Olen menossa elämäni ensimmäiseen venekatsastukseen ja olen tässä käynyt läpi vaadittavaa varustelua oheisen linkin kautta.
http://www.purjehtija.fi/tiedostot/KATSASTUSKOHTEET- JA VARUSTEET.pdf
Lista on muuten ihan yksiselitteinen, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Voisiko joku valaista mitä tarkoitetaan seuraavilla kohteilla:
1. Turvavaljaat ja kiinnityspisteet / juoksuköydet: Purjeveneet 2 kpl
2. Pelastusrengas varusteineen
3. Varaohjaus
Kohtaan 1 löytyy netistä melko kirjavaa ohjeistusta, varsinkin koskien elämänlankaa jne.
Kohtaan 2 löysin seuravaat "varusteet": pelastusrenkaan ajoankkuri, pilli ja merkkivalo. Ei löydy valmiita settejä, eli pitää ilmeisesti solmia varusteet yhteen, jotta täytyy kriteerit.
Kiitos avusta!
Katsastusvarusteet - lk 3
Kitsastus
45
1051
Vastaukset
- Kitsastus
Niin ja siis vene on 90-luvun alusta oleva 29-jalkainen pinnaohjattu purjevene sisämoottorilla.
- 27ku
Älä hermoile, läpi se menee jos raketit/soihdut ja sammutin kunnossa. Muista selviää kuuntelemalla pienen saarnan. Ei se niin vakavaa ole jos jotain pientä puuttuu...
- naks2
Varaohjaus pinnaveneessä on kirjavasti tulkittu homma. Joissakin seuroissa pitää olla varapinna, jonka järkevyyden voi kukin pohtia itse. Toisaalla taas pitää esittää jokin vanerihäkkyrä kytkettävissä vaikkapa spiirapuomiin, jotta sitten voisi ohjailla näppärästi kun peräsin putoaa. Käytännössä tuo sääntö on ruoriveneitä varten, joiden vikaherkkyys on suurempi ja siksi moni seuraa "unohtaa" tämän kohdan.
- Seppomartti
Ehdotukseni:
1. Osta ankaroliinaa tai vastaavaa. Bilteman hinta taisi olla 24 € 35 tai 55m. Sido elämänlanka eli tässä tapauksessa juoksuköysi (jack line) etu- ja takapollarin välille. Wichardin metallilenkki (padeye) sittdan etu- ja takaosaan läpipulttauksella turvaköyden kiinnityspisteiksi. Erillisten turvavaljaiden sijaan paukkuliivit 150-275 Newtonia, joissa on integroituna turvavaljaat. Katso, että on haaralenkki, sprayhood ja että solki ja D- lenkki ovat metalliset.
2. Puuttuu heijastinteipit, joita ei aina ole pelastusrenkaassa vaikka pitäisi
3. Pinnaohjatussa varapinna on aika teoreettinen tarve. Rattiohjatussa olen tarvinnut tosissaan neljä kertaa.- 15kui
"Pinnaohjatussa varapinna on aika teoreettinen tarve"
Mulla hemmetti meni pinna poikki saaressa kun kännipäissäni horjahdin ja kaaduin pinnan päälle. Onneksi oli toinen varalla... - katsastusluokka 3 !!
Valmis juoksuliina hakoineen ei olisi kohtuuton investointi:
http://www.svb.de/index.php?sid=395f4242536c73c67b0095260b689042&cl=details&cnid=12136&anid=117798
Tavallisissa kesäpurjehduksissa riittää yksinkertaisin ja halvin ratkaisu eli avomerta varten viritetään köysi keulapollarista perään. Dyneema on hyvä materiaali siihenkin, mutta muukin venymätön käy.
Jos kysymys oli katsastusluokka 3:n varusteista, niissä ei vaadita seppomartin kertomaa paukkuliivimallia!
Sitten vielä pieni muistutus ankroliinan yms nauhan haurastumisesta auringossa. Sitä ei kannattaisi pitää jatkuvasti kannella vuodesta toiseen. Vetolujuus heikkenee jo yhden kesän jälkeen. - Seppomartti
katsastusluokka 3 !! kirjoitti:
Valmis juoksuliina hakoineen ei olisi kohtuuton investointi:
http://www.svb.de/index.php?sid=395f4242536c73c67b0095260b689042&cl=details&cnid=12136&anid=117798
Tavallisissa kesäpurjehduksissa riittää yksinkertaisin ja halvin ratkaisu eli avomerta varten viritetään köysi keulapollarista perään. Dyneema on hyvä materiaali siihenkin, mutta muukin venymätön käy.
Jos kysymys oli katsastusluokka 3:n varusteista, niissä ei vaadita seppomartin kertomaa paukkuliivimallia!
Sitten vielä pieni muistutus ankroliinan yms nauhan haurastumisesta auringossa. Sitä ei kannattaisi pitää jatkuvasti kannella vuodesta toiseen. Vetolujuus heikkenee jo yhden kesän jälkeen.Voi tietenkin tilata ulkomailta nauhaa. Hinta on kahdella elämänlangalla noin 100€. Kotimaasta saa siis 24€: lla samaa tavaraa ja jää vaihtoa varten ylimääräisiä metrejä. Köysi on huono kannella. Sekä toimii laakerina jalan alla. 2 elämänlankaa on parempi kuin yksi koska luuvartin lankaan kytkettynä on pienempi mahdollisuus luiskahtaa veteen asti. Elämänlagoilla ei ole merkitystä ilman valjaita. Voi tietenkin käyttää perinteisiä veneilyliivejä haarniskaa turvaköyttä. Kun veneessäni on tämä vaihtoehto paukkuliivien lisäksi niin kukaan ei niitä käytä. Paukkuliivejä tulee käytettyä lähes jatkuvasti koska epämukavuus on vähäisempää. Montaa muuta asiaa niissä voi kritisoida.
En oikein ymmärrä logiikkaa, että saaristopurjehduksessa varusteet pitäisi olla huonommat kuin avomerellä. Jos mennään Porkkala selän tai Kihdin yli niin sitten kannelle virittelemällä elämänlankoja tai reiviköysiä purjeeseen ja kaivetaan paremmat pelastusliivit esiin?
