"Ymmärtääkö hallituksen vasen laita mitä on päättämässä sotesta? Edessä on erikoissairaanhoidon yksityistämisiä laajassa mittakaavassa.
Hallituksen soteuudistuksesta on nimittäin julkisuudessa ruotimatta kenties sen hämmästyttävin lopputulos. Siihen lähdettiin hallituksen vasemman laidan piirustusten mukaan julkisen terveydenhuollon puolustamiseksi, mutta se on johtamassa meidät yksityisiin sairaaloihin. En tarkoita nykyistä suurempaa määrää yksityisiä lääkäriasemia,enkä terveyskeskusvastaanottojen yksityistämisiä. Tarkoitan yksityisiä sairaaloita.
Siirtyminen yksityisen erikoissairaanhoidon suuntaan tapahtuu hankintalain välillisestä vaikutuksesta, kun palvelujen järjestäminen ja tuottaminen erotetaan toisistaan ja kun tähän yhdistetään vastuukuntamalli. Kataisen hallitus on alusta saakka pitänyt tiukasti kiinni vastuukuntamallista, siis siitä että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu on kunnilla ja että pienille kunnille palvelut järjestävät suuret keskuskunnat, eivät kuntayhtymät. Näin myös hallituksen tämänpäiväisen tiedotustilaisuuden perusteella tullaan etenemään.
Nykyisin sairaaloiden toiminnan järjestämisvastuu on samalla taholla (kuntayhtymällä) joka itse myös tuottaa erikoissairaanhoitoa. Palveluja ei ole pakko kilpailuttaa, sillä niitä ei hankita toiselta oikeushenkilöltä. Sen sijaan aina silloin kun palveluja ostetaan toiselta oikeushenkilöltä, kuntien on kilpailutettava hankintansa.
Kilpailutuspakkoon on poikkeuksia. Hankinnat jotka tehdään ostajan tosiasiallisessa valvontavallassa olevalta, vaikkakin muodollisesti erilliseltä yksiköltä, voidaan tehdä ilman kilpailutusta. Lisäksi jos kunta ostaa palveluita toiselta julkista valtaa käyttävältä organisaatiolta tai jos palvelussa on kyse julkisen vallan käyttämisestä, ei kilpailutuspakkoa ole.
Hallituksen soteuudistus on juuri kuullun tiedotustilaisuuden mukaan määritelty siten että palvelujen tuottaminen väistämättä eriytyy vastuusta järjestää palvelut. Alle 20 000 asukkaan kunnilla ei ole enää oikeutta järjestää mitään sotepalveluita. Järjestämisvelvoite on vastuukunnilla, ja kuntayhtyminä toimivilla sote-alueilla siellä missä sopivaa keskuskuntaa ei ole. Kuntayhtymä on kuitenkin poikkeus ja vastuukunta on pääsääntö, jos vain vähintään 20 000 asukkaan keskuskaupunki alueelta löytyy. Kuntayhtymä olisi käytännössä sama hallintomalli kuin nykyiset sairaanhoitopiirit ovat, sen sijaan vastuukuntamalli on ratkaisevasti eri, sillä siinä päätökset tekee viime kädessä vastuukunnan valtuusto, eikä tuottajaorganisaatio ole pienemmän kunnan valvontavallassa.
Kun lisäksi pelkkänä tuottajana toimiva organisaatio ei käytä julkista valtaa ja kun yksityisen terveydenhuollon nykyinen laajuus huomioiden terveydenhuolto ei ole vain julkinen tehtävä. Hallituksen aikaansaannoksessa on hankintadirektiivin ja –lain näkökulmasta monta ratkaisevaa eroa nykyiseen, mutta asia on uudistuksen kaoottisessa valmistelussa jäänyt huomiotta.
Näin ollen erikoissairaanhoidon kilpailutuksilta tuskin voidaan välttyä ja riski erikoissairaanhoidon vähittäisestä yksityistämisestä ja suomalaisen julkisen sairaalalaitoksen heikentymisestä on merkittävä. Ainakaan nykyiset julkiset sairaalat eivät jatkossa ole mitenkään automaattisesti palvelujen tuottajia, vaikka hallitus – ainakin sen vasen laita - tuntuu niin kuvittelevan.
