Galluppia entisille todistajille

1. Kasvoitko Jt-perheessä vai olitko ns. myöhännäisherännyt?
KASVOIN KYLLÄ

2. Minkä ikäisenä menit kasteelle ja mikä sai sinut tekemään sen ratkaisun?
15 V, PAKOTUS.

3. Minkä vuoksi sinut erotettiin/sinä erosit seurakunnasta?
OTIN ASIOISTA SELVÄÄ, JA KYSELIN LIIKAA.

4. Miten perheesi siihen suhtautui?
KATKAISIVAT KAIKKI VÄLIT.

5. Millaiset välit sinulla heihin on nykyään?
EI OLE YHTEYDENPITOA.

6. Kerro mielestäsi kolme hyvää ja kolme huonoa asiaa Jehovan todistajista.
HYVÄÄ EI OLE KERROTTAVANA.
KAKSINAAMAISTA, ERIARVOISTA, HEIHIN EI VOI LUOTTAA TEKEVÄT SOVITUN VASTAISESTI.

7. Onko paluu takaisin kohdallasi vielä mahdollinen?
EI MISSÄN TAPAUKSESSA, OSAAN TEHDÄ PÄÄTÖKSET ITSE.

1. KASVOIN JT-PERHEESSÄ. ÄIDIN VANHEMMAT OLIVAT TULLEET USKOON 50-LUVULLA.

2. MENIN 15V. KAVEREIDEN KANSSA. MUISTAN KUN LAVALLE MINULTA KYSYTTIIN SAMAA KASTEEN JÄLKEEN VASTASIN REHELLISESTI KYSYMYKSEEN.
"NIINHÄN KUULUU TEHDÄ".

3.KAPINANI ALKOI 16-17V. ENSIMMÄISEN KERRAN YRITIN LÄHTEÄ, MUTTA SUVUN PAINOSTUKSELLA JÄIN PIIREIHIN.
MENIN JT:N KANS NAIMISIIN 18 VUOTIAANA PARI VUOTTA SIITÄ EX-MIEHENI EROTETTTIIN (MUUT NAISET, LIIKA ALKOHOLINKÄYTTÖ JNE.). JÄIN SITTEN YKSIN MUKSUN KANSSA JA TOINEN OLI JO TULOSSA. EIPÄ HÄNKÄÄN OLE PIIREIHIN PALANNUT SAATIKA LAPSIAAN TAVANNUUT VUOSIKAUSIIN.
JAKSOIN ITSE RÄPISTELLÄ VIELÄ JONKUN AIKAA(4V.), MUTTA AINAINEN JANKUTUS KUINKA KOKOUKSET, KENTÄT, TUTKIMINEN AUTTAA PAHAANOLOON ALKOI KYLLÄSTYTTÄMÄÄN.
JÄLKIKÄTEEN AJATELTUANI KUN ON 10V. MENNYT PAHAOLONI SYYKIN SELVISI. MINULLE EI JEHOVAN TODISTAJUUS SOPINUT, KOIN AHDITUSTA VAIN.

4.VANHEMPANI, ETENKIN ÄITINI HÄPESI. TEIN SELVÄKSI ETTÄ VAIKKA VÄLIT MENIS MINÄ EROAN. HÄN OLIKIN JO JUTELLUT VELJENI KANSSA ASIASTA JA SOPINEET ETTEI MINUA SEKÄ LAPSIANI HYLÄTÄ.

5.MUUTAMAN VUODEN ÄITINI YRITTI MINUA SAADA TAKAISIN, MUTTA LOPULTA YMMÄRSI ETTEI SE AUTA. VÄLIT OVAT TODELLA HYVÄT JA NYKYINEN MIEHENI(LUTERILAINEN) ON HYVÄKSYTTY VÄVYKSI. NAIMISISSA EMME OLE VAIKKA YHDESSÄ ON OLTU USEITA VUOSIA. NYT OLLAAN MENOSSA KUN SAATIIN YHTEINEN LAPSI. VOIVAT SITTEN SUKUNI HUOKASTA ETTEI OLLA SUSIPARI.

6.NIISSÄ PIIREISSÄ ON JOKUNEN HYVÄ IHMINEN. JOPA OSA SUKULAISISTANI KOHTELEVAT MINUA NORMAALISTI KUN NÄEMME. JAAHA SIINÄPÄ OLI HYVÄT PUOLET.

