaloille.

Tätä harvainvaltaisen EU:n lasitorneissa pelätään. Pienenkin euromaan lähtö eurosta olisi liian houkutteleva esimerkki kaikkien muiden euromaiden kansalaisille.

Siksi unioni tukee kriisimaita kuin köysi hirtettyä. Ja koska kansa on vähän hidas, se ehtii vain maksamaan laskut, kuten Erno Paasilinna kirjoitti. Mutta kun hallitsijat ovat puhuneet, tulevat hallitut puhumaan. Kun aika on kypsä.

Miten näin kirjoittava mies voisi hyväksyä Soinin "puolimielekkäät"jutut.

Ei kukaan lähde äänestämään markinaali puolueta. Soinii on paljon lähempänä EU:n vastustusta kuin IPU. Ipu perustuu Soinin erottamiin henkilöihin niin ei siltä tukea tule.

Näkee IPu=itsenäisyys viestistä että todellisuudessa ei heitä kiinnosta EU:sta irkaantuminen. Vaan oman edun tavoittelu.

Keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän itseluottamus puoluejohtajana näyttää kohonneen huikaiseviin lukemiin. Siitä kertovat EU-linjaukset, jotka hän löi pöytään puoluevaltuuston kokouksessa Seinäjoella viikonvaihteessa. Vielä reilu vuosi sitten keskusta lähti presidentinvaaleihin EU-änkyröinti edellä. Se on ollut keskustassa pitkään tuhti käyttövoima, mutta nyt Sipilä teki siihen kertakaikkisen pesäeron. Ainakaan rohkeutta ei siis mieheltä puutu.

Myös Sipilän psykologinen pelisilmä on kohdallaan. Kun hän puhdistu EU-juntturoinnin pois keskustan virallisesta linjasta, hän teki sen varmuuden vuoksi Santeri Alkion kautta.

Alkio puhui jo vuonna 1920 Euroopasta, josta katoaa tarve pitää yllä sotajoukkoja, tullirajoja ja eriarvoista rahaa, vaikka "järjestelyvaikeuksista tulee tietenkin suuria", Sipilä siteerasi.

Noiden järjestelyvaikeuksien keskellä nyt ollaan, mutta Eurooppa ja euro ovat oikealla tiellä, ja Suomen kannattaa pysyä mukana, voi Sipilän sanoman tiivistää.

Sipilän puhe oli erityisen merkittävä, kun muistetaan keskustan EU-taival.

Puheenjohtajana Esko Aho kankesi keskustan EU-ratkaisun taakse.

Anneli Jäätteenmäki ei ehtinyt tehdä linjalle mitään, ja Matti Vanhanen kertoi pääministeriksi noustuaan, että hän ei ole järin Eurooppa-henkinen.

Euroon puolue on suhtautunut kielteisesti ja hyvin kriittisesti, mutta nyt Sipilä sanoo eurolle selvästi kyllä.

Mari Kiviniemi oli puheenjohtajana rustaamassa kriisimaiden tukipaketteja. Kelkka kuitenkin kääntyi, kun puolue hävisi vaalit vuonna 2011 ja jäi oppositioon.

Sen jälkeen keskustan EU-linja on ollut jokseenkin selkiytymätön. Vielä hiljattain puolueen riveistä kuultiin seikkaulupolitiikkaan viittaavia ehdotuksia, että Kyproksen pitäisi antaa erota euroalueesta ikään kuin koemielessä.

Nyt ääni kellossa on siis muuttunut. Sipilän keskusta ei enää harrasta loputonta puntarointia, ovatko EU ja euro hyviä vai huonoja asioita.

Ne ovat tosiasioita, ja Sipilä patistikin väkeään kehittämään unionia ja pohtimaan sen tulevaisuutta kaikin voimin.

Sipilä teki pesäeron paitsi oman puolueensa EU-menneisyyteen myös toisen oppositiopuolueen perussuomalaisten politiikkaan, joka on nojannut täysin EU-kritiikkiin.

Nyt on kiinnostavaa nähdä, kuinka perussuomalaiset yrittävät käyttää hyväkseen Sipilän EU-myöntyvyyslinjaa.

Aika nopeasti nähdään sekin, kuinka horjumattomasti Sipilän keskusta jaksaa ja uskaltaa uudella linjalla pysyä.

