Amerikkalaiset ilmaisevat auton polttoaineen kulutuksen kertomalla, montako mailia yhdellä gallonalla pääsee. Meillä on vielä oudompi tapa: sanomme, että auto syö niin-ja-niin monta litraa sadalla (kilometrillä).
Litra on SI-järjestelmään kuulumaton yksikkö, joka on toistaiseksi hyväksytty käytettäväksi SI-yksiköiden ohella. Se vastaa tilavuuden SI-yksikön eli kuutiometrin (m3) kerrannaista 10–3 m3. Kilometri puolestaan on pituuden yksikön metrin (m) kerrannainen, 103 m. Koska suhdeilmaisuissa tulee SI-järjestelmän mukaan käyttää jakajana pelkkää yksikköä, ei kerrannaista, tulisi kulutus ilmaista metriä kohti.
Toisaalta kun kyseessä on tilavuus jaettuna matkalla, voidaan supistaa, jolloin yksiköksi saadaan neliömetri (m2). Esimerkiksi kulutus ”yhdeksän litraa sadalla”, siis 9 L/(100 km), on täten oikein ilmaistuna (9×10-3 m3/(10 5 m) =) 9×10-8 m2.
Käytännön syistä voimme käyttää pinta-alan yksikön m2 kerrannaista mm2 (10–6 m2, neliömillimetri), jolloin esimerkkitapauksessa kulutuksen ilmoitettaisiin olevan 0,09 mm2. Tämähän merkitsee sellaisen neliön pinta-alaa, jonka sivun pituus on 0,3 mm.
Tälle on havainnollinen tulkinta. Jos kuvittelemme, että polttoaine palamisen sijasta valuu säiliössä olevasta reiästä täysin tasaisena vanana, niin oikealla tavalla, pinta-alan yksiköllä esitetty polttoaineenkulutus vastaa reiän pinta-alaa.
Litra on SI-järjestelmään kuulumaton yksikkö, joka on toistaiseksi hyväksytty käytettäväksi SI-yksiköiden ohella. Se vastaa tilavuuden SI-yksikön eli kuutiometrin (m3) kerrannaista 10–3 m3. Kilometri puolestaan on pituuden yksikön metrin (m) kerrannainen, 103 m. Koska suhdeilmaisuissa tulee SI-järjestelmän mukaan käyttää jakajana pelkkää yksikköä, ei kerrannaista, tulisi kulutus ilmaista metriä kohti.
Toisaalta kun kyseessä on tilavuus jaettuna matkalla, voidaan supistaa, jolloin yksiköksi saadaan neliömetri (m2). Esimerkiksi kulutus ”yhdeksän litraa sadalla”, siis 9 L/(100 km), on täten oikein ilmaistuna (9×10-3 m3/(10 5 m) =) 9×10-8 m2.
Käytännön syistä voimme käyttää pinta-alan yksikön m2 kerrannaista mm2 (10–6 m2, neliömillimetri), jolloin esimerkkitapauksessa kulutuksen ilmoitettaisiin olevan 0,09 mm2. Tämähän merkitsee sellaisen neliön pinta-alaa, jonka sivun pituus on 0,3 mm.
Tälle on havainnollinen tulkinta. Jos kuvittelemme, että polttoaine palamisen sijasta valuu säiliössä olevasta reiästä täysin tasaisena vanana, niin oikealla tavalla, pinta-alan yksiköllä esitetty polttoaineenkulutus vastaa reiän pinta-alaa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Aika jännä matemaattinen lähestymistapa supistaa laadut pois! Voi ajatella myös niin että litra on kuutiodesimetri ja jakaa sen matkalla, jolloin päätyy pinta-alan yksikköön. Litraa / 100 km lienee kuitenkin havainnollinen autoilijalle, koska polttoaine myydään litroissa. Tosin teoriassa olisi fiksumpaa olisi myydä lämpöarvoa (MJ) tai edes polttoainekiloja kuin litroja.
Sitäpaitsi yksi tunnettu autoguru sanoi luopuvansa hevosvoimista ja siirtyvänsä SI-järjestelmän mukaisiin kiloWatteíhin sitten kun km/h nopeusrajoitusmerkit vaihdetaan m/s:ksi.
Ruotsalaiset ilmoittaa montako mileä per litra...
http://en.wikipedia.org/wiki/Scandinavian_mile
Niin tämähän ei ole kun "ilmoitus luontoinen" asia. Siirrytään vaan laadusta toiseen. Itse lopputulokseenhan se ei vaikuta. Ihan kuin moottorin teho. Oli se hevosvoimia ta kilowatteja. Tehoa on aina yhtä paljon.
Kaiken muunhan voi muuttaa paitsi amerikkalaisten tuumia ja maileja. Niiden elämä metrijärjestelmässä menisi liian vakeaksi.
Täyttä paskaa! Polttoaineen lämpötilalaajeneminen on sitä luokkaa että oikea tapa vuodenajoista riippumatta on ilmoittaa kulutus massayksikkönä esim. kg/km.