JOUTUU (SANON ETTÄ JOUTUU) MENEMÄÄN NUORENA JA KOKEMATTOMANA NAIMISIIN VÄLTTYÄKSEEN HÄPEÄLTÄ. VAIHTOEHTONA VUOSIEN SELIBAATTI.
SIELLÄ VALLITSI TIETTY JAKO KÖYHÄT, RIKKAAT, YKSINHUOLTAJAT JNE. KOETTU ON.

MUISTAN MYÖS KUN MINULLE TULI 3 VANHINTA ANTAMAAN NEUVOJA (65-75v) YKSINHUOLTAAJUDESTA JA MUUSTA KUN JÄIN YKSIN AIKANANI. HALOO, MITÄ NE KALKKIKSET TAJUU OIKEASTI. TOIVAT LUETTAVAKSI MIEHENI KIRJALLISEN TUNNUSTUKSENKIN PETTÄMISESTÄ SALILLA PORUKAN KESKELLE. SILLOIN PETTI JALAT TÄLTÄ ÄIDILTÄ!

7.EN PALAA! MITÄ ENEMMÄN AIKAA KULUU SITÄ VARMEMPI OLEN ASIASTA.

1. Kasvoin Jt-perheessä.

2. Olin himpun verran alle 17. Kuulin että minua vuoden vanhempi kaverini oli menossa ja ajattelin pitäisikö minunkin mennä, ja menin.

3. Erosin koska tunsin että aikani erota oli koittanut (Sr. 3:1). Toki siihen sisältyi myös toive karttamisesta.

4. Isäni suhtautui nuivemmin, äitini ymmärtäväisemmin. Eivät varsinaisesti pitäneet mutta minkä he sille olisivat voineet.

5. Molempiin on hyvät välit, isään jopa läheisemmät kuin aikaisemmin.

6.1.1 Koen heidän opettavan totuutta muutamasta perusasiasta. En erittele tarkemmin.

6.1.2 Eivät ole yleensä kovin rikollisia.

6.1.3 Ovat yleensä vilpittömiä uskossaan.

6.2.1 Uskovat yleensä sokeasti Vartiotornin opetukset.

6.2.2 Näyttävät olevan melko ymmärryskyvyttömiä Vartiotornin ulkopuolelta olevan materiaalin suhteen.

6.2.3 Eivät näytä oikein tunnistavan ihmisten pahoinvointia yhteisössään.

7. Ei ole. Saattaa olla ettei Jehovan todistajia ole uskontona enää kovin pitkää aikaa.

1. Kasvoin isäni oli jt, mutta äiti ei sinnepäin kyllä kallellaan) olin mukana isäni jt ajan noin 6v.
2. Minua painostettiin kasteelle, jo lapsena mutta ei huolittu. Olin menossa kasteella noin 20 vuotiaana ollessani uudelleen yhteydessä jt:den kanssa. Peruutin kuitenkin...
3. Kun peruin kasteen jätin järjestön.
4.Isäni oli pettynyt vaikka oli silloin itse erotettuna.
5. Isäni on kuollut, mutta liittyi jt:hin noin 10 v erottamisensa jälkeen uudelleen. Äitini on edelleen kallellaan sinnepäin, mutta ei niin paljon, että menisi kasteelle. Isäni yritti kokoajan painostaa minua "takaisin" jt:hin kun itse palasi takaisin.
6.1. Moni alkon tuotteita liikaan nauttiva oppii kohtuuteen jt:nä.
6.2. Tunnen useita todella lämpimiä ja empaattisia jt:itä.(taitaa olla enemmän persoonallisuus kysymýs).
6.3. Moni jt on todella vilpittömästi mukana järjestössä ja osalla pahin fanaattisuus on hävinnyt.(onneksi) onko Vartiotorniseuran ohjeistus syynä.
6.4. Vartiotorniseuran ohjeiden hyväksyminen ilman kyseenalaistamista, eikä asioiden kyseenalaistamista hyväksytä. Mustavalkoista ajattelua.
6.5. Kenttäpalveluksen toimittaminen, ei ole oikea ja sopiva keino tavoittaa ihmisiä nykypäivänä.
6.6. Lähimmäisten todellisen hädän hoitokeinot kyseenalaisia, jos raamatun tutkistelu, kenttäpalvelus ja kokoukset voisivat parantaa esim. psyykkiset sairaudet, masennukset ja väsymykset se olisi ok. MUTTA SE EI NIITÄ PARANNA.
7. Ei ole sillä minä löysin (monien raskaiden vaiheiden jälkeen) tieni ort. kirkkoon ja se on minulle sopiva paikka. Yritin viimeksi palata noin 10 vuotta sitten, mutta yritys lopahti pian todistajissa kokemani jäykän pinnallisuuden takia, eli vaikeassa elämäntilanteessa olivat yllämainitut ohjeet ainoa tarjolla oleva "hoitokeino".

