KEPU aloitti talouden alasajon

Valtio on tasa-arvon tae

Perinteinen sosialidemokratia on katsonut vapaan markkinatalouden tuottavan haitallisia vaikutuksia, joita on torjuttava valtion väliintulolla. Niinpä markkinoille suotiin vain rajattu, sekataloudellinen rooli. Valtio tunkeutui kaikkialle sosiaaliseen ja taloudelliseen elämään.

Sosiaalinen tasa-arvo on aina ollut vasemmiston toiminnan perustava lähtökohta. Tätä tavoitetta ajettiin esim. keynesiläisellä ihmisten ostovoiman takaavalla talouspolitiikalla ja progressiivisella verotuksella. Teollisuusmaihin luotiin II maailmansodan jälkeen konsensushengessä laaja hyvinvointivaltio, joka suojaa kansalaisia kehdosta hautaan.

Voimakkaasti eroja tasaavan politiikan ongelmana voi olla ns. kannustavuuden häviäminen. Systeemi toimii negatiivisen takaisinkytkennän periaatteella kuin termostaatti: mitä enemmän lämpenee sitä enemmän jäähdytetään; mitä enemmän tienaat sitä enemmän verotetaan. Seurauksena on olojen vakaus ja liikakin staattisuus. (Muotoilu tässä omani, ei Giddensin kirjasta)

Hyvinvointivaltio on kuin "holhousvaltio"

1970-luvun puolivälissä Englannissa valtaan päässyt thacherilainen uusliberaali oikeisto edusti kokolailla erilaista näkemystä. Liberalismille valtio on aina ollut mörkö, joka on supistettava minimiinsä. Hyvinvointivaltio on yhtä kuin "holhousvaltio", joka vahtii kansalaisia kuin lapsia ("nanny state"). Kaikki valtion väliintulo piti poistaa, jolloin markkinat itsesäätyvästi hoitavat asiat kuntoon. Työmarkkinat eivät tee tästä poikkeusta.

Verotuksen progressiivisuus poistettiin, jotta ihmisiä kannustettaisiin yrittämään enemmän. Tästä seurasi kansan kahtiajakoa ja tuloerojen kasvua, mutta köyhien katsottiin itse aiheuttavan kurjuutensa laiskuudellaan. Jokainen on oman onnensa seppä! Individualismi on aina ollut liberalismin lähtökohta. "There Is No Such Thing As Society", sanoi Thatcher yhteiskuntatieteilijää vähemmän miellyttävällä tavalla.

Säännöstelemättömän taloussysteemin ongelmana ei ole negatiivinen takaisinkytkentä, vaan positiivinen takaisinkytkentä, joka ei vaimenna vaan voimistaa eroja. Kellä on sille annetaan lisää, kellä ei ole siltä viedään loputkin. Syntyy kukoistuksen tai kurjuuden kierteitä. Luonteenomaista on epävakaa heittelehtiminen, mutta toisaalta dynaamisuus. (Muotoilu tässä omani, ei Giddensin kirjasta)
"Kolmas tie": vastuullista vapautta

Giddensin ohjelman lähtökohtana on globalisaation tosiasia. Globalisaatio on liityksissä uusliberaaliin talouden vapauttamisen projektiin: kaupan ja pääoman liikkeiden esteet on määrätietoisesti pyritty poistamaan. Tämä on merkinnyt vallansiirtoa valtioilta markkinavoimille, sillä yritykset voivat nyt uhata ulosliputuksella jos valtion toimet eivät miellytä. Talouden vapauttaminen on merkinnyt myös sosiaalisista vastuista vapautusta. Tämä ei Giddensin mielestä vetele.

Kolmannen tien politiikan mukaan vapauteen ja oikeuksiin täytyy liittyä myös vastuu. Kun pääomat liikkuvat vapaasti maailmassa, täytyy myös niitä vastuunalaiseksi tekevien rakenteiden olla maailmanlaajuisia. Uutta globaalia toimintaympäristöä varten täytyy luoda pelinsääntöjä ja lakeja. "Ubi societas, ibi ius", missä on yhteisö, siellä täytyy olla laki.

"Ei oikeuksia ilman velvollisuuksia" -periaatetta Giddens soveltaisi myös sosiaalipolitiikkaan. Työttömyyskorvauksen saamiseen liittyisi velvollisuus aktiivisesti hakea työtä tai tehdä jotakin hyödyllistä korvauksen vastikkeeksi. Sosiaalipolitiikkaa ei tulisi käsittää vain vahinkojen paikkaamiseksi vaan aktiiviseksi sosiaaliseksi investoimiseksi, joka tuottaa hyötyjä yhteisölle. Tuloerojen tasaaminen tuottaa rikollisuuden vähentymistä. Koulutukseen panostaminen tuottaa osaamista ja kilpailukykyä...

