Tässä Suomen kunnat (pl. Ahvenanmaa), joissa on yli 10% ruotsinkielisiä. Ruotsinkielisiä näissä kunnissa asuu yhteensä 178000. Jos jotain kaksikielistä erityisaluetta (joissa esim. pakkoruotsia jatkuisi kouluissa) ruvetaan kyhäämään, niin korkeintaan nämä kunnat tulee sisällyttää ko. alueeseen.
Myrskylä
Kokkola
Kirkkonummi
Vaasa
Kaskinen
Siuntio
Porvoo
Lapinjärvi
Sipoo
Kauniainen
Loviisa
Hanko
Inkoo
Kristiinankaupunki
Pietarsaari
Parainen
Raasepori
Mustasaari
Kemiönsaari
Kruunupyy
Vöyri
Närpiö
Maalahti
Uusikaarlepyy
Korsnäs
Pedersören kunta
Luoto
Myrskylä
Kokkola
Kirkkonummi
Vaasa
Kaskinen
Siuntio
Porvoo
Lapinjärvi
Sipoo
Kauniainen
Loviisa
Hanko
Inkoo
Kristiinankaupunki
Pietarsaari
Parainen
Raasepori
Mustasaari
Kemiönsaari
Kruunupyy
Vöyri
Närpiö
Maalahti
Uusikaarlepyy
Korsnäs
Pedersören kunta
Luoto
Vastaukset 9
Vanhimmat
Mitä lista näyttää jos rajana pidetään 20%?
Entä asukasluku?
Silloinkin suomenkielisiä olisi 5 kertaa enemmän joka kunnassa.
Listasta putoaisi silloin vain nuo kolme ensimmäistä kuntaa pois, eli 10% raja on oikeastaan varsin hyvä. Se näyttää riittävän alhaiselta (= olemme reiluja, kun emme vaadi EU:n suosittelemaa 20% rajaa), mutta käytännössä merkitys on lähes sama.
Nykyiset vähemmistörajamme ovat naurettavan alhaisia. Varsinkin se 3 000 asukkaan lukumääräraja, joka ei mitenkään sovi enää suurkuntien aikaan.
Ongelmina ovat juuri tuo mielivaltainen lukumääräraja ja ns. vapaaehtoinen kaksikielisyys, jossa ei ole rajaa olenkaan!?
Ei ole salaisuus, että nimenomaan RKP:n vaatimuksesta rajat on pudotettu kohtuuttoman alas, jotta keinotekoisesti saataisiin mahdollisimman paljon kaksikielisiä kuntia kartalle.
Pitäisi olla VAIN ehdoton prosentuaalinen vähemmistöraja. Se olisi selkeä ja kohtuullinen käytäntö. Rajaa voitaisiin jopa pudottaa vaikka 5%:iin ja kuitenkin se olisi paljon parempi systeemi kuin nykyinen.
Loppuisi Vantaan ja Kotkan tapaiset kielikummajaiskunnat...
Pitäisi siirtyä kahden rajan systeemiin:
- Tietty absoluuttinen raja (vaikkapa tuo 3000) edellyttäisi tiettyjä erikseen määriteltyjä kunnan palveluja tarjottavan ruotsin kielellä, mutta kunta olisi ulkoisesti yksikielinen ja kielivaatimus koskisi vain joitakin virkoja
- Prosenttiraja (esim. 10%) tekisi kunnasta virallisesti kaksikielisen kylttejä yms. myöten
Tuo on ihan hyvä kompromissi, jotta asia saataisiin etenemään ja läpi.
RKP:n kiihkoilijoidenkin on vaikea vastustaa tuollaista esitystä.
En minä ainakaan keksi yhtäkään pätevää vastalausetta, mutta toisaalta eihän se ennenkään ole svekosuruja estänyt.
Kuntauudistuspuuhailuihin liittyynee kielilain prosenttirajojen rukkaaminen Rkp:n tahdon mukaan.
Jo hallitusneuvotteluissa RKP sai läpi vaatimuksen, jonka mukaan "kaksikielisyys ei saa vähetä kuntauudistuksen takia".
Kuulostaa pieneltä vaatimukselta, mutta se on harhaa. Nimittäin seurauksena yksikin vaikka kuinka vähän kaksikielinen kunta tekee suuren liitoskunnan kaksikieliseksi tuon mukaan!
Tuo ehto ei edellytä mitään rajoja kuten ei ns. vapaehtoinen kaksikielisyyskään. Sehän on järjetöntä.
Surkuhupaisa esimerkki tästä olisi uusi Kotka. Pyhtää on nytkin lähes muuttumassa yksikieliseksi, sillä ruotsinkielisiä on vain noin 8%. Kuitenkin Pyhtään avulla RKP vaatii koko uuden ison Kotkan ikuisesti kaksikieliseksi! Ruotsinkielisiä olisi noin 1% !
Todellista kaksikielisyyttä ei ole kuin Pohjanmaalla ja Uudenmaan rannikoilla. Niissäkin syrjäkunnissa. Ei PK-seudulla. Vaasakin on selvästi suomenkielinen.