1. Kasvoitko Jt-perheessä vai olitko ns. myöhännäisherännyt?

Syntymästä saakka.

2. Minkä ikäisenä menit kasteelle ja mikä sai sinut tekemään sen ratkaisun?

17-vuotiaana, kun kuulin että pikkuveljeni aikoi mennä kesän konventissa kasteelle. Pidin puhelinkopissa hyvin nopean "vihkiytymis"rukouksen ja soitin tutulle vanhimmalle. Menin siis kasteelle, kun muutkin menivät ja minultakin koko ajan kyseltiin asiasta. En tuntenut olevani mitenkään uskonnollinen.

3. Minkä vuoksi sinut erotettiin/sinä erosit seurakunnasta?

Lähdin seurakunnasta, kun tutustuin Seuran historiaan ja kaikkeen siihen hämäräperäiseen, mitä sieltä löytyy. En uskonut enää edes Jumalaan, joten sekään ei ollut hidaste.

4. Miten perheesi siihen suhtautui?

Perhe pani heti välit poikki. Alussa ei tullut edes puhelinsoittoja, ja luuri pantiin kiinni, jos itse soitin.

5. Millaiset välit sinulla heihin on nykyään?

Sittemmin välit onneksi palautuivat... Jopa niin, että saatoin auttaa äitini ja siskoni pois järjestöstä. Ainoastaan veljeni on siellä, mutta eiköhän perässä tule. Ainakin tuntuu usko Harmagedonin tuloon häneltä hiipuneen.

6. Kerro mielestäsi kolme hyvää ja kolme huonoa asiaa Jehovan todistajista.

Tarkoitatko jehovantodistajayksilöitä vai koko lafkaa? No hyviä asioita ovat (ainakin jossakin mielessä) oikeassa olemisen tunne, yhteisöllisyys ainakin rajallisessa mielessä sekä se, että eri puolilla matkustaessa on ainakin hyvänpäiväntuttuja valmiina. Huonoja seikkoja ovat se, että ihmisille syötetään satua, mielipiteenvapautta ei ole ja että erotettuja kartetaan. Verikieltokin on tietysti huono, mutta se ei onneksi tullut minulla ajankohtaiseksi.

7. Onko paluu takaisin kohdallasi vielä mahdollinen?

Ei ole. Olen nähnyt jo mitä sen touhun takana on, ja olenhan melkein jo saanut perheenkikin sieltä ulos...

1. Kasvoitko Jt-perheessä vai olitko ns. myöhännäisherännyt?
Vanhempani olivat molemmat olleet lapsuudesta asti mukana.

2. Minkä ikäisenä menit kasteelle ja mikä sai sinut tekemään sen ratkaisun?
15v. Olin tuolloin todella innoissani ja kovasti mukana touhussa. Halusin vihkiä elämäni Jehovalle.

3. Minkä vuoksi sinut erotettiin/sinä erosit seurakunnasta?
Erosin tutkittuani asioita. mm kolminaisuus oppi kysymystä. En enää voinut uskoa, että Jehovan Todistajat olisivat sen oikea uskon todistajia.

4. Miten perheesi siihen suhtautui?
Vanhempani heittivät pihalle samana iltana, jona heille kerroin, että en halua enää kuulua Jehovan Todistajiin.

5. Millaiset välit sinulla heihin on nykyään?
Eipä juuri minkäänlaisia. Äitini soittelee noin puolen vuoden välein, ja yrittää saada minut takaisin uskoon. Isästäni en ole kuullut muuta, kuin sen, että en ole tervetullut lähellekään kotia, ja senkin viimeisen kerran puoli vuotta eroni jälkeen.