Sinänsä katsastusluokat ja koko katsastussysteemi ovat olleet kovin vähän kiinnostavia. Toki parempi kuin ihan villi tilanne. Pelastulauttaakin olen raahannut vuodesta - 74 mukana riippumatta mihin luokkaan katsastajalla haluaa veneen katsastaa. - 16kui
15kui kirjoitti:
"Pinnaohjatussa varapinna on aika teoreettinen tarve"
Mulla hemmetti meni pinna poikki saaressa kun kännipäissäni horjahdin ja kaaduin pinnan päälle. Onneksi oli toinen varalla...Yleensä saaressa kasvaa puita, joten varapinnan veistäminen ei ole kovin suuri uroteko. Pitkästä saunahalostakin sellaisen saa aikaiseksi.
- 17kui
16kui kirjoitti:
Yleensä saaressa kasvaa puita, joten varapinnan veistäminen ei ole kovin suuri uroteko. Pitkästä saunahalostakin sellaisen saa aikaiseksi.
Juu, sama homma puutappien kanssa. Saaressahan niitä kasvaa...
- miten teit päätteet?
Seppomartti kirjoitti:
Voi tietenkin tilata ulkomailta nauhaa. Hinta on kahdella elämänlangalla noin 100€. Kotimaasta saa siis 24€: lla samaa tavaraa ja jää vaihtoa varten ylimääräisiä metrejä. Köysi on huono kannella. Sekä toimii laakerina jalan alla. 2 elämänlankaa on parempi kuin yksi koska luuvartin lankaan kytkettynä on pienempi mahdollisuus luiskahtaa veteen asti. Elämänlagoilla ei ole merkitystä ilman valjaita. Voi tietenkin käyttää perinteisiä veneilyliivejä haarniskaa turvaköyttä. Kun veneessäni on tämä vaihtoehto paukkuliivien lisäksi niin kukaan ei niitä käytä. Paukkuliivejä tulee käytettyä lähes jatkuvasti koska epämukavuus on vähäisempää. Montaa muuta asiaa niissä voi kritisoida.
En oikein ymmärrä logiikkaa, että saaristopurjehduksessa varusteet pitäisi olla huonommat kuin avomerellä. Jos mennään Porkkala selän tai Kihdin yli niin sitten kannelle virittelemällä elämänlankoja tai reiviköysiä purjeeseen ja kaivetaan paremmat pelastusliivit esiin?
Sinänsä katsastusluokat ja koko katsastussysteemi ovat olleet kovin vähän kiinnostavia. Toki parempi kuin ihan villi tilanne. Pelastulauttaakin olen raahannut vuodesta - 74 mukana riippumatta mihin luokkaan katsastajalla haluaa veneen katsastaa.Miten olet ratkaissut omatekoisten ankarolina-elämänlankojen päätteet? Bilteman parin kympin hintaisen ankarolinan murtolujuus riittäisi uutena, mutta molemmisa päissä pitäisi olla tukevasti ommeltu lenkki. Solmu heikentää liikaa. Jos teetät lenkit purjemaakarilla tai hankit erilliset lenkkihelat, ollaankin jo valmiin elämänlangan hintaluokassa - mutta ei vielä samanlaatuisessa materiaalissa.
Turvamääräykset suosittavat 20kN murtolujuutta, jos elämänlanka on nauhaa.
Jos laittaa vaijeria (tai dyneemaa), se kannattaa sijoittaa mahdollisimman lähelle veneen keskustaa. Vaijerin tulisi olla päällystämätöntä.
Saaristomme merenselät on sen verran pieniä, että yleensä reivin voi laittaa jo ennen ylitystä eikä kannelle tarvitse mennä. - 15+10
Seppomartti kirjoitti:
Voi tietenkin tilata ulkomailta nauhaa. Hinta on kahdella elämänlangalla noin 100€. Kotimaasta saa siis 24€: lla samaa tavaraa ja jää vaihtoa varten ylimääräisiä metrejä. Köysi on huono kannella. Sekä toimii laakerina jalan alla. 2 elämänlankaa on parempi kuin yksi koska luuvartin lankaan kytkettynä on pienempi mahdollisuus luiskahtaa veteen asti. Elämänlagoilla ei ole merkitystä ilman valjaita. Voi tietenkin käyttää perinteisiä veneilyliivejä haarniskaa turvaköyttä. Kun veneessäni on tämä vaihtoehto paukkuliivien lisäksi niin kukaan ei niitä käytä. Paukkuliivejä tulee käytettyä lähes jatkuvasti koska epämukavuus on vähäisempää. Montaa muuta asiaa niissä voi kritisoida.
En oikein ymmärrä logiikkaa, että saaristopurjehduksessa varusteet pitäisi olla huonommat kuin avomerellä. Jos mennään Porkkala selän tai Kihdin yli niin sitten kannelle virittelemällä elämänlankoja tai reiviköysiä purjeeseen ja kaivetaan paremmat pelastusliivit esiin?
Sinänsä katsastusluokat ja koko katsastussysteemi ovat olleet kovin vähän kiinnostavia. Toki parempi kuin ihan villi tilanne. Pelastulauttaakin olen raahannut vuodesta - 74 mukana riippumatta mihin luokkaan katsastajalla haluaa veneen katsastaa.Tuohon varustelueroon eri vesialueilla: saaristossa, vaikkapa jollekin Porkkalan tai Kihdin selälle mennessäkin, on huono keli käytännössä aina vältettävissä. Ja aika pitkälle se pätee koko Itämereen: seuraamalla sääennusteita pystyy 99% varmuudella välttämään sellaiset olosuhteet, joissa elämänlanka olisi tarpeellinen.
Valtamerellähän olet väistämättä usein päivien, joskus viikkojen matkan päässä turvallisesta suojasatamasta. Siis täysin eri tilanne kuin Itämerellä, Suomen saaristosta nyt puhumattakaan. - myös Kihdille
15+10 kirjoitti:
Tuohon varustelueroon eri vesialueilla: saaristossa, vaikkapa jollekin Porkkalan tai Kihdin selälle mennessäkin, on huono keli käytännössä aina vältettävissä. Ja aika pitkälle se pätee koko Itämereen: seuraamalla sääennusteita pystyy 99% varmuudella välttämään sellaiset olosuhteet, joissa elämänlanka olisi tarpeellinen.
