Onko kellään kokemuksia käynnistä Mannerheim linjan bunkkereilla tai bunkkereissa?
Itselläni on mahdollisuus päästä paikalle ensi kesänä ja olisi mukava saada vähän taustatietoa asiasta.
Itselläni on mahdollisuus päästä paikalle ensi kesänä ja olisi mukava saada vähän taustatietoa asiasta.
Vastaukset 13
Vanhimmat
kohdalla vanhan valtatien varressa niitä löytyy. Ne räjäytettiin kyllä uudelleen vielä sodan jälkeen, joten paljonkaan katsottavaa niissä ei ole.
fafawfawdaw
Mannerheim-linja oli sikäli myytti, että siinä oli vain muutama betonibunkkeri. Tavalliset (hirsi)korsut taas ovat romahtaneet jo ajat sitten ja niitä voi olla vaikeata löytää. Summan kylän lähellä tien vieressä on yksi räjäytetty bunkkeri, jota pääsee helposti katsomaan. Sen sijaan ne kaksi kuuluisaa Talvisodan bunkkeria nimeltään Miljoonakorsu ja Poppius ovat kauempana tiestä ja niihin ei käsittääkseni edes pääse autolla vaan metsän läpi patikoimalla. Nekin on osin räjäytetty. Sinuna tutkisin goglella näitä nimeltä, sillä sodan jälkeen niissä on käynyt kymmeniä vierailuryhmiä ja niistä luulisi löytyvän runsaasti kuvia ja jopa kartan tapaisia.
Jos haluaa "eläytyä" nimenomaan bunkkerin ilmapiiriin lienee parasta poiketa jossain Salpa-linjan bunkkerissa, sillä niitä on kaiketi vielä runsaasti ehjinä jäljellä?
on museoalueita, joilla saa hyvän kuvan, jos kiinnostaa.
Valehtelet! Sinulla ei ole kaikkia Korkkareita hyllyssäsi! Valehtelet! Tex Willer ampui myös vasemmalla! Valehtelet, kun sulla ei ole virallista valvojaa jeesuksen syntymässä. Valehtelet, kun et äänittänyt tai kuvannut dioille sitä! Minä olen Klenkka ja mulla on kaikki sota-arkistot kotonani. Varastin ne ollessani Isosaaren saunakoskettelijavääpeli!
olet homo
niin sitten?
Mielenkiintoinen hanke sinulla. Haluaisin itsekin käydä joskus katsomassa. Itse jonkinlaisena amatöörisotahistorioitsijana olen silti tavallaan pahoillani, että ne betonibunkkerit aikanaan edes rakennettiin. Muistan aikanaan lukeneeni, että hanke oli Suomen silloiseen kansantuloon nähden tavattoman, ylimaallisen kallis. En muista markkamäärää tuolloisessa valuutassa, mutta lehdessä (Hesarin sunnuntaisivut?) väitettiin, että samalla hinnalla olisi voinut ostaa ulkomailta 400(!) panssarivaunua. Pääesikunta ja puolustusministeriö päättivät kuitenkin viisaudessaan lyödä rahat kiinni liikkumattomaan betoniin, jonka hyötyarvo oli lopulta aika kyseenalainen. Ja koska rahaa ei ollut 400 panssarivaunuun, lähdimme talvisotaan parilla- tai kolmellakymmenellä Renaultilla ja Vickersillä. Niillä tehtiin helmikuussa 1940 Kannaksen Honkanummella yksi vastahyökkäys, jossa suurin osa vaunuista ammuttiin hetkessä hajalle. Kolmannes oli jo siirtomarssin aikana kulahtanut moottorivikoihin. Ja jälleen suomalainen jalkaväki joutui puolustautumaan polttopulloin ja koivuhaloin...
Olemme kyllä hyviä sotilaita, mutta mielestäni emme kovinkaan älykästä kansaa. Vaikka Stalin oli yksi suuri perkele, hänellä oli kumminkin yksi aika osuva verbaalinen oivallus: "Suomalaiset ovat niin umpiluista kansaa, että heidän päihinsä oitää takoa järkeä tykeillä." Amen!
Sen verran kommentteja asiaan, että käsittäääkseni Summan betonibunkkerit 'Miljoonalinnake' ja 'Poppius' olivat todella avuksi ja hyödyksi, mutta olivatko ne 'hintansa väärtti'? Sitä sopii kysyä. Niiden hinnalla olisi varmaan saanut tuotakin enemmän esim. 37 mm:n pst-tykkejä, jotka vielä Talvisodan aikaan olivat tehokkaita pelejä.
Sitten panssarivaunuista: Suomi oli 20-luvulla hankkinut jonkinlaisen määrän kevyitä ranskalaisia Renault-vaunuja. Talvisodan aikaan ne olivat jo kaikkinaisen tehonsa menettäneet ja niitä käytettiin enää vain liikkumattomina asemina.
Sen sijaan juuri sotaa ennen oli englannista ostettu kohtuullisen ajanmukaisia Vickers-hyökkäysvaunuja, MUTTA säästösyistä ilman pääasetta ja optiikkaa. Niinpä ne odottivat lähes koko Talvisodan sitä, että srmrija kehitti niihin kotimaiset tykit ja optiikan. Sodan loppupuolella niitä kokeiltiin, mutta varsin epäonnisesti, jolloin ilmeisesti kokemuksen puutteessa useita tuhoutui ja inakin yksi päätyi Leningradiin sodan jälkeen 'voitonnäyttelyyn'.
Tuota seikkaa en tiennyt Vickerseistä. Kiitos valaisevasta tiedosta. Mielestäni kummallista, että britit itse eivät (tietääkseni) juurikaan käyttäneet omaa Vickersiään. Ranskaa auttamaan mentiin ö-luokan kalustolla, jossa ainoat hyvät vaunut olivat kourallinen Infantry Mk II Matilda 2 -merkkisiä. Määrällisesti enemmän oli Matilda ykkösiä, jotka suunnittelultaan olivat ensimmäisen maailmansodan peruja ja joiden pääase oli 1 kpl .303-kaliiperinen konekivääri. Sinänsä operaatiomielessä hyvin suunniteltu Arrasin vastahyökkäys olisi saattanut onnistua paremmin, jos kalusto olisi ollut kunnollista. Saksalaisia pst-tykkejä, jotka ampuvat tarkkaan noin kilometriin asti (88-millinen kahteenkin kilometriin) on vaikea taistella, jos itsellä on vain kiväärikaliiperinen konekivääri, jonka kelvollinen osumatarkkuus yltää vain noin 400 metriin. Urheita vaunumiehiä kaatui Arrasissa aivan turhaan kehnon kaluston takia.
Hyvin pääsee Poppius-bunkkerille autolla perille, viime viikonloppuna kävin, kun olin Viipurissa. 20 km pitää vaan ajaa metsätietä. Kannattaa varata maastoauto.
Talvisodan bunkkerit on pitkälti räjäytetty joten niistä pääsee näkemään luhistuneet jäänteet.
Jatkosodan aikaisia on sen sijaan säilynyt Syvärillä koska suomalaiset vetäytyivät niistä pohjoiseen kesällä -44 taistelematta.
Karhumäen Linnoitteet ja Vepsän Lukko ovat suurimpia. Jälkimmäiseen ainakin pääsee hyväkuntoista tietä autolla .