Autismilapsen yh ja väsymys

väsynyt ja yksin

Ei tämä paikka varmaankaan ole se oikea paikka, mutta johonkin on pakko saada sanoa ääneen! Olen siis 8-vuotiaan autismipojan yksinhuoltaja! Olen aivan yksin tämän asian kanssa, tukenani on luonollisesti äitini, joka ei työnsä vuoksi voi paljoakaan auttaa, mutta auttaa kun vaan voi ja kiitollinen olen kaikesta avusta! Minulla on myös miesystävä, mutta koska lapsi ei ole hänen, katsoo hän ettei hänen tarvitse auttaa, on kuitenkin ainoa jatkuva kontakti aikuiseen, joten en voi luopuakkaan ja uutta ei vaan jaksaisi enää etsiä tai jäädä aivan yksin! Nyt kun lapseni on toista vuotta koulussa on alettu valmistautumaan murrosikään, olen aivan kauhuissani, tulevaa on tietty vaikea ennustaa, mutta kuunellessani muita vanhempia, jotka ovat kaikki pariskuntia, pelko vain kasvaa, se työ ja tuska jota kertovat heillä olevan ja miten selviytyvät hyvän tuki verkon ja toistensa avulla. Itse olen tämän asian kanssa aivan yksin. Olen kovin yllättynyt siitä miten ihmiset reagoivat autismiin, kun kerron lapsella olevan tälläinen, niin asia on heidän mielestä aiva sama kuin olisi normaali lapsi, eivät voi millään ymmärtää miksi tunnen oloni välillä hyvinkin raskaaksi. Miesystäväni haluaisi lisää lapsia, ajattelen aivan kauhulla, nytkin voimavarat vähissä. Arjet menee kyllä niin hyvin kun vain voi mennä, olen vain täysin jumissa kotona. Joskus harvoin pääsen johonkin ilman lastani ja minusta on alkanut pikku hiljaa tulemaan sellainen etten välitä ja oikein jaksakkaan mennä mihinkään! Tänään tuli kuitenkin täysi romahdus, piti päästä tapaamaan kavereita, joita nään ehkä kerran vuodessa, asumme niin kaukana toisistamme, ainoa joka olisi voinut ottaa pojan, sairastui ja miesystäväni meni maalaamaan venettä jotta saisi sen joskuus veteen. Itkusta ei meinaa tulla loppua, vaikka kuinka koitan ajatella että viimeistään ensivuonna uudestaan. Joskus vaan tuntuu ettei tosiaan enää pärjää, vaikka tiedän pärjääväni ja ei tässä hätääkään ole, asiat suhteellisen hyvin kummiskin, autismista huolimatta lapseni on muuten terve lapsi. Ei saisi kitistä ja kerjätä itsesääliä, mutta välillä vaan tuntuu että tarvisi olla joku joka oikeasti kuuntelisi ja tukisi. Tai joku tulisi joskus sanomaan että lähde vaikka lenkille, katson lapsesi perään! Minulle tyrkytetään kaikenmaailman tukipaikkoja, voisin keskustella perheiden kanssa autismilapsen arjesta, mutta se mitä oon saanu nyt kokea on mieltäni murskaavaa, mitä enemmän kertovat ongelmistaan joita pariskuntina ratkaisevat, sitä enemmän olen kauhuissani että joudun kaiken tekemään yksin. Rakastan lastani, enkä päivääkään vaihtaisi pois, tuntuu vaan ettei välillä jaksaisi ja se tuntikin olisi omaa aikaa! Kokeilin työelämääkin, mutta vuoden jälkeen olin niin väsynyt jatkuvasti että en jaksanut keskittyä lapsen kehitykseen. Nyt sitten työttömänä, aamut menee kodin hoidossa ja pojan tultua kotiin hänen kanssaan! Viime aikoina ei vain tahdo jaksaa eikä kiinostaa mikään! Mahtaako tässä maailmassa olla joku jolla on ollut samallaisia kokemuksia ja miten on jaksanut silloin kun tekee mieli vain maata sohvalla, laittaa silmät kiinni ja toivoa että aika kuluisi mahdollisimman pian!

6

341

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • fkåewkvew

      Voimia sinulle. Minulla ei ole lapsia, mutta luulen, että suurimmalla osalla ns. normaalien lastenkin äideistä on samanlaisia tunteita. Toivon, että tapaat ystäviäsi pian.