6. Kerro mielestäsi kolme hyvää ja kolme huonoa asiaa Jehovan todistajista.
A1) enpä keksi...
A2) sama juttu...
A3) hyviäkin persoonia löytyy...
B1) useimmat sokeita vt-seuran toiminnalle...
B2) samanlaista porukkaa loppujen lopuksi kuin missä tahansa muussakin ryhmässä.
B3) onnetonta on tuo yritys pitää lampaat laumassa kieltämällä muita pitämästä yhteyttä eronneisiin.
7. Onko paluu takaisin kohdallasi vielä mahdollinen?
Ei ole. Samaa sanon kuin muutkin, että mitä kauemmin saan olla erossa, sitä varmemmin haluan olla erossa tuosta tuhoisasta lahkosta.

1. Kasvoitko Jt-perheessä vai olitko ns. myöhännäisherännyt?

Kakarasta kasvatettu, valitettavasti.

2. Minkä ikäisenä menit kasteelle ja mikä sai sinut tekemään sen ratkaisun?

Muistaakseni olin 15 nurkilla, äidin ja seurakunnan painostus avitti 110 % tarmolla.

3. Minkä vuoksi sinut erotettiin/sinä erosit seurakunnasta?

S*c*a* S*v*n*o nimellä esiintynyt tyttö saatteli minut sänkyyn/päinvastoin/yhteisymmärryksessä ja ilmeisesti isänsä oli jehovantodistaja. Minut erotettiin jonkin ajan kuluttua kirjeellä. Työskentelin silloin toisessa maanosassa.

Tätä ennen olin tullut siihen tulokseen, että minua ei tarvita seurakunnassa. Viulisti-seurakunnanpalvelija kun ei kyennyt peittämään minua kohtaan tuntemaansa inhoa, vaikka olin juuri palannut Karvialta.

4. Miten perheesi siihen suhtautui?

Alkuun aivan normaalisti. Nyt välit ovat poikki lapsiinikin.

5. Millaiset välit sinulla heihin on nykyään?

Ei pienintäkään yhteyttä sen jälkeen kun jt-äiti maksoi siskoni asianajajan, joka perintökaarta vähätelleen kusetusyrityksen torppasin, vanhempieni ilmiselvässä avioehtotilanteessa.

6. Kerro mielestäsi kolme hyvää ja kolme huonoa asiaa Jehovan todistajista.

Normaalia ihmiselämää ajatellen en kykene hahmottamaan ensimmäistäkään, ainoastaan jehovantodistajuudelle ominaista positiivista piirrettä.

Normaalia ihmiselämää ajatellen minua kauhistuttaa lähinnä jehovantodistajuuteen liittyvä karttaminen ja verioppi. Kokonaan oma asiansa on sitten muu lievempi omituisuus.

7. Onko paluu takaisin kohdallasi vielä mahdollinen?

Tottahan toki ja ilman muuta, tuskin maltan odottaa. Odotan tällä hetkellä lähinnä Jehovan lähettämän jt-tyttelin uusintakäyntiä ja sitä kautta saamaani uutta näkemystä totuudesta. Kun tytteli opettaa minulle nykytotuuden, niin istuskelen muutaman vuoden salin perällä ja välttelen jehovantodistajien katseita kokouksen kestäessä, minunhan on saavuttava viimeisenä ja lähdettävä ensimmäisenä. Sitten menemme kihloihin ja meidät vihitään. Sitten tuleekin Harmagedonin taistelu ja me elämme ikuisesti paratiisissa.

Ensisijaisesti odotan paratiisielämältä nimenomaan leijonien rapsuttelua sekä kyykäärmeen kutittelua leuan alta. Mikään muu ei ole mitään, ei edes heteroseksuaalinen sukupuolinen kanssakäyminen.

1. Ikävä kyllä syntymästä lätien
2. 15v.velvollisuudesta
3. Erosin (-96)koska en elänyt niinkuin piti, silloin ei minulla ollut mitään opillista ristiriitaa elikä peloissani odotin vuosituhannen lopun harmaa.
4-5. Alkuun ihan hyvin sittemmin äitini on tehnyt selväksi ettei halua olla missään tekemisissä kanssani(reilu vuosi sitten)
6. Enpä nyt keksi mitään erikoista.
Palkkojen saannissa ainoastaa jt työnantajien kanssa on ollut ongelmia
7. Ei tule mieleen tilannetta jossa voisin palata.
ps. tarkennuksia saa pyytää.