Valtamerellähän olet väistämättä usein päivien, joskus viikkojen matkan päässä turvallisesta suojasatamasta. Siis täysin eri tilanne kuin Itämerellä, Suomen saaristosta nyt puhumattakaan.Mikä on sinun huono kelisi ja missä kelissä elämänlanka on tarpeen? Minun mielestäni elämänlanka tulee tarpeelliseksi paljon ennen kuin keli on liian huono Porkkalan selän tai Kihdin ylittämiseen. Keulagastin hommat kilpailuissa opettavat kunnioittamaan olosuhteita. Äläkä nyt ainakaan selitä, ettei kannelle tarvitse mennä, kun on rullapurjeet sun muut. Aina ne eivät toimi halutulla tavalla. Todennäköisimmin se hetki tulee juuri niissä huonommissa oloissa.
- 15+10
myös Kihdille kirjoitti:
Mikä on sinun huono kelisi ja missä kelissä elämänlanka on tarpeen? Minun mielestäni elämänlanka tulee tarpeelliseksi paljon ennen kuin keli on liian huono Porkkalan selän tai Kihdin ylittämiseen. Keulagastin hommat kilpailuissa opettavat kunnioittamaan olosuhteita. Äläkä nyt ainakaan selitä, ettei kannelle tarvitse mennä, kun on rullapurjeet sun muut. Aina ne eivät toimi halutulla tavalla. Todennäköisimmin se hetki tulee juuri niissä huonommissa oloissa.
No minä sanoisin perheen kanssa loma- ja viikonloppupurjehtivan näkökulmasta, että jos tuuli on 10 m/s tai yli vastaista, niin se on liian huono keli lähteä Porkkalan tai Kihdin yli. Jos se on tasaista sivaria tai sivumyötäistä, voi harkita hiukan kovempaakin tuulta, ainakin jos ennuste lupaa rauhoittuvaa.
Pidän kiinni siitä, että näille vesille ei venettä tarvitse varustaa samalla pieteetillä kuin Atlantin ylitykseen. Kun kerta kaikkiaan on melko kattavasti mahdollista välttää se huonoihin oloihin joutuminen. Ja ainakin mielestäni hyvään merimiestaitoon kuuluu nimenomaan olla lähtemättä edes kovahkoon keliin. - atlantilla toisin
15+10 kirjoitti:
No minä sanoisin perheen kanssa loma- ja viikonloppupurjehtivan näkökulmasta, että jos tuuli on 10 m/s tai yli vastaista, niin se on liian huono keli lähteä Porkkalan tai Kihdin yli. Jos se on tasaista sivaria tai sivumyötäistä, voi harkita hiukan kovempaakin tuulta, ainakin jos ennuste lupaa rauhoittuvaa.
Pidän kiinni siitä, että näille vesille ei venettä tarvitse varustaa samalla pieteetillä kuin Atlantin ylitykseen. Kun kerta kaikkiaan on melko kattavasti mahdollista välttää se huonoihin oloihin joutuminen. Ja ainakin mielestäni hyvään merimiestaitoon kuuluu nimenomaan olla lähtemättä edes kovahkoon keliin.Elämänlangat eivät ole mikään Atlantille kuuluva varuste, vaan Suomenlahden olosuhteisiin. Atlantille varustaudutaan aivan toisin perustein. 10 m/s muuttuu helposti paikallisesti 14 m/s:iin ilman että ennusteet mitään siitä sanovat. Sitä tapahtuu joka kesä.
- Seppomartti
Sellaista liinaa, jossa on lenkki molemmissa päissä et löydä mistään. Toisen pään joutuu solmimaan ellei osta rosteri taakansidontaliinaa ja ota heloja siitä. Vaihtoehtoisesti voi sitoa pollariin ilman solmuja mutta joutuu tekemään kovin monia kahdeksikkoja päällekkäin koska liina löystyy. Olen käyttänyt solmuja koska liinojen vetolujuus on riittävä vaikka sitä parikymmentä prosenttia solmulla heikennettäisiin. Jos solmut arveluttavat niin voi ottaa paksumpaa liinaa. Tai kiertää ensimmäiset kierrokset ilman solmua pollariin ja lukitus siansorkilla viimeisiin. Silloin ei solmu heikennä. En ole tehnyt määrämittaiseksi ompeluttamalla lenkkejä molempiin päihin koska tykkään pitää kireänä eli kiristellen noin kerran viikossa.
- kestääkö varmasti?
Minullakin oli vuosikaudet erilaisia nauhavirityksiä, mutta säikähdin nauhan haurastumista. Kipparina olen tietysti vastuussa miehistöni turvallisuudesta. Sain vahvistusta huoleeni useista lähteistä.
Muistamani mukaan jossain lehtiartikkelissa oli todettu, että uv-suojaamaton liina kannella oli jo yhden kauden jälkeen menettänyt neljänneksen vetolujuudestaan. Solmu heikentää nauhan murtolujuutta kai kolmanneksella, joten kestävyys voi muuttua arvelutavaksi. Murtolujuussuositukset perustuvat siihen, että elämänlangan tulisi kestää kahden miehen samanaikaiset retkahdukset. Siitä kai se 2tn:n suositus on laskettu. Varmaankin googlen kautta löytyisi faktatietoa.
Elämänlanka on helppo pitää kireänä, jos se on venymätön (vaijeri, dyneema) tai jos hihnassa on kiristyssolki kuten esim. Wichardin jackstayssa. Valmiit elämänlankahihnat ovat usein värillisiä, jotta ne erottuisivat kannen väristä. Joissakin on myös heijastusnauha, jotta se erottusi pimeässä.
En ole nähnyt vertailutestejä elämänlanka-hihnojen uv-kestävyyksistä, joka on ankkurointiin tarkoitetuilla nauhoilla aika heikko. Ankkurinauhan katkeamisesta on tainnut olla juttua Vene-lehdessäkin. Kovin leveää ankkurinauhaa ei kannata käyttää, koska valjaan haka ei mahdu siihen hyvin.
Mielestäni elämänlangan kestävyys ei saisi olla kyseenalainen. En ole aivan varma seppomartin halpisnauhasta ja solmusuosituksista siihen. Onkohan muutaman kympin säästökohde sittenkään oikea? Kysymyshän on turvallisuusvarusteesta, joka ei edes ole kovin kallis! - luulo vs tieto
"Sellaista liinaa, jossa on lenkki molemmissa päissä et löydä mistään".