Tuo linja on hyvin samanlainen kuin kuuden puolueen hallituksen EU-linja: yhteiset pelisäännöt pitää tarkistaa ja niitä noudattaa, talouskuria ja pankkivalvontaa on lisättävä, kukin maa vastaa omista veloistaan, jäsenmaiden yhteisiä velkakirjoja tai talletussuojia ei hyväksytä ja EU on itsenäisten valtioiden liitto.

Pohjalainen
Sipilä ei edes yrittänyt peitellä sitä, että EU ja euro jakavat puoluetta edelleen jyrkästi. Uuden linjan kestävyys testataan eurovaaleissa ensi vuonna.

Hakalehto jätti keskustan vuonna 1987.[6] Kunnallisvaaleissa 1988 Hakalehto valittiin valtuutetuksi Kansalaisten Yhteistoiminta -vaaliliitosta, ja myöhemmin Pääkaupunkiseudun Sitoutumattomista.[2] Hän oli Kansalaisten Yhteistoiminnan puheenjohtaja 1989–1997 ja Pääkaupunkiseudun Sitoutumattomien puheenjohtaja 1992–1997.[3]
Vuonna 1994 Hakalehto oli perustamassa Vapaan Suomen Liittoa, jonka ensimmäiseksi puheenjohtajaksi hänet valittiin. Hän johti puoluetta vuoteen 2004, ja toimi tämän jälkeen – Itsenäisyyspuolueeksi nimensä vaihtaneen – järjestön varapuheenjohtajana vuoteen 2008. Kuolemaansa asti Hakalehto oli puolueensa kunniapuheenjohtaja.[2] Hakalehto oli myös puolueen Vapaa Suomi -lehden päätoimittaja 1997–2004.[5] Hakalehto oli VSL:n tukeman Muutosvoimat Suomi -yhteistyöpuolueen hallituksen puheenjohtaja vuosina 2002[7]–2006.[4]

Antti Pesonen (s. 19. lokakuuta 1963) on suomalainen poliitikko, joka on järjestyksessään toinen Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja Ilkka Hakalehdon jälkeen. Pesonen on kannattanut muun muassa kansanäänestyksen järjestämistä Euroopan unionin perustuslakisopimusehdotuksesta sekä Suomen eroamista Euroopan unionista palaten tilaan ennen Euroopan unionin jäsenyyttä, missä EFTA-maat Liechtenstein, Norja ja Islanti ovat ETA-järjestelyin ja minkä kaltaisen tilanteen Sveitsi on järjestänyt kahdenvälisin sopimuksen EU:n kanssa, kun Sveitsin kansanäänestyksessä torjuttiin Sveitsin ETA-jäsenyys. Pesonen edustaa Itsenäisyyspuoluetta Alajärven kaupunginvaltuustossa

Nim, kataisen onni: Tässä on sinulle oikeaa tietoa IPU:n historiasta,
eikä Pesonen ole koskaan kuulunut persuihin, levität väärää tietoa

Lisäksi tuo lausuntosi ettei kukaan äänestä marginaalipuolueita ei pidä
paikkaansa, persutkin oli pienpuolue, vaikka jatkoi SMP:n raunioilta.

Sitten vielä kysymys, miten mitään muutosta saadaan aikaan, jos
aina vain äänestetään valtapuolueita, sama linja jatkuu.




Puolue perustettiin 11. toukokuuta 1995 vararikkoon päätyneen Suomen maaseudun puolueen pohjalta.[13] Perustettaessa järjestön puheenjohtajaksi nimettiin Kari Bärlund, sihteeriksi Urpo Leppänen sekä varapuheenjohtajiksi Raimo Vistbacka ja Timo Soini, kaikki vanhoja SMP:n johtomiehiä.[16] Perussuomalaiset merkittiin puoluerekisteriin 13. lokakuuta 1995.[17]

tässä on persujen aloittajat.

Palstan pöllöpersu ja pakkoruotsittaja on saanut sielulleen parantumattoman vamman kun keskusta täräytti gallup-johtoon. heh heh.

Valetta ja panettelua monella nikillä omaan aloitukseen, voi voi kun kirpaisee pöllöpersua.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilkka_Hakalehto

Jäi mainitsematta tuo tietolähde, hieman historiaa osioon.