Pilkkukuume vei Napoleonin armeijan niin vähiin, että 500 000 miehen (700 000 eräs arvio) armeijasta vain 3000 selvisi takaisin. Huono hygienia toi aina lopulta täit, kirput ja muut ikävyydet ja lopulta niiden (vaatetäin) mukana pilkkukuumeen
Mielenkiintoinen julkaisu, gradu, vähän puhutusta aiheesta:
http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/val/yhtei/pg/laurent/suuritai.pdf
Pilkkukuume historiassa
"Pilkkukuumeen pahamaineisuus liittyy erityisesti sen aiheuttamiin tuhoihin sotajoukoissa. Tauti on Euroopassa melko nuori tulokas. Ensimmäinen maininta siitä löytyy Espanjan reconquistan ajoilta vuodelta 1492. Sen jälkeen se levisi palkkasotilaiden mukana ympäri Eurooppaa osallistuen myöhemmin kaikkiin Euroopan sotiin. ( Zinsser 2000, 161–165.)
On arvioitu, että tauti on tappanut enemmän ihmisiä kuin mitä koskaan taisteluissa on kuollut sotilaita. Kuuluisin pilkkukuumeen aiheuttamista katastrofeista koettiin Napoleonin armeijan joukoissa vuosina 1812–1813. Napoleon lähti valloittamaan Venäjää noin 500 000 – 700 000 miehen
voimin, joista kotiin palasi 3000 miestä. Suurin osa sotajoukoista menehtyi ”tyyfukseen”, kuumetautiin, joka varsin usein oli pilkkukuumetta."
Lähteenä on mainittu tämä: Raoult et al. 2004. Eloisa kuvaus Napoleonin ”Grande Arméen” tuhosta Peltola 2003, 14-17.
Täällä on Arno Forsiuksen perusteellinen katsaus mistä täiden kevittämissä taudeissa on kyse:
http://www.saunalahti.fi/arnoldus/vaatetai.html
Vaatetäin aiheuttamia tauteja ja niihin liittyviä ongelmia tarkastellaan lähemmin kotisivujen seuraavissa kirjoituksissa:
Eläimet tautien välittäjinä eli vektoreina
http://www.saunalahti.fi/arnoldus/vektorit.html
Pilkkukuumeen historiaa
http://www.saunalahti.fi/arnoldus/typh_exa.html
Sodankäynti ja epidemiat
http://www.saunalahti.fi/arnoldus/sotaepid.html
Täisota Suomessa jatkosodan aikana vuosina 1941–1944
http://www.saunalahti.fi/arnoldus/taisota.htm
Mielenkiintoinen julkaisu, gradu, vähän puhutusta aiheesta:
http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/val/yhtei/pg/laurent/suuritai.pdf
Pilkkukuume historiassa
"Pilkkukuumeen pahamaineisuus liittyy erityisesti sen aiheuttamiin tuhoihin sotajoukoissa. Tauti on Euroopassa melko nuori tulokas. Ensimmäinen maininta siitä löytyy Espanjan reconquistan ajoilta vuodelta 1492. Sen jälkeen se levisi palkkasotilaiden mukana ympäri Eurooppaa osallistuen myöhemmin kaikkiin Euroopan sotiin. ( Zinsser 2000, 161–165.)
On arvioitu, että tauti on tappanut enemmän ihmisiä kuin mitä koskaan taisteluissa on kuollut sotilaita. Kuuluisin pilkkukuumeen aiheuttamista katastrofeista koettiin Napoleonin armeijan joukoissa vuosina 1812–1813. Napoleon lähti valloittamaan Venäjää noin 500 000 – 700 000 miehen
voimin, joista kotiin palasi 3000 miestä. Suurin osa sotajoukoista menehtyi ”tyyfukseen”, kuumetautiin, joka varsin usein oli pilkkukuumetta."
Lähteenä on mainittu tämä: Raoult et al. 2004. Eloisa kuvaus Napoleonin ”Grande Arméen” tuhosta Peltola 2003, 14-17.
