Loogisuus tappaa

Logiikka - sen on toisella sanalla tiede. Logiikka on sitä että olioita ja ilmiöitä tutkitaan ja kuvataan niiden yleisissä yhteyksissään.
Voihan se olla tieteestä tuntemattomalle kuivaa ja tylsää. Uskonnoista vapaalle ihmiselle logiikka on äärettömän valtava maailma ja avaa kaikki tiedon portit levälleen.

Mitä moraaliin tulee se on olemassa olemisen mukana ja alati ihmismieltä kiehtova.

Jos moraalksi luetaan uskominen uskomuksiin, siis olla taikauskoinen, mielen kaartelu taivaanrannoissa näivettyy kouralliseksi mutu-dogmeja ja elämä jää näkemättä.

Loogisuus ei estä luovuutta. Pitää vain osata erottaa luovan mielikuvituksen tuote ja todellisuus toisistaan.

Voi kiesus. Väitätkö tosiaan, että nimenomaan uskovaiset ovat tunnettuja luovuudestaan, leikkisyydestään, huumorintajustaan? Suuri osahan on tasan päinvastaisia, synkkiä, tylsiä, huumorintajuttomia ja kertakaikksen masentavaa seuraa muutenkin ainaisine käännyttämisyrityksineen ja mustavalkoisine maailmankuvineen.

Uskovassa perheessä kasvaneena tiedän oikein hyvin, miten synkkää mutta ikävää mutta ankaraa mutta ahdasmielistä mutta ilotonta uskonelämä onkaan. Kaikki mikä on syntiä on kiellettyä ja koska kaikki on syntiä, on kaikki kiellettyä. Mitään ei saa tehdä, vaan koko elämä pitää viettää kädet ja jalat ristissä ikuisia itkuvirsiä veisaten ja kurjia syntejään itkuisesti anteeksi vaikertaen.

Kaikki kauniit ja kivat asiat, jotka tekevät tästä ainutkertaisesta elämästä elämisen arvoista, ovatkin syntiä ja jyrkästi kiellettyä. Uskovien tapa nähdä kaikki kauniitkin asiat rumina ja syntisinä tekevät maailmasta ruman ja kammottavan ikävän paikan, synkeän murheen laakson jossa ainoa sallittu väri on tuhkanharmaa.