© Erkki Karvonen:
"Kolmas tie" on vastuullista vapautta
(Ilmestynyt Aamulehdessä 29.4.1999).

kokonaan:
http://www.uta.fi/~tierka/giddens.htm
------------------------------------------------

Suomessa kolmannen tien vaihtoehtoa tarjoaa Keskustapuolue. Ensimmäinen konkreettinen avaus kolmannelle tielle tunnettiin nimellä "työreformi". Silloin sitä ei vielä ymmärretty. Nyt se ymmärretään liiankin hyvin kantapään kautta.

Tänä päivänä Keskusta seisoo 3:nnen tien haarassa ohjelmallaan "Valoisa vaihtoehto".

Olen käyttänyt "Näin on" nimimerkkiä useita kuukausia, viime päivinä hyvinkin usein. Toissapäivänä ja eilen täällä esiintyi nimimerkki "Näin on.", eli pisteellä lisättynä. Silloin pyysin ystävällisesti, ettei samankaltaisia nimimerkkejä sekottumisvaaran vuoksi käytettäisi.

Nyt käytät täsmälleen samaa nimimerkkiä. Mielipiteesi poikkeavat kuitenkin omistani sen verran paljon, etten voi niitä allekirjoittaa.

Siksi kysyn, että suostuisitko vaihtamaan nimimerkkiäsi sekaannusten välttämiseksi? Sehän ei ole suuri vaiva. Minäkin voin aivan hyvin tehdä sen, jos välttämättä haluat pitää "Näin on" nimierkin jatkossa itselläsi.

Olen jo kertaalleen luopunut 5-6 vuotta vakituisesti käyttämästäni "Jäbä"-nimierkistä, kun sille ilmaantui uusi, halukkaampi käyttäjä, joka kuitenkin jätti sen käyttämättä samalla, kun minä kerroin siitä lopuvani.

Niin että kertoisitko ystävällisesti, mitä mieltä olet ehdotuksestani, että tiedän miten itse toimin jatkossa.

Valtran yt-neuvottelut olisivat olleet edessä omistajasta riippumatta, kun markkina ei vedä. Valtion pukutehdas lopetetaan, koska julkiset hankinnat on kilpailutettava ja valtion omistaman yrityksen kustannukset ovat markkinoille liian suuret, jotta hintataso olisi kilpailukykyinen. Elcotec siirtää tuotantoaan halvempien palkkakustannusten maihin, koska sosialidemokratia on ylihinnoitellut suomalaisen duunarin.

Matti Vanhasella ja keskustalla ei ole noiden asioiden kanssa siis mitään tekemistä.

Esko Ahon hallitus ei aiheuttanut lamaa. Se tuli Suomen hyvin paljon ulkoa päin, mutta sitä syvensivät Holkerin hallituksen "vaalibudjetti", jossa valtion menoja lisättiin ja veroja alennettiin.

Lama siis tuli Ahon hallitukselle ilman sen omaa syytä, vaikka Ahon hallitus toki teki suuria virheitä ja vaikeutti lamasta selviämistä. Ahon/Viinasen päätös vastikkeettomasta pankkituesta oli yksi selvimmistä virheistä.

Työttömyyden aikaansaamisessa Esko Aholla ei ole mitään roolia, sen syventämisessä toki paljonkin. Lipposen molemmat hallitukset ovat sen sijan sementoineet työttömyyden pysyväksi ilmiöksi johtuen siitä, että konservatiivinen SAK jarruttaa kaikkia rakenteellisia uudistuksia, jotka parantaisivat työllistämisen edellytyksiä.

Matti Vanhanen on ikävä kyllä saman SAK/SDP -konservatiivisuuden uhri, kuten kokomuskin oli, mutta pääsee siitä toivottavasti josain vaiheessa irti.

Kirjoitusesi ei siis pidä miltään osin paikkaansa tosiasioiden kanssa.

Näin on, sanoisi Jäbäkin.

että tämä Vanhasen hallitus jatkaa sitä Lipposalais/ Niinistöläistä politiikkaa. Nyt siis tunnustat sinäkin että tämä poltiikka ei toimi.

Olisiko aika sille Keskustalaiselle politiikalle?

Vai onlko se väitös aina tilanten mukaan. Kun menee työpaikkoja se on keskustalaista politiikkaa ja kun menee toiveiden mukann se on eddellisen hallitukse politiikan jatkoa?