Satakunnan Osuuspankki on joutunut oudon ongelman eteen: Pankilla on liikaa asiakkaita, liikaa konttoreita, liikaa huonosti tuottavaa toimintaa.
Valtiovallan mielestä taajamien tulisi kehittyä ja niiden ulkopuolella asuminen tulee siksi tehdä niin vaikeaksi ja aliarvostetuksi kuin mahdollista. Sama ajattelu on levinnyt myös kuntiin, jopa pienempiinkin. Asumisen kustannuksia korotetaan, palveluja karsitaan ja siirretään isoimpiin taajamiin "säästösyistä"
Eilen pidettiin Kauvatsalla suuri pankki-ilta samaan tyyliin kuin Köyliissä suuri susi-ilta. Kauvatsalla halutaan jotakin kylällä säilyttää, kun taas Köyliissä halutaan jotain kylältä pois. Yhteistä on kuitenkin huoli maaseudun ihmisten olosuhteiden ja maaseutuelämän arvostuksen heikkenemisestä. Illan nuopeasta tunnelmasta ja pankinjohtajien turhautuneen oloisesta esiintymisestä saamme ilmeisesti lukea lehdistä, joiden toimittajia paikalla myös oli. Yleisö, jota paikalle oli saapunut toista sataa henkeä, tuntui olevan valmis siirtymään Kiikoisten Säästöpankin asiakkaiksi. Osuuspankin toimitusjohtajan puheenvuoroista taas kuului, että asia on kyllä lopullisesti päätetty ja melkeinpä toivotti Kauvatsan konttorin asiakkaat tervemenneeksi Kiikoisten Pankin asiakkaiksi.
Pankkitoimintaan pätee liiketoiminnan lait ja pankki voi siksi tehdä ratkaisuja, jotka se kokee taloudellisesti mielekkääksi. Asiakkaiden keskittäminen taajamiin, on myös valtion ja kuntien tavoin huomattu pankin kannalta kustannustehokkuutta lisääväksi. Asiakkaista on tullut pankkitoiminnalle vain yksi, vaikkakin valitettavasti välttämätön, toiminnan väline. Pankkitoiminnan perustamisen aikaan ajatus oli päivastainen, sillä pankki perustettiin ihmisten palvelulaitokseksi niin maaseudulla kuin kaupungeissakin.
Asiakaskunnan ajatteleminen vain tuotannon välineenä on tehnyt pankille helpoksi liittyä nykyiseen trendiin, joka jo valtion ja kuntien toimissa vallitsee. Liiketaloudellisestikin ajatellen se on järkevää, koska näin voidaan myydä ylimääräisiä kiinteistöjä, vähentää työvoimaa, lisätä johtajien optioita ja omistajien osinkoja. Pankkitoiminta on myös peruspalvelua, mutta valtion ja kunnan esimerkkiä seuraten ei pankin mielestään tarvitse hävetä, vaikka maaseutukylien alasajoon osallistuvatkin.
Valtiovallan mielestä taajamien tulisi kehittyä ja niiden ulkopuolella asuminen tulee siksi tehdä niin vaikeaksi ja aliarvostetuksi kuin mahdollista. Sama ajattelu on levinnyt myös kuntiin, jopa pienempiinkin. Asumisen kustannuksia korotetaan, palveluja karsitaan ja siirretään isoimpiin taajamiin "säästösyistä"
Eilen pidettiin Kauvatsalla suuri pankki-ilta samaan tyyliin kuin Köyliissä suuri susi-ilta. Kauvatsalla halutaan jotakin kylällä säilyttää, kun taas Köyliissä halutaan jotain kylältä pois. Yhteistä on kuitenkin huoli maaseudun ihmisten olosuhteiden ja maaseutuelämän arvostuksen heikkenemisestä. Illan nuopeasta tunnelmasta ja pankinjohtajien turhautuneen oloisesta esiintymisestä saamme ilmeisesti lukea lehdistä, joiden toimittajia paikalla myös oli. Yleisö, jota paikalle oli saapunut toista sataa henkeä, tuntui olevan valmis siirtymään Kiikoisten Säästöpankin asiakkaiksi. Osuuspankin toimitusjohtajan puheenvuoroista taas kuului, että asia on kyllä lopullisesti päätetty ja melkeinpä toivotti Kauvatsan konttorin asiakkaat tervemenneeksi Kiikoisten Pankin asiakkaiksi.
Pankkitoimintaan pätee liiketoiminnan lait ja pankki voi siksi tehdä ratkaisuja, jotka se kokee taloudellisesti mielekkääksi. Asiakkaiden keskittäminen taajamiin, on myös valtion ja kuntien tavoin huomattu pankin kannalta kustannustehokkuutta lisääväksi. Asiakkaista on tullut pankkitoiminnalle vain yksi, vaikkakin valitettavasti välttämätön, toiminnan väline. Pankkitoiminnan perustamisen aikaan ajatus oli päivastainen, sillä pankki perustettiin ihmisten palvelulaitokseksi niin maaseudulla kuin kaupungeissakin.
Asiakaskunnan ajatteleminen vain tuotannon välineenä on tehnyt pankille helpoksi liittyä nykyiseen trendiin, joka jo valtion ja kuntien toimissa vallitsee. Liiketaloudellisestikin ajatellen se on järkevää, koska näin voidaan myydä ylimääräisiä kiinteistöjä, vähentää työvoimaa, lisätä johtajien optioita ja omistajien osinkoja. Pankkitoiminta on myös peruspalvelua, mutta valtion ja kunnan esimerkkiä seuraten ei pankin mielestään tarvitse hävetä, vaikka maaseutukylien alasajoon osallistuvatkin.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kuulin hiljattain semmoisen uutisen, että Kokemäen kaupunki alkaa maksamaan kannustuspalkkiota niille kaupungin työntekijöille, jotka muuttavat asumaan Kauvatsalle. Palkka nousee 300 euroa kuussa ensimmäisenä vuonna ja 500 euroa siitä eteenpäin.
Mielestäni aika järkevä toimenpide. Muuttoliike Kauvatsalle tulee nousemaan suureksi ja Kauvatsan kaupalliset palvelut saadaan elvytettyä.
Kyllä nyt oli hevosmiesten tietotoimistossa paksua vedätystä!
Vai oikein lisäpalkkaa, heh :D
Ei ole vitsi. Kauvatsahan sijaitsee keskeisellä paikalla: hyvin lyhyt matka niin Kokemäen, Kiikoisten kuin Korkeaojankin keskustaan.
Vuosikymmenen loppua kohden uuteen kukoistukseen nouseva kylä Kauvatsa on. Kylän väki kuuliaista kirkkokansaa.
Nouseva kylä!
Ei Kauvatsa ole kylä!
Niin kuulemma tekee. Sen myötä syntyjään KAUVATSALAINEN lopettaa Osuuspankin asiakkuuden ja siirtää loputkin eurot kilpailijalle. ( NORDEA )
Mistä tulikin Nordea Pränkän mieleen? Jos on tottunut saamaan pankissa palvelua, kuten Kauvatsan konttorilla, niin yks käynti Nordeassa ja asiakkuden siirto unohtuu.
Ei tosiaankaan. Nordeasta, Porissa, olen saanut todella hyvää palvelua. Tilin lopetus Op:ssa on viimeinen pankkipalvelu Kokemäellä, minkä tulen tarvitsemaan. On niitä Nordean konttoreita muuallakin kuin Kokemäellä.