Mitäpä, jos katsoisit verkkokauppojen tarjontaa! Esim. 2 kpl uv-kestävää Lazilas-elämänlankaa, jossa on valmiiksi ommeltu lenkki kummassakin päässä maksaa pituudesta riippuen yhteensä n. 32-43 euroa vaikkapa täällä:
http://www.force4.co.uk/6113/Lalizas-7m-x-25mm-Jackstay--Pair-.html
Ne elämänlangat, joissa toisessa päässä on kiristyssolki, ovat hieman kalliimpia. Kotimaisissa venetarvikeliikkeissä hinnat näkyvät olevan 50-124 e/kpl, ulkolaisissa verkkokaupoissa vähän halvempia (vrt svb ym).
- Seppomartti
Ei voi olla eri mieltä siitä, että elämänlankaan tulee voida luottaa. Olen käyttänyt itse n. 4cm leveää ja 50m pitkää ankaroliinaa ja ottanutuudet pätkät käyttöön muutaman vuoden välein. Nimellinen lujuus on muistaakseni 4 tonnia. Jos lujuus on ilmoitettu oikein niin oikea murtolujuus pitäisi olla 3 x 4= 12 tonnia. Vastaavasti 2 tonnin liina murtuisi vasta 6 tonnilla. En tiedä onko normin mukaisesti ilmoitettu.
Wichardin jack stayt on myös veneessä mutta paketissaan toistaiseksi. Jos liinan molemmissa päissä on lenkit niin ilmeisesti on käytettävä lyhyttä liinaa ja kiristettävä köydellä toisesta päästä. Voi olla ihan toimiva systeemi. Löysä liina, keskiveneeseen sijoitettu yksi liina, vaijeri ja täyspitkä köysi ovat huonoja. Solmuttoman kiristystavan jo neuvoin jos 2 tonnin liina arveluttaa. Värillä ja heijastavuudella ei juuri ole merkitystä. Jos joku on nähnyt kokeen, että solmu liinassa heikentää kolmanneksen niin kertoo sitten tietolähteen- Joakim_
Kyllä ne murtolujuudet ovat murtolujuuksia eikä mitään varmuuskertoimella saatuja turvallisia kuormia. Noitahan testattiin Vene-lehdessä 6/2012. 25 mm Ankarolina kesti 1900 kg (luvattu 2500 kg) ja 35 mm 1800 tai 2300 kg (luvattu 3500 kg) eli molemmat jäivät reilusti alle luvatun. Kaikki hajosivat ommellusta lenkistä tai sen juuresta.
Hyvin vanha 25 mm Ankarolina kesti vain 190 kg (esillä ollut kohta) tai 1400 kg (piilossa ollut kohta).
Tuossa kokeiltiin myös solmu vs. ommeltu. Ergorej:n 25 mm liina kesti ommeltuna 1960 kg (luvattu 2400 kg), mutta sama hihna katkesi paalusolmun juuresta jo 920 kg vedolla.
Ehdottomasti siis ommellut lenkit molempiin päihin ja säätövara tarvittaessa narulenkillä. - seppomartti
Joakim_ kirjoitti:
Kyllä ne murtolujuudet ovat murtolujuuksia eikä mitään varmuuskertoimella saatuja turvallisia kuormia. Noitahan testattiin Vene-lehdessä 6/2012. 25 mm Ankarolina kesti 1900 kg (luvattu 2500 kg) ja 35 mm 1800 tai 2300 kg (luvattu 3500 kg) eli molemmat jäivät reilusti alle luvatun. Kaikki hajosivat ommellusta lenkistä tai sen juuresta.
Hyvin vanha 25 mm Ankarolina kesti vain 190 kg (esillä ollut kohta) tai 1400 kg (piilossa ollut kohta).
Tuossa kokeiltiin myös solmu vs. ommeltu. Ergorej:n 25 mm liina kesti ommeltuna 1960 kg (luvattu 2400 kg), mutta sama hihna katkesi paalusolmun juuresta jo 920 kg vedolla.
Ehdottomasti siis ommellut lenkit molempiin päihin ja säätövara tarvittaessa narulenkillä.En lue Venelehteä säännöllisesti. Ihan mielenkiintoisia tietoja. Veneilyssä turvakerroin pitäisi olla 3, ilmailussa vain 1.5.. Kaikki ei noudata sitä ja esim heloissa "working load" ja "breaking load" vaihtelee.. Muistaakseni esim Harkenin heloissa on vain 2. Ja liinoissa siis yo esimerkin mukaan alle 1- mikä on kyllä vastuutonta.
Jos siis kaikki hajosivat ommellusta lenkistä niin miksi lenkkiä laisinkaan. Nauhan saa kiinni ilman lenkkiä ja solmua pollariin kiinni.
Paalusolmu heikensi 50%. Hyvä tieto ja suurempi heikennys kun yleensä solmun effektiksi väitetään.
Taidan pysyä entisessä käytännössäni eli leveä liina ja lopetan siolmujen käytön kokonaan. Hankaluutena on löystyminen ja vaaditaan useita lenkkejä pollariin ja sorkat päälle. - Joakim_
seppomartti kirjoitti:
En lue Venelehteä säännöllisesti. Ihan mielenkiintoisia tietoja. Veneilyssä turvakerroin pitäisi olla 3, ilmailussa vain 1.5.. Kaikki ei noudata sitä ja esim heloissa "working load" ja "breaking load" vaihtelee.. Muistaakseni esim Harkenin heloissa on vain 2. Ja liinoissa siis yo esimerkin mukaan alle 1- mikä on kyllä vastuutonta.
Jos siis kaikki hajosivat ommellusta lenkistä niin miksi lenkkiä laisinkaan. Nauhan saa kiinni ilman lenkkiä ja solmua pollariin kiinni.
Paalusolmu heikensi 50%. Hyvä tieto ja suurempi heikennys kun yleensä solmun effektiksi väitetään.
Taidan pysyä entisessä käytännössäni eli leveä liina ja lopetan siolmujen käytön kokonaan. Hankaluutena on löystyminen ja vaaditaan useita lenkkejä pollariin ja sorkat päälle.Täällä mainitaan 60% kestävyys (siis 40% heikennys) paalusolmulle. Se on köydelle. Liinan rypistyminen varmasti pahentaa tilannetta.
http://www.bethandevans.com/pdf/8_strength.pdf
Mistä olet keksinyt, että turvakertoimen pitäisi veneilyssä olla juuri 3. Tietääkseni veneilyssä ei ole mitään yhtä turvakerrointa, vaan se vaihtelee paljonkin. Veneköysille ja -liinoille ei yleensä määritellä mitään turvallista kuormaa. Ja vaikkapa Harken ilmoittaa selvästi, että heidän plokejaan ei saa käyttää ihmisten nostamiseen.
