Monet ovat hyljänneet ensimmäisen rakkautensa Herraan ja ovat tietoisesti pyrkineet unohtamaan mistä ovat langenneet. Heille ei merkitse mitään seksuaalinen vääryys ja miten se vain hetkellistä nautintoa antaen katkaisee yhteyden elävään Jumalaan. Herra työntää tämän lapunjalan pois paikaltaan.
Mutta jos ihminen on langennut, ja tekee parannuksen, ja tekee niitä ensimmäisiä tekoja; hän saa kokea armon ja hänen lampunjalka asetetaan paikalleen.
JOOSEF OLI JUMALAN MIES JA PITI KIINNI HÄNESTÄ!
- vaikka joutui vankilaan!
Joosef oli kaunis vartaloltaan ja kasvoiltaan. Niinpä jonkin ajan kuluttua isännän vaimo iski silmänsä Joosefiin ja sanoi: "Makaa minun kanssani." Mutta Joosef kieltäytyi ja sanoi isäntänsä vaimolle: "Isäntäni ei enää välitä itse huolehtia mistään, hän on uskonut minun hoitooni kaiken omaisuutensa. Minulla on tässä talossa yhtä paljon valtaa kuin hänelläkin, eikä hän ole kieltänyt minulta mitään paitsi sinut, koska olet hänen vaimonsa. Kuinka minä siis voisin tehdä niin pahan teon ja rikkoa Jumalaa vastaan?" 10. Ja vaikka nainen päivästä toiseen houkutteli Joosefia, Joosef ei suostunut makaamaan eikä olemaan hänen kanssaan.
Eräänä päivänä, kun Joosef taas tuli taloon tekemään työtään eikä ketään talonväkeen kuuluvaa ollut paikalla, nainen tarttui Joosefin vaatteeseen ja sanoi: "Tule makaamaan kanssani." Silloin Joosef pakeni ulos, mutta hänen pukunsa jäi naisen käsiin. Kun nainen näki, että Joosef oli jättänyt pukunsa hänen käsiinsä ja paennut, hän huusi talonsa palvelijoita ja sanoi: "Katsokaa! Potifar on tuonut tänne heprealaisen miehen, joka nyt pitää meitä pilkkanaan. Hän tuli minun luokseni ja halusi maata kanssani, mutta minä huusin kovaa, ja kun hän kuuli minun kirkaisevan ja alkavan huutaa, hän jätti pukunsa tähän ja juoksi pakoon."
Nainen piti Joosefin puvun siihen asti, kun hänen miehensä palasi kotiin. Hän kertoi miehelleen samat asiat: "Tuo heprealainen orja, jonka olet tuonut meille, tuli minun luokseni häpäistäkseen minut, 18. mutta kun minä kirkaisin ja rupesin huutamaan, hän jätti pukunsa minun viereeni ja juoksi pakoon." Kun isäntä kuuli vaimonsa kertovan, mitä orja oli tehnyt, hän raivostui. Hän otti Joosefin kiinni ja pani hänet vankilaan, paikkaan, jossa kuninkaan vankeja säilytettiin.
(1 Moos. 39)
KARTTAKAA VALHEEN JULISTAJIA - SYNNIN PUOLUSTAJIA!
Mutta jos ihminen on langennut, ja tekee parannuksen, ja tekee niitä ensimmäisiä tekoja; hän saa kokea armon ja hänen lampunjalka asetetaan paikalleen.
JOOSEF OLI JUMALAN MIES JA PITI KIINNI HÄNESTÄ!
- vaikka joutui vankilaan!
Joosef oli kaunis vartaloltaan ja kasvoiltaan. Niinpä jonkin ajan kuluttua isännän vaimo iski silmänsä Joosefiin ja sanoi: "Makaa minun kanssani." Mutta Joosef kieltäytyi ja sanoi isäntänsä vaimolle: "Isäntäni ei enää välitä itse huolehtia mistään, hän on uskonut minun hoitooni kaiken omaisuutensa. Minulla on tässä talossa yhtä paljon valtaa kuin hänelläkin, eikä hän ole kieltänyt minulta mitään paitsi sinut, koska olet hänen vaimonsa. Kuinka minä siis voisin tehdä niin pahan teon ja rikkoa Jumalaa vastaan?" 10. Ja vaikka nainen päivästä toiseen houkutteli Joosefia, Joosef ei suostunut makaamaan eikä olemaan hänen kanssaan.