Täällä on Arno Forsiuksen perusteellinen katsaus mistä täiden kevittämissä taudeissa on kyse:
http://www.saunalahti.fi/arnoldus/vaatetai.html
Vaatetäin aiheuttamia tauteja ja niihin liittyviä ongelmia tarkastellaan lähemmin kotisivujen seuraavissa kirjoituksissa:
Eläimet tautien välittäjinä eli vektoreina
http://www.saunalahti.fi/arnoldus/vektorit.html
Pilkkukuumeen historiaa
http://www.saunalahti.fi/arnoldus/typh_exa.html
Sodankäynti ja epidemiat
http://www.saunalahti.fi/arnoldus/sotaepid.html
Täisota Suomessa jatkosodan aikana vuosina 1941–1944
http://www.saunalahti.fi/arnoldus/taisota.htm
Vastaukset 5
Vanhimmat
Paljonkos Napoleonilta kului aikaa Moskovasta Pariisiin hevospelillä?
Taisi mennä pari viikkoa ja muutamia kymmeniä hevosia.
Napo lähti liikkeelle Puolasta.
Kolmessa viikossa matka taittui.
UKK 3.2.1944 Pienet kansat ja Eurooppa.
http://doria17-kk.lib.helsinki.fi/bitstream/handle/10024/11488/TMP.objres.3077.html?sequence=1
Pienet kansat ja Eurooppa.
Smorgonien kaupungissa, kolmen päivämarssin päässä Vilnasta, jätti Napoleon joulukuussa 1812 Moskovasta perääntymässä olevan armeijansa rippeet ja lähti rekipelillä kiiruhtamaan kohti Pariisia. Ainoaksi seuralaisekseen hän otti hovitallimestarinsa, kenraali de Caulaincourtin, Vicenzan herttuan. Caulaincourt on muistelmissaan kertonut, mitä Napoleon hänelle puhui tämän pitkän ja yksinäisen matkan aikana, ja mitä suuri valloittaja siis idässä kärsimänsä katastrofin jälkeen ajatteli ja suunnitteli.
"Venäjää vastaan käymäni sota on vanhan Euroopan ja koko sivistyneen maailman oikeinymmärrettyjen intressien mukainen. Euroopan täytyisi käsittää, että sillä on ainoastaan yksi vihollinen: Venäjän jättiläinen." Nämä Napoleonin lauseet kuvaavat, kuinka hän katsoi taistelevansa Venäjää vastaan ensi kädessä Euroopan etujen suojelemiseksi. Mutta saman motiivin hän käsitti olevan myöskin taistelullaan Englantia vastaan. "Englanti ei ajattele Euroopan intressiä, vaan vain omia etujaan. Nämä kauppamiehet ovat valmiit uhraamaan kaikki Euroopan valtiot omien spekulaatioittensa vuoksi. Sen sijaan, että Ranska taistelee yleisten etujen, kansojen pyhimpien oikeuksien puolesta, haluaa Englanti puolustaa yksinomaan etuoikeuksiaan."
Kun Caulaincourt tiedusteli, miten Napoleon luuli saavansa väkivallalla alistamansa kansat yhtymään hänen eurooppalaiseen järjestelmäänsä, vastasi Napoleon, että taloudellinen hyvinvointi, jonka uusi järjestys kaikille kansoille valmistaa, saa ne unohtamaan kärsimänsä loukkaukset ja sorron sekä täydestä sydämestä liittymään hänen taisteluunsa Englantia vastaan.
Tuossa kirjassa on melkoisen hyvä kuvaus Napoleonin Venäjän retkestä ja paluumatkasta. Samoin Napoleonin elämästä on aika pitkästi juttua.
Ratkaisun hetket - 100 tapahtumaa, jotka muuttivat maailmamme
Valitut Palat, 1995, 447 s., 1. painos
>> joista kotiin palasi 3000 miestä.