Minulla oli pelko että miten suhtaudun uuteen ihmis ympäristöön? Minulla onneksi taustalla vankkaa osaamista omalta alaltani. Mutta ihmiset ens alkuun tuntui hirviöiltä. Olen muuttanut mieltäni. Lämminhenkisiä ihmisiä on sielläkin. Minulla on tautalla se, että olen ollut kolmatta vuotta yksin. Piruja ja morköjä alkaa liikkumaan päässä. Mutta kun osaa ja kykenee, niin se korvaa jotain. Minulla työhistoriaa takana pitkä liuta. Mutta miten tässä Suomen yhteiskunnassa pääsee edes samaan kuin minä? Minulla on ihmispelko, mutta onko siihen syytä, kun muut näkee minun vajaavaisuuteni, ja pajalla voin olla pomo, osaamiseni tähden!
Toinen asia on, että Jumala on kohdellut minua kaltoin ja het kohta perään hyvin! Vai olenko niitä oppipoikia, jotka ei näe kuin hammasten kiristelyä, kun on johonkin oppinut ja siitä on vaikea päästä eroon? Kun elämä voi oikeastikin olla hyvää! Tässä minulla opiskelemista, kun aina ennen on tarvinnut verta ja kyyneleitä.
Toinen asia on, että Jumala on kohdellut minua kaltoin ja het kohta perään hyvin! Vai olenko niitä oppipoikia, jotka ei näe kuin hammasten kiristelyä, kun on johonkin oppinut ja siitä on vaikea päästä eroon? Kun elämä voi oikeastikin olla hyvää! Tässä minulla opiskelemista, kun aina ennen on tarvinnut verta ja kyyneleitä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Onko monia jotka ovat ylpeitä töistään? Minulla ei ole muita ylpeyden aiheita. Perheet ovat mennyttä kauraa ja hengen pitimisekseni olen pitänyt jotain sosiaalista verkkoa ymparilläni. Olisin aika piruparka, jos vielä töistäkin jäisin pois. Se olisi hengellinen kuolio. Rahasta tämä homma ei ole kiinni. Ihmistä ei ole tarkoitettu olemaan yksin. Minä huomaan omassa kehossani mitä tuntuu olla yksin. Ehkä se työpaikka ei riitä korvaamaan tyhjiötä. Tarvitaan rehväperseinen ja hyvä tissinen eukko. Hiuhhuloinnit jätän sikseen, kun olen saama puolella niissä korkeimmissa voimissa. Olo ei ole tuntunut pitkään aikaan hyvältä, vaikka päällisin puolin hyvältä näyttää.
Nii ei kaikki ole Aurinkokuninkaita.