Vaikkapa etustaagissa varmuuskerroin menee yleensä alle 3:n. Plokeja ei yleensä ole niin kriittisissä paikoissa, että turvakerroin olisi edes tarpeen. Working load kertoo enemmänkin sen, milloin ploki tms. toimii vielä hyvin. Tuon yläpuolella ploki saattaa jumittua tai myöskin vääntyä. - seppomartti
Joakim_ kirjoitti:
Täällä mainitaan 60% kestävyys (siis 40% heikennys) paalusolmulle. Se on köydelle. Liinan rypistyminen varmasti pahentaa tilannetta.
http://www.bethandevans.com/pdf/8_strength.pdf
Mistä olet keksinyt, että turvakertoimen pitäisi veneilyssä olla juuri 3. Tietääkseni veneilyssä ei ole mitään yhtä turvakerrointa, vaan se vaihtelee paljonkin. Veneköysille ja -liinoille ei yleensä määritellä mitään turvallista kuormaa. Ja vaikkapa Harken ilmoittaa selvästi, että heidän plokejaan ei saa käyttää ihmisten nostamiseen.
Vaikkapa etustaagissa varmuuskerroin menee yleensä alle 3:n. Plokeja ei yleensä ole niin kriittisissä paikoissa, että turvakerroin olisi edes tarpeen. Working load kertoo enemmänkin sen, milloin ploki tms. toimii vielä hyvin. Tuon yläpuolella ploki saattaa jumittua tai myöskin vääntyä.Yo solmureferenssin mukaan "The relative strength of a knot is determined by the severity of the first curve in the most heavily-loaded segment". Jos tätä uskomme niin taakkaliinan kaltainen äkkikurva kiristyshelassa olisi kovasti heikentävä kohta. Ja neuvomani keino pollarikiinnityksestä olisi vahvin kiinnitystapa.
Marchaj:n kirja ei ole lähettyvilläni enkä muista onko siellä "kerroin 3" mutta ainakin toisessa "Blue water sailing", jossa kerrotaan pallon ympäri purjekilpailuun konstruoitavista veneistä ja niiden rakennevaatimuksista. Kerron myöhemmin kun löydän kirjan. - se geometria
seppomartti kirjoitti:
Yo solmureferenssin mukaan "The relative strength of a knot is determined by the severity of the first curve in the most heavily-loaded segment". Jos tätä uskomme niin taakkaliinan kaltainen äkkikurva kiristyshelassa olisi kovasti heikentävä kohta. Ja neuvomani keino pollarikiinnityksestä olisi vahvin kiinnitystapa.
Marchaj:n kirja ei ole lähettyvilläni enkä muista onko siellä "kerroin 3" mutta ainakin toisessa "Blue water sailing", jossa kerrotaan pallon ympäri purjekilpailuun konstruoitavista veneistä ja niiden rakennevaatimuksista. Kerron myöhemmin kun löydän kirjan.Mieti kuitenkin sisäsäteen ja ulkosäteen eroa mutkassa hihnalla taakkaliinan lukossa ja köyden solmussa. Sehän se heikennyksen aiheuttaa.
- seppomartti
seppomartti kirjoitti:
Yo solmureferenssin mukaan "The relative strength of a knot is determined by the severity of the first curve in the most heavily-loaded segment". Jos tätä uskomme niin taakkaliinan kaltainen äkkikurva kiristyshelassa olisi kovasti heikentävä kohta. Ja neuvomani keino pollarikiinnityksestä olisi vahvin kiinnitystapa.
Marchaj:n kirja ei ole lähettyvilläni enkä muista onko siellä "kerroin 3" mutta ainakin toisessa "Blue water sailing", jossa kerrotaan pallon ympäri purjekilpailuun konstruoitavista veneistä ja niiden rakennevaatimuksista. Kerron myöhemmin kun löydän kirjan."Blue water sailing manual" 2006 osassa Rigs: Strength and desing s.64: "Typically, shroud tensile loads are designed with a safety margin of three for long distance events like the Global Challenge races, and two for round -the buoys competition". Tästä varmaan kolmonen on jäänyt mieleen vaikkei olekaan ilmeisesti mikään teollinen standardi. Veritakselta tai Lloydsilta voisi löytyä myös vastaavia kertoimia tai sitten ei.
Jos keulastaagi on mitoitettu alle kolmosen kertoimella niin en ostaisi jos tietäisin- yleensä ostaja ei tiedä.
Tähän liittyy tarinakin syrjähdettäväksi. Vajaa kuukausi sitten Azorien länsipuolella oli keliä ja näillä sivustoilla ilmoitettiin kolmen veneen ja miehistön kadonneen. Minulta katkesi silloin 7mm Dyform kutteristaagi puristepäätteestä suht pienellä jibillä.. Vetämällä ei saa poikki mutta syykin ehkä selvisi ko. kirjasta. Hortan rikimies kertoi vastaavia vaurioita tulevan vastaan 50 kpl/ vuosi (=1200 venettä). Onneksi en ollut yksin koska silloin olisi 70v. isoisälle ollut aika tiukka paikka käydä yksin maston topissa yli 5m aallokossa ja 30-35kts tuulessa. Miehistön vinssaamana se sujui kohtuullisesti. - Jopas jollottaa
Joakim_ kirjoitti:
Täällä mainitaan 60% kestävyys (siis 40% heikennys) paalusolmulle. Se on köydelle. Liinan rypistyminen varmasti pahentaa tilannetta.
http://www.bethandevans.com/pdf/8_strength.pdf
Mistä olet keksinyt, että turvakertoimen pitäisi veneilyssä olla juuri 3. Tietääkseni veneilyssä ei ole mitään yhtä turvakerrointa, vaan se vaihtelee paljonkin. Veneköysille ja -liinoille ei yleensä määritellä mitään turvallista kuormaa. Ja vaikkapa Harken ilmoittaa selvästi, että heidän plokejaan ei saa käyttää ihmisten nostamiseen.
Vaikkapa etustaagissa varmuuskerroin menee yleensä alle 3:n. Plokeja ei yleensä ole niin kriittisissä paikoissa, että turvakerroin olisi edes tarpeen. Working load kertoo enemmänkin sen, milloin ploki tms. toimii vielä hyvin. Tuon yläpuolella ploki saattaa jumittua tai myöskin vääntyä.Veneilyn turvakerroin on tällä haava noin 2 esimerkiksi runkorakenteen mitoitusten osalta. Turvavaljaiden kiinnityspisteiden ja valjaiden tulee kestää noin 600 kg kuormaa, kunnes hajoavat (6000 N). Kahvojen tarvii kestää nuin 150 kg hajoamatta, eli ei ole todellakaan mitään 3 kertoimia hupiveneissä ainakaan.