    • unelias assi

      On kummallista, kun lapsi joutuu uudessa koulussa heti silmätikuksi ja psykoosihoitoon opettajan huolenaiheen takia vain siksi, että lapsi on unelias, hajamielinen ja omissa ajatuksissaan. Samanlainen hajamielisyys ei koskaan johtanut hoitoonohjaukseen kotona, lastentarhassa tai lähikoulussa. Lapsen hajamielisyyttä ja "pikku professorimaisuutta" pidettiin luonteenpiirteenä, eikä sairautena.

      http://assijorinat.blogspot.fi/

    • Äidin voima

      Hei ja voimia sinulle! Ymmärrän sinun fiilikset ja jos miesystävä on noin töppönen(anteeksi) ei sen kanssa kyllä lisääkään lapsia kannata hommata.Mies kyllä oppii välittämään ja rakastamaan erityislasta jos hän oikeasti haluaa eikä niin että vain oma biologien lapsi olisi se rakkain lapsi hänelle.Oletko käynyt juttelemassa kuntasi lastensuoleunväen kanssa? Sinulla erityislapsen vanhempan(saatko omaishoidontukea lapsestasi?) oikeus tukeen.Mm tukiperhetoiminta voisi auttaa sinua jaksamaan.Lapsi olisi kerran kk viikonlopun tukiperheessä ja joskus vaikka viikonkin loma-aikaan.Omaishoitajana sinulle kuuluisi lakisääteiset vapaat 3pv kk jolloin kunnan pitäisi järjestää lapsesi hoito.Kukaan ei jaksa ilman tukea! Oletko myös ajatellut että sinulla voisi olla masennusta? Sinäkin tarvitset jonkun jolle purkaa huoliasi.Oletteko käyneet (saako lapsesi vammaistukea)?sopetumiskursilla? Siellä saisit vertaistueka ja neuvoja sosiaalisista tukitoimista.Tsemppiä!

    • autistinäiti

      Ei kannata kuunnelle toisten vanhempien kauhukertomuksia tulevaisuudesta, vaan elää omaa elämää ja nähdä ne mahdollisuudet mitä lapsellasi on! Hän kehittyy kokoajan ja hänestä kasvaa hieno ihminen!

      • 5+3

        Pitääkö lapsesi eläimistä ts. tuleeko paremmin niiden kuin ihmisten kanssa toimeen ja saako mielihyvää eläinten kanssa vuorovaikutuksessa ollessaan kuin ihmisten? Voimia. Asiat hoituvat myös näin loma-aikaan eteenpäin.


      • 5+3
        5+3 kirjoitti:

        Pitääkö lapsesi eläimistä ts. tuleeko paremmin niiden kuin ihmisten kanssa toimeen ja saako mielihyvää eläinten kanssa vuorovaikutuksessa ollessaan kuin ihmisten? Voimia. Asiat hoituvat myös näin loma-aikaan eteenpäin.

        ps. voitaisiin käydä tässä puistossa pelaamassa vaikka jalkapalloa tai harjoitella sitä jos lapsesi pitää liikunnasta


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Haluan sinut, kuuletko minua.

      Haluan sinut. Toivon, että voisimme olla yhdessä. Mietin pystynkö täyttämään toiveesi, olemaan arvoisesi. Voisitko saad
      Ikävä
      62
      1208
    2. Hän on tosi

      hyvännäköinen. Ei edes ryppyi oo. :D
      Ikävä
      42
      901
    3. Alastomat miehet seksikeinussa lasten nähden PRIDEssä!

      https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/adf62289-a0b6-4b4c-9672-9e19c01beb51 Eikö nyt muka mene jo aivan liian pitkälle että
      Maailman menoa
      335
      685
    4. Rakastan häntä

      Jumala, rakastan häntä. Haluan olla hänen omansa. Hänen vierellä. Halata häntä.
      Ikävä
      51
      661
    5. Ei kukaan ole katsonut

      Kuten sinä. Niin välittävä ja hellä katse.
      Ikävä
      51
      638
    6. Anteeksipyynnöstä

      Uskotko anteeksipyynnön voimaan? Mikä tekee anteeksipyynnöstä vaikeaa? Onko se mielestäsi joskus turhaa, joko pyytäjän
      Ikävä
      116
      636
    7. Kuka sitä naista maalittaa

      Täällä oikeasti?
      Ikävä
      99
      613
    8. Naiselle Kuuleppa Tämä

      Tämä ei ole mikään vitsi. Minulla on ikävä sinua nainen! Naiselle mieheltä
      Ikävä
      38
      605
    9. Oletko päässyt minusta

      Eteenpäin?
      Ikävä
      76
      582
    10. Onko mun toinen

      Puoliskoni täällä, huhuuu 😍❤️ Ihanista ihanin 😚😚
      Ikävä
      56
      574
    Aihe