Katselin myös sitä keskusteluketjua, mutta en löytänyt.
Mutta tässä uusintana.
Palkkamekanismi
Näin äkkiä laskien toimii näin.
Palkankorotus 1 euro. Palkkakulut työnantajalle 1,46 euroa. Tämä vaikuttaa tuotantopanoksen hintaan seuraavasti. 1,46:een lisätään yrityksen sijoitetun pääoman korko josta tulee 1,51. Yrityksen voittotavoite 30 % tekee 1,96 euroa, Osigonjakotavoite 5 % tekee 2,06 euroa. Tähän lisätään ALV. Koska työnantaja ei voi vähentää palkkakuluja verosta se tulee täysimääräisenä 22 % tekee 2,51 euroa.
Yritykselle tämä yhden euron palkankorotus tekee tuotantopanoksen hintana 2,51 euroa. Palkansaaja tätä kustannusvaikutuksesta saa verotuksesta riippuen 0,4- 0,8 euroon.
Tälläkin laskelmalla voidaan osoittaa mutamia asioita. Varsinkin isopalkkaisille annetut palkankorotukset vaikuttavat inflaatioon nostaen seuraavaa palkankorotustarvetta. Palkansaajalle tuleva osuus on niin pieni että sillä ei pystytä "turvaamaan" palkankorotuksen ostovoimaa. Pienipalkkaisella tämä pystyy. Lisäksi pienipalkaisella tämä vaikutus pystyy lisäämään kulutusta. Isopalkkainen oikeastaan vain rapauttaa omaa ostovoimaansa suurilla palkankorotuksilla. Jokaisen pitäisi laskea se "optimipalkka" joka kannattaisi nostaa työstään, niin että oma ostovoima säilyy. Samalla kannattaisi suunnat palkankorotukset sellaisille jotka pystyvät kulutuksen lisääntymisellä lisäämään kansantuotetta.
Tähän perustuu se vaatimus että palkkaerojen ei pitäisi revetä kovin suuriksi, koska ylisuuret palkat vain rapauttavat ostovoimaa.
Vastasin "näin on"- nimimerkille seuraavalla analyysillä.
Työjärjestys on seuraava
Ensin on saatava pienipalkkainen työ tuottamaan ostovoimaa ja sen jälkeen tuleva veronalennusvara on annettava kohtuullista palkaa saaville palkansaajiolle. Todella suuripalkkaisten verotus saisikin olla jopa rangasitusveronluonteinen. Se hillitsee palkankorotusvaatimuksia ja samalla inflaatiota, koska kohtuullisella palkalla tulisi paremmin toimeen. Tämän voisi aloitta pienellä riskilläkin pienipalkkaisten verotuksen kevennyksellä ja työantajamaksujen pienentämisellä.
Palkkaerojen on pienennyttävä että tästä suomen tilantesta selvitään.
Mutta tässä uusintana.
Palkkamekanismi
Näin äkkiä laskien toimii näin.
Palkankorotus 1 euro. Palkkakulut työnantajalle 1,46 euroa. Tämä vaikuttaa tuotantopanoksen hintaan seuraavasti. 1,46:een lisätään yrityksen sijoitetun pääoman korko josta tulee 1,51. Yrityksen voittotavoite 30 % tekee 1,96 euroa, Osigonjakotavoite 5 % tekee 2,06 euroa. Tähän lisätään ALV. Koska työnantaja ei voi vähentää palkkakuluja verosta se tulee täysimääräisenä 22 % tekee 2,51 euroa.
Yritykselle tämä yhden euron palkankorotus tekee tuotantopanoksen hintana 2,51 euroa. Palkansaaja tätä kustannusvaikutuksesta saa verotuksesta riippuen 0,4- 0,8 euroon.
Tälläkin laskelmalla voidaan osoittaa mutamia asioita. Varsinkin isopalkkaisille annetut palkankorotukset vaikuttavat inflaatioon nostaen seuraavaa palkankorotustarvetta. Palkansaajalle tuleva osuus on niin pieni että sillä ei pystytä "turvaamaan" palkankorotuksen ostovoimaa. Pienipalkkaisella tämä pystyy. Lisäksi pienipalkaisella tämä vaikutus pystyy lisäämään kulutusta. Isopalkkainen oikeastaan vain rapauttaa omaa ostovoimaansa suurilla palkankorotuksilla. Jokaisen pitäisi laskea se "optimipalkka" joka kannattaisi nostaa työstään, niin että oma ostovoima säilyy. Samalla kannattaisi suunnat palkankorotukset sellaisille jotka pystyvät kulutuksen lisääntymisellä lisäämään kansantuotetta.
