Olen pitkään pohtinut miten jotkut ihmiset osaavat olla aidon onnellisia ja rentoja ihan vain itsekseen elämällä..
Haluaisin kovasti oppia tekemään asioita ITSENI kanssa, nauttimaan yksinolosta ja elämään itselleni.
Puitteet siihen minulla olisi, olen kolmekymppinen lapseton nainen ja elän itsekseni. Mutta en ole koskaan oppinut nauttimaan siitä!
Olen hoitoalalla töissä joten työn puolesta olen kontaktissa erilaisiin ihmisiin päivittäin. Vapaa-ajalla harrastan liikuntaa, käyn lenkillä, erilaisissa ryhmäjumpissa kuntosalilla jne. Tykkään jutella ihmisten kanssa ja olenkin halukas koko ajan solmimaan uusia tuttavuuksia. Olen siis kai aika välitön ja sosiaalinen luonne.
Ennen tuli käytyä yöelämässä ahkerasti kavereiden kanssa mutta nyt se ei enää tunnu oikein kiinnostavalta. Siispä ajattelin että olisi aika opetella oikeasti nauttimaan yksinolosta.
En halua suhdetta. Ihastun helposti ja kiinnyn ihmisiin, mjuutun riippuvaiseksi. Olen tälläkin hetkellä ihastunut mutta tiedän ettei se johda mihinkään (asiasta puhuttu ihastuksen kohteen kanssa).
Tahtoisin vain kertakaikkiaan löytää avamet onneen. Sellaiseen onneen johon ei tarvita aina välttämättä toista ihmistä.
Koen itseni levottomaksi ja ahdistuneeksi yksin. En osaa tehdä asioita yksin. Tuntuu että tarvitsen ympärilleni paljon ihmisiä ollakseni onnellinen ja ollakseni oma itseni. En halua asian olevan niin.
Saiko kukaan tästä mitään irti ja osaisiko kukaan antaa vinkkejä?
Kuinka oppia nauttimaan yksinolosta?
4
434
Vastaukset
- Luovuus avuksi
Vaikutat hyvin sosiaaliselta luonteelta, joten yksin oleminen ei ole sinulle ihan luonteva olotila. Sosiaalisen kontaktin puuttumisen korvaaminen on sinulle siten vaikeampaa kuin ihmisille, jotka ovat erakkomaisempia jo perusluonteeltaankin.
Itsensä viihdyttämisen täytyy olla mukavia tunteita herättävää, muutenhan yksin oleminen vain tukee yksinäisyyden tunnetta. Olisi etsittävä ja kokeiltava, mistä pitää ja nauttii, missä viihtyy ja minkä kokee itselleen mieluisaksi, luonnolliseksi.
Esim. minun sinkkuystäväni kirjoittaa, koska kokee kirjoittamisen avaavan hänelle maailman, johon ei tarvita muita mukaan. Kirjoittaminen on yksinäistä toimintaa.
Joku toinen maalaa tauluja, kolmas lukee kieliä, neljäs valokuvaa, jne. Luovaa toimintaa voi toteuttaa ilman ystäviäkin.
Riippuu siis siitä, mikä itseä kiinnostaa ja inspiroi, ja ehkä siitäkin missä asuu, kaupungissa vaiko maalla.
Vaihtoehtoja on vaikka kuinka paljon, niistä pitää vain löytää se itselle sopivin.- 0,58
Todella hyvä vastaus. Yksin tehtävä harrastus, josta nauttii, on monien yksin viihtyvien salaisuus. Monissa sellaisissa harrastuksissa ystävän läsnäolo häiritsee.
Sinulle olisi varmasti hyödyksi kirjoitella muistiin ajatuksia, jotka yksin ollessa häiritsevät. Niiden pohdiskelu varmasti kannattaa, sillä ne ajatukset haluavat kertoa sinulle jotakin hyvin tärkeää. Ajatuksista kannattaa kertoa muille, ehkä jopa terapeutille? - 12+6
0,58 kirjoitti:
Todella hyvä vastaus. Yksin tehtävä harrastus, josta nauttii, on monien yksin viihtyvien salaisuus. Monissa sellaisissa harrastuksissa ystävän läsnäolo häiritsee.
