Ihan pakkoruotsin pohjakoulutuksella on joskus vaikea ymmärtää koko lausetta. Seuraava otsikko Ruotsin suurimmassa päivälehdessä www.dn.se on aika vaikea.
"Svensk erkänner mord på svenska i Oslo"
Tarkoittaako tämä, "Ruotsalainen tunnustaa murhan ruotsiksi Oslossa."
vai, "Ruotsalainen tunnustaa ruotsalaisen murhan Oslossa."
"Svensk erkänner mord på svenska i Oslo"
Tarkoittaako tämä, "Ruotsalainen tunnustaa murhan ruotsiksi Oslossa."
vai, "Ruotsalainen tunnustaa ruotsalaisen murhan Oslossa."
Vastaukset 22
Vanhimmat
Ruotsalainen tunnustaa murhanneensa ruotsalaisnaisen Oslossa.
" Ruotsalainen tunnustaa ruotsalaisen naisen murhan Oslossa"
Svenska - ruotsalainen nainen
Norska - norjalainen nainen
Danska - tanskalainen nainen
Isländska - islantilainen nainen
Finska - suomalainen nainen
Tyska - saksalainen nainen, saksatar
Fransyska - ranskatar
Engelska - englantilainen nainen
Holländska -hollannitar
j.n.e.
"Svenska - ruotsalainen nainen"
Svenska Teatern ilmeisesti tarkoittaa ruotsalaisen naisen teatteria?
Älä tekeydy tyhmäksi. Mainitsemassasi tapauksessa (Svenska Teatern) "svenska" on adjektiivi eikä substantiivi. Etkö todella käsitä tätä?
Mikä on vastaavasti ruotsalainen mies?
"Mikä on vastaavasti ruotsalainen mies?"
Vastaus: svensk
"Norrman erkänner mord på svensk"
Norjalainen tunnustaa ruotsalaisen (miehen) murhan.
Mutta ruotsatar? Ei taida ihan niin vääntyä.
Miksi ei Lönnrot vienyt tuota -tar muotoa loppuun asti kun suomenkieltä laadittiin urakalla. Kanteletar ja saksatar, mutta mikis ei sitten kaikki? Eikä Topelius. Eikä Stenvall (Kivi) omassa suomenkielenhautomossaan myöskään täydentänyt tuota vajavaisuutta?
Runeberg ei juurikaan suomenkielisiä sanoja kieleemme keksinyt. Hän oli kohtalaisen hoono soomi.
Mitäs tuo "på svenska" on suomeksi?
Prepositio "på" liittyy sanaan murha.
Olof Palmen murha - Mordet på Olof Palme.
Kyllikki Saaren murha - Mordet på Kyllikki Saari.
"Hur hade situationen varit om mordet på Palme skett i dag?"
http://www.svt.se/veckans-brott/hade-situationen-sett-annorlunda-om-mordet-pa-olof-palme-skett-i-dag
"På svenska" tarkoittaa toisessa yhteydessä "ruotsiksi"
"Sjung på svenska för känslans skull"
http://spraktidningen.se/artiklar/2010/06/sjung-pa-svenska-kanslans-skull
Laula ruotsiksi tunteen vuoksi.
Vieraissa kielissä nimenomaan prepositiot tuottavat vaikeuksia. Sääntöja on, mutta poikkeuksia on niin paljon, ettei kaikkea voi muistaa. Tämä on eräs vaikeimmista esteistä kaksikielisyyden ylläpitämiseksi. Virkamiehiltä edellytetään kieliasultaan moitteettomia päätöksiä, mutta mukaan lipsahtaa aina silloin tällöin vääriä prepositiota tai omituisia sanontoja tai kiertoilmaisuja. Sama pätee tietysti ruotsinkielisiinkin. Ruotsinkielinen ystäväni, joka puhui suomea kuin kuka tahansa, ei voinut selvitä suomen kielen suuresta kielikokeesta, koska hänelle sattui objektivirheitä liian usein.
Perustuslaki edellyttää viranomaisilta molempien kielten taitoa, ja se on kaksikielisyyttä. Se että kaupan myyjä osaa jonkun fraasin toisella kotimaisella ei ole kaksikielisyyttä, eikä kaksikielisyyttä myöskään ole se, että osaa small talk'in toisella kotimaisella. Kaksikielisyys tarkoittaa todellista osaamista, ja vain harvat yltävät siihen. Olen osaltani turhaan yrittänyt, opettelin mm. ammattisanat ruotsiksi vain havaitakseni, etteivät ruotsinkieliset kollegat osanneet niitä, koska hallitsivat terminologian vain suomeksi ja englanniksi.
"Ruotsinkielinen ystäväni, joka puhui suomea kuin kuka tahansa, ei voinut selvitä suomen kielen suuresta kielikokeesta, koska hänelle sattui objektivirheitä liian usein'
Totta, objektivirheestä surun tunnistaa! Käsittääkseni suuressa kielikokeessa ei hyväksytä yhtään objektivirhettä. Objektivirhe on yleisyydestään huolimatta nk "yhdeksän pisteen virhe" (oli ainakin omana kouluaikanani) ja tietääkseni yksi 9-pisteen virhe riitti torppaamaan laudaturin yo-kirjoituksissa vaikka se olisi ollut kokeen ainoa virhe.