Tähän perustuu se vaatimus että palkkaerojen ei pitäisi revetä kovin suuriksi, koska ylisuuret palkat vain rapauttavat ostovoimaa.
Vastasin "näin on"- nimimerkille seuraavalla analyysillä.
Työjärjestys on seuraava
Ensin on saatava pienipalkkainen työ tuottamaan ostovoimaa ja sen jälkeen tuleva veronalennusvara on annettava kohtuullista palkaa saaville palkansaajiolle. Todella suuripalkkaisten verotus saisikin olla jopa rangasitusveronluonteinen. Se hillitsee palkankorotusvaatimuksia ja samalla inflaatiota, koska kohtuullisella palkalla tulisi paremmin toimeen. Tämän voisi aloitta pienellä riskilläkin pienipalkkaisten verotuksen kevennyksellä ja työantajamaksujen pienentämisellä.
Palkkaerojen on pienennyttävä että tästä suomen tilantesta selvitään.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Olin joskus kansantaloustietten ope ennenkuin
ryhdyin yrittäjäski - kauan siten, 6264
nyt kai pääsen pääminiserin aivoriiheen,
jos se syntyy
täällä kulutan luppoaikaa
kerroin kai jo aikaisemmin, että minulla oli
noita teknisiä myyjiä, ja jotkut nistä ajoivat
mersuilla, joita pidin traktoreina-) XJS oli
mukavampi kulkuneuvo...
mutta kun Ford oari yhtiön..
Itsekin etsiskelin ketjua, jossa kommentoin tuota viestisäsi, mutten minäkään löytänyt. nyt pitää siis kommentoida ulkomuistista ja "lyhyen kaavan" mukaan. ;-)
Esimerkkilaskelmasi on minusta hyvä, erittin kuvaava. Olen nimittäin aina ollut sitä mieltä, että kauppateknikon tutkinto on hyvä tutkinto. ;-)
Kommentissani aiempaan viestiisi (jota en siis löytänyt) pyysin Sinua laskemaan vastaavasti esimerkin seuraavasta tilanteesta:
Otetaan esimerkiksi pienyritys, jossa on 10 ihmistä töissä. Tämä yritys palkka yhden uuden henkilön. Oletetaan edelleen, että henkilö palkataan edellisten työntekijöiden keskipalkalla, esim. 1000 euroa nettona käteen kuussa. Yrityksen työvoimakustannukset lisääntyvät siis 10%.
Ja nyt se laskentaesimerkki, john pyydän apuasi:
Paljonko yrityksen myyntitulojen on kasvettava, että kasvaneet työvoimakulut voidaan kattaa eikä yrityksen tarvitse tinkiä katetuotostan eikä voitostaan?
Siihen aiempaan viestiisi kommentoin myös näkemystäsi palkkaeroista (josta olen eri mieltä), mutta palaan siihen erikseen, jos sopii, kun koetan ensin palauttaa mieleeni, mitä Sinulle aikanaan siitä kirjoitin.
Ei sitä ihan noin pysty laskemaan. Laskelmassahan pitää tietää muiden tuotantopanosten hinta tai osuus lopputuotteesta. Palkkakustannusten osalta sen näkee aika tarkkaan edellisestä laskelmasta jos tarkoituksena on pitää voitot prosentteina samoina, ja niinhän se pitää tehdä.
Jos oletetaan että muut tuotantopanokset olisvat 30 % lopputuotteen hinnasta, aiheuttaa se ostohinnan lisäyksestä laskettuna kolminkertaisen liikevahdon ja siihen lisätään työvoimakustannusten lisäys n. 2500 niin siinä se on. Jos tavoitteena on säilyttää euromääräinen tulos samana laskelmasta voi ottaa yrityksen voittotavoitteen pois.
Kulurakenteesta riippuen liikevahdon on noustava 30 - 40 %.
tämä on siis testi
Anna vain tulla