Sinulle olisi varmasti hyödyksi kirjoitella muistiin ajatuksia, jotka yksin ollessa häiritsevät. Niiden pohdiskelu varmasti kannattaa, sillä ne ajatukset haluavat kertoa sinulle jotakin hyvin tärkeää. Ajatuksista kannattaa kertoa muille, ehkä jopa terapeutille?Aina ehdotetaan että mene terapeutille! en voi kun ihmetellä. Miksi tuossa tilanteessa nyt pitäisi mennä terapeutille. Juu, ei se hullun leimaa kenellekkään tänä päivänä laita, mutta ei asioista kannata tehdä niin monimutkaisia.
Minusta aloitus on ristiriitainen, toisaalta ymmärrän sen. Minullakin tulee joskus omassa seurassa olo että mitäs nyt tekis että viihtyis vähän paremmin. Ei se oo muuta kun sitä tekemättömyyden tuomaa pohdiskelua mikä sinne päähän tulee. Mitä jos kertoisit ajatuksistasi kaverille etkä terapeutille? mutta niin, toisaalta sitten, eikö tuo olotila viesti että kaipaisit puolisoa rinnallesi, silloin voi myös olla kotona "yksin" omissa oloissaan mutta silti on joku siinä lähietäisyydellä mikä poistaa levottomuuden. Se mitä kuvasit että sinusta tulee riippuvainen ja kiinnyt helposti, niin mitäs vikaa siinä on? kuka oikeasti haluaa olla koko elämänsä yksin :(
- Trouble is my biz
Ei kovin paha tilanne,kun pystyt sen järkevästi esittämään. Jos tuon "trabelin" käsitteellistäisi ja tutkisi, voisin varmasti 'kekata' sinulle jutun so. avaimen itsellisyyteen.
Koska olen varsinkin keskivertofiksuista tosi viehättävä, tämä terapia pitäisi hoitaa meilitse. Verrattuna legitiimeihin kallonrahastajiin olen edullinen, vaikka hyvä.
En suosittele itseäni consiglieriksesi (vastoin omaa periaatettani),mutta jos joskus tarvitsetpsyykkistä konsultaatiota, sinua muistaa:
[email protected]
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Vesikin maksaa, miksei hengitysilma?
Jatkuvasti itketään ettei ole rahaa mihinkään, mutta tilastojen mukaan rahaa on enemmän kuin koskaan, joten miksei asial151730Satuolennoista tarinointi ei kuulu peruskoulun tehtäviin
Opetustunteja on muutenkin käytössä vain rajallinen määrä. Eli nämä satuhommat koulun ulkopuolelle vapaaehtoisiin harras1401712Suomalainen perheenisä vaatii Suvivirren esittämisestä hyvityksiä
Itse lapsena uskonnonopetuksesta vissiin traumoja saanut ihka suomalainen (!) perheenisä vaatii Espoon kaupungilta korva3041352Lahkokasteen ja kristillisen kasteen erot
Raamatun mukaan Kristillisessä yhdessä kasteessa Jumala pesee ja puhdistaa ihmisen sydämen ja poistaa perisynnin kirouks4221098Mies profiloin sinut
Etsit täysin hallittavaa mutta samalla poikkeuksellista ihmistä. Etsit jotain mitä et koskaan tule saamaan.2101086- 132984
- 285965
Heikki Paasosen Marita-vaimo jätti tunteikkaat jäähyväiset: "Tällä kertaa me..."
Heikki Paasonen on naimisissa Marita Paasosen (os. Alatalo) kanssa ja heillä on kaksi pientä lasta. Nyt koitti aika jätt3935- 10915
- 77897