Espoon nuoret kiroilevat nyt venäjäksi:
http://www.lansivayla.fi/artikkeli/235165-espoon-nuoret-kiroilevat-nyt-venajaksi
Lienee tämänkin palstan neuroottisille ryssävihamielisille luulosairaille kova pala? Mulle asia on tienkin yks ja sama vaikka puhuisivat rivoja esperantoksi.
http://www.lansivayla.fi/artikkeli/235165-espoon-nuoret-kiroilevat-nyt-venajaksi
Lienee tämänkin palstan neuroottisille ryssävihamielisille luulosairaille kova pala? Mulle asia on tienkin yks ja sama vaikka puhuisivat rivoja esperantoksi.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ei tuo ole mitään. Meikäläinen evakkorähjä on pienestä asti kiroillut venäjäksi.
On niin mieltä ylentävää kun Stockmannilla venäläiset nousukkaat tönivät evakkoa niin minäpä sanon pläjäytän että tzortjebitfojumat. On hienoa osata venäjän sivistyssanoja edes muutama.
Ainakin hyvää mainosta sinä ja Koroljev olette huonoista venäläisistä geeneistä.
Raja-Karjalan livvin (aunuksenkarjalan) kielinen rahvas on aina osannut myös pikkarazen venjaksi pagista, varmaan parin kirosanankin verran tarvittaessa. Livvissä on paljon sanoja joiden alkuperä on johdettavissa venäjästä, esimerkiksi starikka (vanha mies), kartohku (peruna), voinu (sota), obrazu (ikoni), pravoslaunoin viero (ortodoksinen usko) ja niin edelleen.
Harmi vaan kun ei ole kieli enää bunukkasille säilynyt muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.
Sivulla http://www.karjalankielenseura.fi/ voit tukea karjalan kielen elvytystä vaikka ostamalla lapsenlapsille livviksi käännetyt muumikirjat.
Aika veikeitä. Vaarallinen Juhannuskin on Varattavu Iivananpäivy.
On vain palattu sadan vuoden takaiseen aikaan, jolloin venäjä vaikutti yhtä voimakkaasti Suomen pääkaupunkiseudun rahvaan puheenparteen. On mielenkiintoista seurata, minkälaiseksi uusi 21. vuosisadan slangi kehittyy.
Totta, vanhassa (ja oikeassa) Stadin slangissa oli joitakin kymmeniä venäjästä tulleita lainoja, vaikka toki ruotsalaisperäisistä sanoista se enimmäkseen koostui. Isäni syntyi evakkoperheen poikana Helsingin Kalliossa 1946, joten hänkin ehti oppia sen Arvo Turtiaisen ja Alpo Ruuthin kirjoissa käyttämän mielenkiintoisen puheenparren. Ukko on jälkeen päin muistellut, että kotona ei hyvää tykätty hänen puheestaan, mutta kun kaikki kaverit puhuivat sillä tavalla aina savolaisten ja kainuulaisten muuttajaperheiden pojista alkaen, niin vaikeaahan se olisi ollut olla poikkeus normista. Jo siihen aikaan.
Sinänsä on sääli että vanha slangi on käytännössä kuollut, vaikka niiden - toisaalta - luonnollisesti kuuluukin muuttua ja uudistua. Samoinhan on laajalti käynyt mummon ja vaarivainaan käyttämälle omaleimaiselle Kannaksen murteelle, ja Suomen puolella melkein kadonneelle karjalan kielelle samaten.
Tyhmä kakarahan sinä oletkin käytöstavoiltasi ja rustaamastasi roskasta päätellen.
Minä dai maltan pagista i mat"tii kiändiä,hod olen vaste -70 luvul roinnuh. Ne"tsen uardehenna" säilytän...
Tjaa-a.
Tulee vanha Stadin slangi mieleen. Oli siinäkin venäläisiä sanoja.
Mutta Stadi onkin mesta paikka.
Tässä muutamia "slangisanoja", jotka on lainattu venäjän kielestä suomeen:
hotsittaa (хотеться, hotetsja eli haluta)
karsina (корзина, karzina eli kori)
kohmelo ja pohmelo (похмел, pohmel eli krapula)
narikka eli naulakko (tulee vanhasta vaatekaupustelijan kojua tai
vaatteidenmyyntitoria tarkoittavasta sanasta narinkka, joka tulee venäjän ilmaisusta на рынке, na rynke, 'torilla')
palttoo (ehkä osittain lainaa venäjästä: пальто, palto eli pitkä takki, myös ruotsissa samankaltainen sana: paletå)
prenikka - eli kunniamerkki (prjánik eli piparkakku)
pulittaa - eli maksaa velka (venäläinen slangisana: púlit eli hieroa kauppoja)
sapuska (закуска, zakuska eli alkupala)
sontikka, sontsa (зонтик, zontik eli päivänvarjo)
torrakko (ase, pyssy)
voda - (вода, eli vesi)
lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_venäjän_kielestä_suomen_kieleen_lainatuista_sanoista
Rumaa on ku ryssä isäs joka sua teki siskoos jyystäessään.
Harmillista. Nyt elinikä lyhenee puolella. Toinen vaihtoehto on, että niistä tulee kaltaisiasi yhteiskunnan elättejä.