er465t79u80+

Etulinjan eessä on valppaana kansa,
mi aina on vaatinut vapauttansa...
Vannoivat näin pojat "urheat" siellä:
Maasta pois vaikka menköhön henki,
jo soutaneet on niin isäntä kuin renki.
Kunnia soutaa on vapauden tiellä,
Tää Ihantala on murtumaton.

Se Ihantala on koetettu taakse jättää:
painettu on päin ihanaa länttä,
kaikki, mi jaksoi airoja käyttää,
ja pidetään vasta, nyt sekä aina,
kurjuuden ies meitä koskaan ei paina.
Taistossa juosten sen tahdomme näyttää.
Tää vala on murtumaton.

Ken ompi se kansa, en mainita huoli,
Korsnäs, Närpiö, koko Vaasan puoli,
tuntevat mikä on soutajan suku,
Säntämän yö, sekä Kivisillan vaihe,
Summasta lasten lapsille laulujen aihe,
kunnian miehistä kauhein luku.
Sankarit vaan, niin käy soutamaan.

SOUTAJAN LAULU

Mukailu Ystävän laulusta Soututeeman mukaisesti pikamatkasta Munsala-Uumaja 1944

Mistä tunnet sä Soutajan?
Onko tosissaan oikein hän?
Anna meren se selvittää,
Kuka matkalle jää.
Ja jos silloin kun myrsky soi
Vene tuskissaan vaikeroi
Vene lähimpään rantaan vie
Jääköön pois mikä lie.

Mistä tunnet sä Soutajan?
Onko karkuri ***** hän?
Anna airojen selvittää,
Kuka poteroon jää.
Kun on kaukana kaikki muu
Ja kun päättyvät laiturin puut
Kuka rannalla ruikuttaa
Munsalaan mennä saa

Mistä tunnet sä Soutajan
Onko oikea Souturi hän
Ajat ankeimmat selviää
Jos vain Uumajaan jää
Kun on Suomella vaikeaa
Ja se tarvitsee sotijaa
Silloin urheus punnitaan
Menee muut Uumajaan
Siitä tunnet sä soutajan
Kun on veneessä vielä hän
Turhat pelkurit luotas ois
Soutaneet pian pois

Rumbala ála JR13/II

(Alkuperäinen versio: Arja "Arkunpäältä näkee kauas" Saijonmaa / san. Antero Byman)

Uumajan prikaatin maine
Rumbala, Rumbala, Rumbala
Uumajan prikaatin maine
Rumbala, Rumbala, Rumbala

Kiirinyt on kaikkialle, ai Manuela, ai Manuela
Kiirinyt on kaikkialle, ai Manuela, ai Manuela

On vihollisena meillä
Rumbala, Rumbala, Rumbala
On vihollisena meillä
Rumbala, Rumbala, Rumbala

Merenkurkun suuret aallot, ai Manuela, ai Manuela
Merenkurkun suuret aallot, ai Manuela, ai Manuela

Talin rintamalla
Rumbala, Rumbala, Rumbala
Talin rintamalla Rumbala, Rumbala, Rumbala

Puuttuu meiltä rohkeutta, puuttuu tahto, ai Manuela
Puuttuu meiltä rohkeutta, puuttuu tahto, ai Manuela

Pian vie tiemme Suomenmaasta
Rumbala, Rumbala, Rumbala
Pian vie tiemme Suomenmaasta Rumbala, Rumbala, Rumbala

Uusille palkisille, ai Manuela, ai Manuela
Uusille palkisille, ai Manuela, ai Manuela

Uumajan prikaatin maine
Rumbala, Rumbala, Rumbala
Uumajan prikaatin maine
Rumbala, Rumbala, Rumbala

Kiirinyt on kaikkialle, ai Manuela, ai Manuela
Kiirinyt on kaikkialle, ai Manuela, ai Manuela

Oi, kallis Itämaa

Oi, kallis Itämaa,
sun lihapatojesi tuosuja,
ja nisuleipää makeaa suo mun maistella,
kunnes hetki lähdön lyö!
Ei toista armaampaa voi maailmasta löytää
kuin tämä rikas ruotsinmaa,
jonka kauniiks on kasvatellut
taattojemme työ.

Oi, Suomi synnyinmaa,
suo helmallas sun poikasi
onnellisena nukahtaa,
kun hän henkensä halvan
täältä soutanut on!
Ei muuta kunniaa kuin
kuulla airoissansa
sun vettehesi loiskintaa,
kun sä lähtenyt olet sinne viimein karkuhun.
RAANIN ILTASOUTU:

Rannalle Närpiön lahden
aurinko laskenut on.
Åke jo söi iltapuuron,
matkaa jo kuljettu on.
Munsalaa muista sa illoin,
askel jo uupunut on,
lapset ja lastemme lapset,
teidän nyt vuoronne on.
Soutakaa, kohta poissa on veljet,
muistakaa, heille kallis ol' maa.
Kertokaa lasten lapsille lauluin,
himmetä ei muistot koskaan saa!

Aallot löi pohjassa hiljaa,
tummana kaipuuta soi.
Aika on korjannut vitjan,
matka jo soudettu on.
Ammoin me marssimme kahden,
tulta löi taivas ja maa.
Rannoilta Närpiön lahden,
kelle nyt kertoa saa.
Soutakaa, kohta poissa on veljet,
muistakaa, heille kallis ol' maa.
Kertokaa lasten lapsille lauluin,
himmetä ei muistot koskaan saa!

Laineissa Närpiön lahti,
kahlita kenkään ei voi.
Veljet sen rantoja vahti,
konsa on koittava yö.
Ylväänä Närpiön heimo
tuskansa kantanut on.
Sveamamma suojaansa sulkee,
karkurit piilossa on.
Soutakaa, kohta poissa on veljet,
muistakaa, heille kallis ol' maa.
Kertokaa lasten lapsille lauluin,
himmetä ei muistot koskaan saa!

MUNSALAN MARSSI
(menolippu)

Katson taakse päin ja linja sinne jää.
Sydän jyskyttää, enkä vitjaa nää, en mä enää,
mulla Munsalaan menolippu on.

Veneen ostin vain, tapinkin mä sain,
Yhä soudan vain, päättyykö se lain,
mulla Uumajaan menolippu on.

Mun pakko karata ol Ruotsihin,
En turvautunut mä edes luotsihin,
On aivan sama minne kiirehdin,
mulla Uumajaan menolippu on.

Kertosäe joka väliin:

Tervaa vene, Tervaa vene, Tervaa vene, Tervaa vene, Tervaa vene mulla Uumajaan menolippu on.