Eräänä päivänä, kun Joosef taas tuli taloon tekemään työtään eikä ketään talonväkeen kuuluvaa ollut paikalla, nainen tarttui Joosefin vaatteeseen ja sanoi: "Tule makaamaan kanssani." Silloin Joosef pakeni ulos, mutta hänen pukunsa jäi naisen käsiin. Kun nainen näki, että Joosef oli jättänyt pukunsa hänen käsiinsä ja paennut, hän huusi talonsa palvelijoita ja sanoi: "Katsokaa! Potifar on tuonut tänne heprealaisen miehen, joka nyt pitää meitä pilkkanaan. Hän tuli minun luokseni ja halusi maata kanssani, mutta minä huusin kovaa, ja kun hän kuuli minun kirkaisevan ja alkavan huutaa, hän jätti pukunsa tähän ja juoksi pakoon."
Nainen piti Joosefin puvun siihen asti, kun hänen miehensä palasi kotiin. Hän kertoi miehelleen samat asiat: "Tuo heprealainen orja, jonka olet tuonut meille, tuli minun luokseni häpäistäkseen minut, 18. mutta kun minä kirkaisin ja rupesin huutamaan, hän jätti pukunsa minun viereeni ja juoksi pakoon." Kun isäntä kuuli vaimonsa kertovan, mitä orja oli tehnyt, hän raivostui. Hän otti Joosefin kiinni ja pani hänet vankilaan, paikkaan, jossa kuninkaan vankeja säilytettiin.
(1 Moos. 39)
KARTTAKAA VALHEEN JULISTAJIA - SYNNIN PUOLUSTAJIA!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Nyt puhut rabbi niin vertauksilla, ettei tästä oikein ymmärrä. Mitä ihmeen seksuaalista vääryyttä haluatkaan vastustaa? Onko mielessäsi jokin ongelma?
Viisautta me julistamme siihen kypsyneille, mutta emme tämän maailman viisautta emmekä tämän maailmanajan kukistuvien valtiaiden viisautta. Me julistamme Jumalan salaista, kätkettyä viisautta, jonka hän jo ennen aikojen alkua on määrännyt meidän kirkkaudeksemme. Sitä ei kukaan tämän maailman valtiaista ole tuntenut, sillä jos he olisivat sen tunteneet, he eivät olisi ristiinnaulinneet kirkkauden Herraa. Me julistamme, niin kuin on kirjoitettu,
mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mitä ihminen ei ole voinut sydämessään aavistaa, minkä Jumala on valmistanut niille, jotka häntä rakastavat.
Meille Jumala on sen ilmoittanut Hengellään, sillä Henki tutkii kaiken, myös Jumalan syvimmät salaisuudet. Kuka muu kuin ihmisen oma henki tietää, mitä ihmisessä on? Samoin vain Jumalan Henki tietää, mitä Jumalassa on. Mutta me emme ole saaneet maailman henkeä, vaan Jumalan oman Hengen, jotta tietäisimme, mitä hän on lahjoittanut meille. Siitä me myös puhumme, mutta me käytämme Hengen emmekä ihmisviisauden opettamia sanoja ja selitämme hengelliset asiat Hengen avulla. Ihminen ei luonnostaan ota vastaan Jumalan Hengen puhetta, sillä se on hänen mielestään hulluutta. Hän ei pysty tajuamaan sitä, koska sitä on tutkittava Hengen avulla. Hengellinen ihminen sen sijaan pystyy tutkimaan kaikkea, mutta häntä itseään ei kukaan voi tutkia.
( 1.Kor 2.)
Tämähän on tavallista vertaus kuvaa jota raamatussa käytetään.Ei tässä vertauksessa mitään erityistä salaisuutta ole, jota ei normaali älyllä varustettu ihminen pystyisi ymmärtämään.
Hän ei ymmärrä!
poistaisit makaamiset pois! kiitos.
Taas joillekin on tulossa viikonloppu "Potifarin" peiton alla. Ei minkäänlaista vääryyden tunnetta, syytöstä. Jumala on jäänyt kaus rannalle, kun oma elämän vene on tuuliajolla merellä. Odotanko vain aikaa, kunnes rantakivet pirstaleiksi oman tahdon veneeni hajottaa?