Kun itse aikoinaan suoritin suuren kielikokeen suomen kielestä niin kokeeseen osallistuneista putosi puolet pois jo ensimmäisen koepäivän jälkeen ja jäljelle jääneestä puolikkaastakin reputti vielä parikymmentä prosenttia.
Todettakoon kuitenkin että suurestä kielikokeesta saa todistuksen että hallitsee suomen kieltä täydellisesti joten se joutaakin olla tiukka.
Ruotsin kielen prepositiot ovat varmasti hankalia vieraskieliselle.
Suomenkielinen ei sitä välttämättä huomaa, että vastaavat suomenkielen päätteetkin ovat todella hankalat ja usein vailla minkälaista logiikkaa.
Alkeet minun vielä vaatimattomalle suomenkielentaidolle sain koulusta.
Koulussa opetettiin että pääte –ssa tarkoitta että jotakin on jossakin sisällä.
Ihminen on talossa ja pipo on laatikossa. Se on ihan selvä.
Kun sitten otat pipo laatikosta ja laitat sen päähän, niin se on päässä. Saahan pipo runtattu päähän suun kautta, mutta eihän se kai niin kuulu olla. Kun sitten vielä laitetaan sukka jalkaan, tarvitaan jo teräviä työkaluja. Miten sukka voi muuten jalassa olla?
"Vieraissa kielissä nimenomaan prepositiot tuottavat vaikeuksia. Sääntöja on, mutta poikkeuksia on niin paljon, ettei kaikkea voi muistaa."
No ei suomenkielessäkään poikkeuksia puutu. Eräs kummallisimmista on se että kaikkien sääntöjen mukainen suomenkieli- sana. kirjoitetaankin erityissäännöllä oikeaoppisesti suomen kieli!
"Virkamiehiltä edellytetään kieliasultaan moitteettomia päätöksiä"
Enpä ole viime aikoina virkamiehiltä kovin moiteettonta ruotsinkielistä palvelua saanut. On tilanteita jossa virkamiehen ruotsia on niin vaikea ymmärtää että on pakko luovuttaa ja siirtyä minun kannaltanio huomattavasti heikompaan toiseen kotimaiseen.
Voi ystäväiseni, sukka voi olla laatikolla ja ihminen talolla, ihan selvänä. Voit saadan päähäsi ottaa sukkaa laatikosta (jos saat sen auki) ja radio on päällä. Älä runttaa pipolla suin päin vaan muista että jaloin kulkee jalan - sukin tai ilman.
Suomen kieli on ihmeellistä!
Kävin syksyllä marjassa. Sekin logiikka voi olla vaikea ymmärtää.
Paitsi jos olisin Marjan mies.
Hahhaaa
:-D Nurinkurista on sekin ettei yleensä vaimossa käydä mutta vieraissa sen sijaan käydään. Monet jopa usein!
Nylänning2 kirjoitti :"Kun sitten vielä laitetaan sukka jalkaan, tarvitaan jo teräviä työkaluja. Miten sukka voi muuten jalassa olla?"
Sukasta en ole varma, mutta "kenkä jalkaan" ilmaisu syntyi ehkä aikana, jolloin nykyisenkaltaisia kenkiä ei vielä täällä käytetty. Oli jalkarätin tapainen kangas, joka kiedottiin jalan suojaksi ja kiinnitettiin narulla. Näin jalka oli ensin ja "kenkä" sitten ympäröi sen. Myöhemmin kenkä muuttui fyysiseltä olemukseltaan, muttei kielellisesti.
Kun puhutaan lehdestä ja siinä olevasta tekstistä, niin englannissa käytetään verbia write eli kirjoittaa ja ruotsissa stå eli seistä. Suomen käytäntö "mitä lehdessä lukee" on suhteessa vinkein, ja saattaa aiheuttaa käsitteellisiä ongelmia vieraskielisille.
Ruotsalainen tunnustaa murhanneensa ruotsalaisnaisen.
svenska = naispuolinen ruotsalainen
Mutta tuo ei todellakaan kuulu pakkoruotsin oppimäärään.
Toinen vaikeasti ymmärrettävää asia suomenkielessä liittyy paikkakuntiin.
Lähdet Kokkolaan, tai Porvooseen, tai Helsinkiin, tai Vantaalle… kaikki erilaisia prepositiopäätteitä.
Vain korva (suomenkielisen) kertoo miten kuuluu olla? Vai onko selviä sääntöjä?
Ruotsiksi se on ”till” ja siihen ladotaan mikä paikkakunta tahansa. Helppo.
Nuo vielä menevät suomenkielisellä automaattisesti, mutta itsellä särähtää korvaan, kun jotkut täysin suomenkieliset sanovat menevänsä Riihimäkeen. Itse sanon aina meneväni Riihimäelle, ja vaikka tuo rinnakkaismuoto on tietääkseni ihan virallinen, silti se särähtää omaan korvaani. Sama juttu Pieksämäen kanssa.