Pari lämpimämpää päivää. Minäkin olen yrittänyt lähteä kotinurkista liikkeelle. Mutta, kun näen kesäisiä ihmisiä niukoissa vaatteissa menen paniikkiin ja masennukseen. Kuulostaa tosi tyhmälle. Itse tunnen olevani aina ruma ja vartaloni epäkelpo vaikka olen kait ihan normaali. Masentuneena en edes jaksaisi ajatella kesään sopivaa pukeutumista ja tuntuu, etten kehtaa "paljastaa" itseäni. Tämä on melkein joka kesäinen juttu. Minua jopa ärsyttää ne kesäiset ihmiset, joissa siis ei oikesti le mitään vikaa vaan minuss on vika, kun tunnen niin heitä kohtaan. En ole koskaan osannut olla rento tai estoton ihminen. Vaan neuroottinen ja huono itsetuntoinen.
Masennus kesäisistä ihmisistä
vinksahtanut vilma
10250
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kukapa tässä nyt kedonkukkkanen on. Ei muuta kuin kevyttä päälle - no auringolta pitää suojata että ei melanooma puhkea. Ei käperrtyä nurkkaan!
Minulla on ihan sama, että häpeän vähentää vaatetusta. Toisaalta olisi kiva kulkea kesätamineissa, mutten mitenkään kehtaa. Turvallisin olo ulkona on sateenvarjon alla, toiseksi turvallisin kunnon peittävissä talvivaatteissa. Näen kroppani jotenkin ihan järjettömän rumana, vaikka se taitaa olla ikäiselleni ihan normaali. Ihmettelen aina, kun tuolla kadulla kaikennäköiset ja -muotoiset ihmiset kulkevat rohkeasti hamosissa ja sortseissa. Uskaltaisipa itsekin.
Mikähän siinä on, että meidän masentuneiden on oltava niin itsekeskeisiä? Emme edes huomaa, miten koitamme pyörittää maailmaa napamme ympärillä. Koska ME olemme rumia, emme voi pukeutua kesävaatteisiin koska muuthan tietysti katsovat MEITÄ.
ME emme kiinnosta ketään, siis voimme olla olla aivan vapaasti!
Ihan sama mitäsanoo "yhteiskunta on paska"
Äläs nyt vielä huutele siellä. Jos joku on itsekeskeinen jossain asiassa, se ei vielä tarkoita sitä että hän olisi narsisti.
No tuo tais olka vähän sekavaa anteeksi siitä. Tarkoitin tätä muissakin ketjuissa masentuneita narsisteiksi sanoville
Masentaa, ärsyttää ja ahdistaa myös lehtien ja television kuvat missä kauniit hoikat ihmiset hymyilevät ja näyttävät nauttivan olostaan. Tai joku mainos tv:ssä missä langan laiha malli poseeraa ja vääntelee naamaansa.
mullekkin kesä on pahinta aikaa, kun ei voi piiloutua vaatekerraston alle.. ): ulosmenemisen kynnys kasvaa, vaikka tekisi mieli mennä tuonne ihanaan ilmaan ja vaikka rannalle - mutta ajatus siitä että ihmiset kauhistuvat rumaa ulkonäköäni estää menemästä.
Tuo on outo näkemys, että kukaan ei muka kiinnittäisi huomiota - ihmiset arvostelevat toisiaan taukoamatta. Juuri istuin bussissa kahden keski-ikäisen naisen edessä, jotka katsoivat asiakseen kritisoida jokaikistä kadulla kulkevaa. Olen itse varttunut perheessä, jossa kaikkea arvosteltiin jatkuvasti, ihmisten nimiä, vaatetusta, ulkonäköä, käyttäytymistä, kiinnostuksen aiheita, tekemisiä. En jaksaisi nähdä perhettäni enää ollenkaan, ahdistun kamalasti tuollaisesta.
Kumottuani tuon "ei kukaan teitä katso" -argumentin seuraava on varmaan, että miksi välitätte. No jospa vaikka johtuisi siitä, ettei itsetunto ole koskaan kehittynyt normaaliksi ja jo pelko tuollaisten ilkeiden kommenttien mahdollisuudesta lamaannuttaa.
Hei! Onko ne kaikki muut ihmiset muka nii kauniita...
Muakin ärsyttää kesän ja lämmön tuoma ihmisten muuttuminen. Itse olen sinivalkoinen ja naama kiiltää punaisena tuolla helteessä. Mut mä oon päättänyt et mä en enää välitä. Ja mitä enemmän mä en välitä sitä parempi olo on ja se olo tekee itsevarmemmaks. Maailmaan mahtuu arvostelua, ja tuo muitten ulkonäön arvostelu on näitten ihmisten omaa epävarmuutta. Tää voi olla typerä ja pinnallinen neuvo: vaatekaapille, etsi parit vaatteet joissa on mukava olla kuumallakin. Anna itsellesi lupa viettää vaikka samassa t-paidassa koko kesä. Mene (koita mennä) rauhallisiin paikkoihin missä on vähän ihmisiä: metsään tai aamulla meren/järven rantaan. Ei sinne massaan, missä on paljon ihmisiä..Jaksamista sulle!