- seppomartti
Jopas jollottaa kirjoitti:
Veneilyn turvakerroin on tällä haava noin 2 esimerkiksi runkorakenteen mitoitusten osalta. Turvavaljaiden kiinnityspisteiden ja valjaiden tulee kestää noin 600 kg kuormaa, kunnes hajoavat (6000 N). Kahvojen tarvii kestää nuin 150 kg hajoamatta, eli ei ole todellakaan mitään 3 kertoimia hupiveneissä ainakaan.
Mistä sait kertoimeksi 2?
- 2+19
Kukahan oikeasti käyttää elämänlankoja Itämerellä purjehtiessa? Olen kohta 30 vuotta purjehtinut Itämerta ristiin ja rastiin ja en ole kyllä koskaan mitään elämänlankoja viritellyt.
En nyt ihan heti edes keksi mihin niitä tarvitaan? Miksi sinne kannelle edes pitäisi mennä kovalla kelillä?
Aloittaja puhuu 3 lk:n katsastuksesta (veneet, mitkä on tarkoitettu saaristoon). Saaristossa ei niitä elämänlankoja ainakaan tarvita yhtikäs mihinkään, eli jos ne haluaa, niin ihan sama, jos ostaa halvinta nauhaa ja solmii ne veneen kumpaakin päähän.
Täällä foorumilla on kyllä yleistä se, että vene pitäisi varustaa valtamerien ylitykseen, vaikka kesän suurin haaste on Porkkalan selkä.- minä käytän
Kas kun olet vielä hengissä. Kyllä ne elämänlangat ovat ihan yleisesti käytössä jo tässä Suomenlahden rantojen välillä, kun mennään avomeren puolelle. Jos et tiedä, miksi kannelle mennään kovallakelillä, et varmaankaan juuri ole ollut merellä kovalla kelillä.
- seppomartti
Elämänlangat ovat olleet veneessäni myös saaristossa ja Itämerellä. Lapset ja lapsenlapset ovat olleet aina kiinni ja saaneet juosta kannella. Isoisä sitten kompuroi omaan tahtiinsa ja on kiinni aina avomerellä, kelissä, yöllä, spinnun ollessa ylhäällä ja yhden miehen vahdissa autopilotin ajaessa. Kyllä niille löytyy ihan järkevää käyttöä. Enemmän kuin pelastusliiveille.
- 2+19
minä käytän kirjoitti:
Kas kun olet vielä hengissä. Kyllä ne elämänlangat ovat ihan yleisesti käytössä jo tässä Suomenlahden rantojen välillä, kun mennään avomeren puolelle. Jos et tiedä, miksi kannelle mennään kovallakelillä, et varmaankaan juuri ole ollut merellä kovalla kelillä.
No kerro mihin niitä tarvitaan?
Kova keli on myös hyvin suhteellinen käsite.
Itämeren puitteissa matkat ovat niin lyhyitä ja tuuliennusteet kattavat hyvin matkan mihin tahansa.
Myrskyyn en tieten tahtoen lähde.
Onko sellainen 15-17 m/s tuuli kova keli? Siinä olen ollut monesti.
Veneessäni on yhden köyden reivi ja rullafokka.
Ei minun ole tarvinnut kannelle mennä. Olen ollut tyytyväisenä turvavaljaissa kiinni. - hengestä kyse!
2+19 kirjoitti:
No kerro mihin niitä tarvitaan?
Kova keli on myös hyvin suhteellinen käsite.
Itämeren puitteissa matkat ovat niin lyhyitä ja tuuliennusteet kattavat hyvin matkan mihin tahansa.
Myrskyyn en tieten tahtoen lähde.
Onko sellainen 15-17 m/s tuuli kova keli? Siinä olen ollut monesti.
Veneessäni on yhden köyden reivi ja rullafokka.
Ei minun ole tarvinnut kannelle mennä. Olen ollut tyytyväisenä turvavaljaissa kiinni.Tuskinpa kukaan (muu kuin meripelastus tai ammattiliikenne) lähtee "tieten tahtoen myrskyyn".
Kerrot Itämeren lyhyistä matkoista. Niinkin lyhyellä legillä kuin Hangosta Visbyseen tai Bornholmista Kieliin sää ehtii muuttua. Toisinaan se on muuttunut ennusteiden vastaisesti. En ymmärrä, miksi vähättelet kannen juoksuliinojen ("elämänlankojen") tarpeellisuutta.
Etkö mene kannelle ottamaan isopurjetta alas, jos avomerilegin ukkosmyräkässä tuuli yltyy myrskyksi (>21m/s)? Komennatko miehistön kannelle, jossa ei ole juoksuliinaa turvavaljaille? - 2+19
hengestä kyse! kirjoitti:
Tuskinpa kukaan (muu kuin meripelastus tai ammattiliikenne) lähtee "tieten tahtoen myrskyyn".
Kerrot Itämeren lyhyistä matkoista. Niinkin lyhyellä legillä kuin Hangosta Visbyseen tai Bornholmista Kieliin sää ehtii muuttua. Toisinaan se on muuttunut ennusteiden vastaisesti. En ymmärrä, miksi vähättelet kannen juoksuliinojen ("elämänlankojen") tarpeellisuutta.
Etkö mene kannelle ottamaan isopurjetta alas, jos avomerilegin ukkosmyräkässä tuuli yltyy myrskyksi (>21m/s)? Komennatko miehistön kannelle, jossa ei ole juoksuliinaa turvavaljaille?En minä niitä vähättele. On niitä minullakin veneessä kaksin kappalein.
Tosin en ole niitä vielä koskaan "viritellyt" edes paikoilleen, kun sinne kannelle ei ole tarvetta mennä.
Olen kyllä usein reivannut ison ja rullannut fokan pienemmäksi jo valmiiksi
ukkosrintaman lähestyessä, jotta kun se iskee, niin homma on hanskassa. En muuten laske isoa ukkospuuskien tullessa. Otan kolmannen reivin. Täytyyhän joku purje olla ylhäällä veneen nopeuden pitämiseksi ja ohjailukyvyn säilyttämiseksi.