Erva -alueet toimivat juuri kuullun linjauksen mukaan nekin kuntayhtyminä. Jotta hankintaoikeudellinen kilpailutuspakko vältetään, kaikkien palvelua ostavien kuntien tulee kuulua tähänkin kuntayhtymään jotta ne osallistuvat organisaation päätöksentekoon yhtymävaltuuston kautta. Tämä on kuitenkin jo kolmas hallintotaso.
Vantaalaisena kuntapoliitikkona katson, että HYKS:n korvautuminen pikkuhiljaa yksityisillä toimijoilla ei saa olla tavoitteena, eikä varsinkaan piilotavoitteena. On myös ongelmallista, että asian jatkokehitys ei ole omissa käsissämme, vaan keskeinen tulkinta-aines hankintalain soveltamiselle myös kuntien välisiin hankintoihin tulee hankintadirektiivistä ja sitä koskevasta eurooppalaisesta oikeuskäytännöstä.
Tämä arvio perustuu tiedotustilaisuudessa kuultuun. Tarkempi arvio on mahdollinen kun kirjallisia dokumentteja on saatavilla." >>>>>
http://johanneshirvaskoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/139794-kohti-yksityisia-sairaaloita
Hallituksen soteuudistuksesta on nimittäin julkisuudessa ruotimatta kenties sen hämmästyttävin lopputulos. Siihen lähdettiin hallituksen vasemman laidan piirustusten mukaan julkisen terveydenhuollon puolustamiseksi, mutta se on johtamassa meidät yksityisiin sairaaloihin. En tarkoita nykyistä suurempaa määrää yksityisiä lääkäriasemia,enkä terveyskeskusvastaanottojen yksityistämisiä. Tarkoitan yksityisiä sairaaloita.
Siirtyminen yksityisen erikoissairaanhoidon suuntaan tapahtuu hankintalain välillisestä vaikutuksesta, kun palvelujen järjestäminen ja tuottaminen erotetaan toisistaan ja kun tähän yhdistetään vastuukuntamalli. Kataisen hallitus on alusta saakka pitänyt tiukasti kiinni vastuukuntamallista, siis siitä että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu on kunnilla ja että pienille kunnille palvelut järjestävät suuret keskuskunnat, eivät kuntayhtymät. Näin myös hallituksen tämänpäiväisen tiedotustilaisuuden perusteella tullaan etenemään.
Nykyisin sairaaloiden toiminnan järjestämisvastuu on samalla taholla (kuntayhtymällä) joka itse myös tuottaa erikoissairaanhoitoa. Palveluja ei ole pakko kilpailuttaa, sillä niitä ei hankita toiselta oikeushenkilöltä. Sen sijaan aina silloin kun palveluja ostetaan toiselta oikeushenkilöltä, kuntien on kilpailutettava hankintansa.
Kilpailutuspakkoon on poikkeuksia. Hankinnat jotka tehdään ostajan tosiasiallisessa valvontavallassa olevalta, vaikkakin muodollisesti erilliseltä yksiköltä, voidaan tehdä ilman kilpailutusta. Lisäksi jos kunta ostaa palveluita toiselta julkista valtaa käyttävältä organisaatiolta tai jos palvelussa on kyse julkisen vallan käyttämisestä, ei kilpailutuspakkoa ole.
Hallituksen soteuudistus on juuri kuullun tiedotustilaisuuden mukaan määritelty siten että palvelujen tuottaminen väistämättä eriytyy vastuusta järjestää palvelut. Alle 20 000 asukkaan kunnilla ei ole enää oikeutta järjestää mitään sotepalveluita. Järjestämisvelvoite on vastuukunnilla, ja kuntayhtyminä toimivilla sote-alueilla siellä missä sopivaa keskuskuntaa ei ole. Kuntayhtymä on kuitenkin poikkeus ja vastuukunta on pääsääntö, jos vain vähintään 20 000 asukkaan keskuskaupunki alueelta löytyy. Kuntayhtymä olisi käytännössä sama hallintomalli kuin nykyiset sairaanhoitopiirit ovat, sen sijaan vastuukuntamalli on ratkaisevasti eri, sillä siinä päätökset tekee viime kädessä vastuukunnan valtuusto, eikä tuottajaorganisaatio ole pienemmän kunnan valvontavallassa.