Ja eipä se rintama aina ole kohdalle edes osunut, joten sen suhteen reivaus "oli turhaa", mutta eipä ainakaan >21 m/s puuskat pääse yllättämään.
Lähinnä tässä on kyse siitä, että tarvitsetko juoksuliinoja 3 luokkaan katsastettavassa veneessä, jos purjehdusalueena on saaristo? - minä tarvitsen
2+19 kirjoitti:
En minä niitä vähättele. On niitä minullakin veneessä kaksin kappalein.
Tosin en ole niitä vielä koskaan "viritellyt" edes paikoilleen, kun sinne kannelle ei ole tarvetta mennä.
Olen kyllä usein reivannut ison ja rullannut fokan pienemmäksi jo valmiiksi
ukkosrintaman lähestyessä, jotta kun se iskee, niin homma on hanskassa. En muuten laske isoa ukkospuuskien tullessa. Otan kolmannen reivin. Täytyyhän joku purje olla ylhäällä veneen nopeuden pitämiseksi ja ohjailukyvyn säilyttämiseksi.
Ja eipä se rintama aina ole kohdalle edes osunut, joten sen suhteen reivaus "oli turhaa", mutta eipä ainakaan >21 m/s puuskat pääse yllättämään.
Lähinnä tässä on kyse siitä, että tarvitsetko juoksuliinoja 3 luokkaan katsastettavassa veneessä, jos purjehdusalueena on saaristo?Minäkään en ole kertaakaan tarvinnut niitä kartioituja puutappeja. Mutta en jätä niitä sen ajatuksen varaan, että lähimmästä saaresta löytyy sopivaa puuta ja se lähin saari on saaristossa aina lähellä. Jos väität aina olevasi valmiiksi pohjaan reivatuin purjein, kun taivaanrannassa näkyy ukkospilvi, väitän että valehtelet. Ja jos väität, ettei rullalaite voi jäädä jumiin puuskan tullessa tai että se voi lipsahtaa auki, olet väärässä. Kannelle menoa voi vaatia moni muukin tapahtuma. Todistukseksi ei kelpaa, ettei sellaista ole vielä tapahtunut.
Ja siihen edelliseen kommenttiisi, 15-17 m/s on jo sellainen keli, että saaristossakin liikutaan kannella ilman muuta elämänlankaa pitkin. Avomerellä raja on paljon alempana. Vanhassa mainingissa toisinaan melkein tuulista riippumatta. - FF 27 Charlotta
2+19 kirjoitti:
En minä niitä vähättele. On niitä minullakin veneessä kaksin kappalein.
Tosin en ole niitä vielä koskaan "viritellyt" edes paikoilleen, kun sinne kannelle ei ole tarvetta mennä.
Olen kyllä usein reivannut ison ja rullannut fokan pienemmäksi jo valmiiksi
ukkosrintaman lähestyessä, jotta kun se iskee, niin homma on hanskassa. En muuten laske isoa ukkospuuskien tullessa. Otan kolmannen reivin. Täytyyhän joku purje olla ylhäällä veneen nopeuden pitämiseksi ja ohjailukyvyn säilyttämiseksi.
Ja eipä se rintama aina ole kohdalle edes osunut, joten sen suhteen reivaus "oli turhaa", mutta eipä ainakaan >21 m/s puuskat pääse yllättämään.
Lähinnä tässä on kyse siitä, että tarvitsetko juoksuliinoja 3 luokkaan katsastettavassa veneessä, jos purjehdusalueena on saaristo?Sellainen huomio tähän väliin, että ainakaan Helsingin edustalla ei hirveästi saaristoa ole suojana. Kaupungin ohi kun purjehtii Santahaminan ohitse, on näkymät tällaiset:
http://tinyurl.com/cksderd - dfrwqfefafdafdsa
hengestä kyse! kirjoitti:
Tuskinpa kukaan (muu kuin meripelastus tai ammattiliikenne) lähtee "tieten tahtoen myrskyyn".
Kerrot Itämeren lyhyistä matkoista. Niinkin lyhyellä legillä kuin Hangosta Visbyseen tai Bornholmista Kieliin sää ehtii muuttua. Toisinaan se on muuttunut ennusteiden vastaisesti. En ymmärrä, miksi vähättelet kannen juoksuliinojen ("elämänlankojen") tarpeellisuutta.
Etkö mene kannelle ottamaan isopurjetta alas, jos avomerilegin ukkosmyräkässä tuuli yltyy myrskyksi (>21m/s)? Komennatko miehistön kannelle, jossa ei ole juoksuliinaa turvavaljaille?Veneen järjestelyistähän kaikki riippuu, mutta minä en pääsääntöisesti mene kannelle vaan löysään istumalaatikosta käsin isopurjeen nostimen ja annan purjeen pudota siististi laiskajaakkojen sisään. Tai annan vain riittävästi löysää ja kiristän reiviköydet. Kunhan tietysti on ensin käännetty keula tuuleen, että purje tulee siivosti alaspäin.
Joissain veneissä iso tosiaan nostetaan ja lasketaan mastolta. Minusta se ei ole hyvä ratkaisu juuri turvallisuuttta ajatellen. - eri kovassa kelissä!
dfrwqfefafdafdsa kirjoitti:
Veneen järjestelyistähän kaikki riippuu, mutta minä en pääsääntöisesti mene kannelle vaan löysään istumalaatikosta käsin isopurjeen nostimen ja annan purjeen pudota siististi laiskajaakkojen sisään. Tai annan vain riittävästi löysää ja kiristän reiviköydet. Kunhan tietysti on ensin käännetty keula tuuleen, että purje tulee siivosti alaspäin.
Joissain veneissä iso tosiaan nostetaan ja lasketaan mastolta. Minusta se ei ole hyvä ratkaisu juuri turvallisuuttta ajatellen.Omassa veneessäni isopurjeen kiskossa on laakeroidut vaunut ja purje tulee kevyessä tuulessa vauhdilla alas, kun päästää fallin auki. Tilanne muuttuu kuitenkin aivan toiseksi silloin, kun tuulta on vaikkapa >18 m/s. Purje pitää kiskoa alas ja sitoa puomille!
Jos tuuli on yltynyt myrskyiseksi ja meri kasvanut korkeaksi, olen ottanut ison alas kääntämättä keulaa tuuleen. Tuuleen kääntäminen ei ole kovassa merenkäynnissä aina fiksua eikä ihan turvallistakaan. Vähemmillä rytinöillä selviää kun menee kannelle kiskomaan ison alas ja jatkaa seilaamista pelkällä keulapurjeella (mieluiten välistaagiiin nostetulla m-fokalla). - seppomartti
2+19 kirjoitti:
En minä niitä vähättele. On niitä minullakin veneessä kaksin kappalein.
Tosin en ole niitä vielä koskaan "viritellyt" edes paikoilleen, kun sinne kannelle ei ole tarvetta mennä.
Olen kyllä usein reivannut ison ja rullannut fokan pienemmäksi jo valmiiksi
ukkosrintaman lähestyessä, jotta kun se iskee, niin homma on hanskassa. En muuten laske isoa ukkospuuskien tullessa. Otan kolmannen reivin. Täytyyhän joku purje olla ylhäällä veneen nopeuden pitämiseksi ja ohjailukyvyn säilyttämiseksi.
Ja eipä se rintama aina ole kohdalle edes osunut, joten sen suhteen reivaus "oli turhaa", mutta eipä ainakaan >21 m/s puuskat pääse yllättämään.
Lähinnä tässä on kyse siitä, että tarvitsetko juoksuliinoja 3 luokkaan katsastettavassa veneessä, jos purjehdusalueena on saaristo?Millainen järjestely on ison 3. reivissä jos ei tarvitse mennä kannelle?
- 2+19
seppomartti kirjoitti:
Millainen järjestely on ison 3. reivissä jos ei tarvitse mennä kannelle?
Ainakin Seldenin puomissa, mikä on tarkoitettu yhden köyden reivaukseen on ylimääräinen pylpyräpari - toinen edessä ja toinen perässä. Näiden pylpyröiden kautta vedetään köysi kolmosreivin läpi köysilukolle ja tällä köydellä reivataan takaliesma.
Mastoliesmaan kiinnitetäänkolmosreiviin toinen köysi ja se vedetään puomihelassa valmiina olevien reikien kautta vinssinvapauttajalle.
Näin voit ottaa kolmannen reivin käymättä kannella.
Ei se nyt ihan yhden köyden reivi ole, mutta hyvin toimii! - niinpä....
Minä olen kohta 30 vuotta ajellut autolla ympäri Suomea ja Eurooppaa. Kertaakaan en ole turvavyötä tarvinnut.
Ihan turha kapine siis. Taidan ottaa pois kokonaan. Monta vuotta olenkin jo ajellut aivan ilman turvavyötä. - seppomartti
2+19 kirjoitti:
Ainakin Seldenin puomissa, mikä on tarkoitettu yhden köyden reivaukseen on ylimääräinen pylpyräpari - toinen edessä ja toinen perässä. Näiden pylpyröiden kautta vedetään köysi kolmosreivin läpi köysilukolle ja tällä köydellä reivataan takaliesma.
Mastoliesmaan kiinnitetäänkolmosreiviin toinen köysi ja se vedetään puomihelassa valmiina olevien reikien kautta vinssinvapauttajalle.
Näin voit ottaa kolmannen reivin käymättä kannella.
Ei se nyt ihan yhden köyden reivi ole, mutta hyvin toimii!Periaatteessa kahden köyden reivaus on tuttu ja mielestäni parempi kuin yhden köyden systeemi. Muutama "mutta" käytännössä kuitenkin on: puomin etuosassa on siis 3 reiviköyttä gunningham=4kpl. Näistä 2. ja 3. reivin köydet ovat maston takana niin pitkät, että sotkeutuvat ja jumittavat. Nyt olen juuri muuttanut ne ohuiksi dyneemoiksi ison ratsastajan shakkelin sisään. Saa nähdä toimiiko.Ei myöskään tahdo oikein riittää kapasiteettia vinssin vapauttajissa ym järjestelyissä luukun vieressä kun edellä mainittujen lisäksi on esim. 4 fallia, levanki, kikka,ison skuutti ja kolmen reivin taaimmaiset köydet - yhteensä siis15 köyttä
- 7+4
Plastimon UV-suojatuissa elämänlangoissa tuli mukana käyttöohje jonka mukaan kannelle asennettaviin nauhoihin tulee merkitä asennuskuukausi ja vuosi. Tätä varten nauhoihin oli ommeltu valkoinen kankaanpala. Ohjeen mukaan viimeistään 5 vuoden päästä langat tulee vaihtaa uusiin. Elämänlankoja sai tilattua eri pituisina, valmiit lenkit molemmissa päissä. Nyt Plastimon konkurssin jälkeen saattaa olla että Lalizas on ottanut nämä tuotteet haltuunsa konkurssipesältä ja jatkaa niiden tuotantoa..
- 2+13
Olisiko kenelläkään laittaa kuvaa moisista naruhärpäkkeistä?
Itsekin aloittelemassa ensimmäistä purjehduskesää, eikä hajun palaa, miten olisi fiksuinta virittää noi narut. - 16+13
Auttaa. Kiitoksia!
Luulin, että se pitää virittää veneen keskelle maston vieritse ja ihmettelin, että miten tuo ei muka haittaa käyttöä! - langanelämä
yöpurjehdus, väsyneenä kannella heiluminen, lapset. Siinä kolme syytä elämänlankojen käyttöön vaikka keli ei paha olisikaan
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ruotsissa uusi vakava ongelma: Vanhusten seksuaalinen hyväksikäyttö
palvelutaloissa ja kotihoidossa. Tämäkin on ihan puhtaasti väärän maahanmuuton vaikutusta, sillä tekijät ovat kaikki keh872071Työeläkkeiden maksaminen lopetettava ASAP.
"Vanhimmat sukupolvet ovat saaneet vastinetta eläkemaksuilleen moninkertaisesti nykyisiin ja tuleviin sukupolviin verr1361756- 1801316
- 236756
- 59708
Järkytys uutisten ystäville - Huomenta Suomen kesään iso muutos
Huomenta Suomi on monen suomalaisen vakio-ohjelma. Suorana nähtävä Huomenta Suomi seuraa päivän tärkeimpiä uutisia, pol10701- 65699
Trumpille jälleen voitto
Trump ensin tuhosi Iranin ydinohjusprojektin, jotta ko. terroristivaltio ei voisi aiheuttaa ydinsotaa. Ja nyt Trump pako211598- 49556
Haluan teidät molemmat elämääni
Toista rakastan todella syvästi, ja toinen on kuin paras ystävä minulle. En voi luopua kummastakaan... </337492