Kun lisäksi pelkkänä tuottajana toimiva organisaatio ei käytä julkista valtaa ja kun yksityisen terveydenhuollon nykyinen laajuus huomioiden terveydenhuolto ei ole vain julkinen tehtävä. Hallituksen aikaansaannoksessa on hankintadirektiivin ja –lain näkökulmasta monta ratkaisevaa eroa nykyiseen, mutta asia on uudistuksen kaoottisessa valmistelussa jäänyt huomiotta.
Näin ollen erikoissairaanhoidon kilpailutuksilta tuskin voidaan välttyä ja riski erikoissairaanhoidon vähittäisestä yksityistämisestä ja suomalaisen julkisen sairaalalaitoksen heikentymisestä on merkittävä. Ainakaan nykyiset julkiset sairaalat eivät jatkossa ole mitenkään automaattisesti palvelujen tuottajia, vaikka hallitus – ainakin sen vasen laita - tuntuu niin kuvittelevan.
Erva -alueet toimivat juuri kuullun linjauksen mukaan nekin kuntayhtyminä. Jotta hankintaoikeudellinen kilpailutuspakko vältetään, kaikkien palvelua ostavien kuntien tulee kuulua tähänkin kuntayhtymään jotta ne osallistuvat organisaation päätöksentekoon yhtymävaltuuston kautta. Tämä on kuitenkin jo kolmas hallintotaso.
Vantaalaisena kuntapoliitikkona katson, että HYKS:n korvautuminen pikkuhiljaa yksityisillä toimijoilla ei saa olla tavoitteena, eikä varsinkaan piilotavoitteena. On myös ongelmallista, että asian jatkokehitys ei ole omissa käsissämme, vaan keskeinen tulkinta-aines hankintalain soveltamiselle myös kuntien välisiin hankintoihin tulee hankintadirektiivistä ja sitä koskevasta eurooppalaisesta oikeuskäytännöstä.
Tämä arvio perustuu tiedotustilaisuudessa kuultuun. Tarkempi arvio on mahdollinen kun kirjallisia dokumentteja on saatavilla." >>>>>
http://johanneshirvaskoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/139794-kohti-yksityisia-sairaaloita
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tämä nyt sovittu Orpon malli on täysin järjetön ja tuhoaa senkin, mikä on tähän asti ollut vielä jonkinlaisessa kunnossa eli erikoissairaanhoidon.
Voi voi! Miksi vasut ovat tällaisessa mukana?
Lappiin tulee tällä mallilla 2 terveyskeskusta, Kemiin ja Rovaniemelle. 75 vuotiaalle äidilleni tulee vaatimattomat 450 km lääkärissä käynti matkaa.
Ilmeisesti hallituksen tarkoitus on ajaa lappilaiset tällä konstilla etelään jotta ULKOMAISET pääsee kaivelemaan uraanit ja muut malmit ja siinä sivussa raiskaamaan ja saatuttumaan maat ilman että kukaan on vastustamassa.
Nimimerkki: Tuleva persu
Samaa mieltä. Kokoomus, kepulit, ja persut on pahinta mitä Suomen politiikassa on nykyään.
Mutta onneksemme Vasemmistoliitto on edelleen olemassa ja paras puolue meille palkansaajille.
"Ymmärtääkö hallituksen vasen laita mitä on päättämässä sotesta? "
Mutta eihän tuossa hallituksessa ole mitään vasentalaitaa.
On vain oikeistolaisia, vielä oikeistolaisempia, ja Merja Kyllönen.
Euroopan Unioni asetti tavoitteeksemme tehokkaiden yksityisten markkinoiden muodostamisen terveydenhoidon alalle jo vuonna 2000. Onnistuakseen se tietnkin tarvitsee jukisen terveydenhoidon alasajamista. Sen ovat sittemmin siunanneet kaikki eduskuntapuolueet persuja lukuunottamatta, mutta hekin ovat sitä mieltä että Euroopan Unionista ei pidä erota. Muistaakseni Soini sanoi ettei Suomi voi erota yksin EUsta. Vain kommunisteihin voi luottaa, ja miksei IPUunkin.