Arabihallinnon pystymättömyys

Yleisesti ottaen Israel oli pieni ja merkityksetön maakunta muhamettilais-arabialaisessa maailmanvaltakunnassa. Arabialaisessa historiankirjoituksessa sitä tuskin mainitaan. Vaikka juutalaisuuden ja kristinuskon vaikutus kohotti Jerusalemin pyhän paikan arvoon, itse Israelin maan osuus arabien ja islamin kulttuurin kehityksessä oli vähäinen. Sitä vastoin tuon ajan Israelin juutalaisten oppineiden henkinen luomiskyky kukoisti (runoilijat, kielitieteilijät, humanistit ja masoreetit).

Tämä asiantila herätti muhamettilaisen maantieteilijän al-Moqaddasin, syntyperäisen jerusalemilaisen, suuttumuksen, ja hän kirjoitti - kun arabit olivat hallinnneet maata jo 400 vuotta:

"Muhamettilainen uskontotieteilijä on harvinainen, eikä maallista oppinutta löydy hakemallakaan - siitä saakka kun kristityt juutalaiset kansoittivat Jerusalemin, moskeijat ovat tyhjenneet palvelumenojen osanottajista ja oppineista piireistä". (Sefer HaYishuv II s. 23)

Myös Britannian kuninkaallinen tutkimuskomissio, joka tunnettiin "Peelin toimikuntana", pani merkille arabien kulttuurin köyhyyden maassa näiden lähes 500 vuotta kestäneen hallinnon aikana. Vuoden 1937 raportissaan komissio kirjoitti arabihallinnon kaudesta seuraavaa:

"Arabi-Palestiina ei paljonkaan osallistunut tähän toimintaan ja näihin saavutuksiin - Vain yksi tai kaksi vähäisempää henkilöä suuresta arabioppineiden joukosta oli palestiinalaisia, ja ainoa suuri taideteos, joka on säilynyt arabien itsenäisyyden ajalta, on Kalliomoskeija."

"Kolmen- tai neljänsadan vuoden kuluessa arabivaltakunta alkoi rappeutua ja hajota."

"Niiden yli kahdentoista vuosisadan aikana, jotka arabien valloituksesta olivat kuluneet, Palestiina oli käytännöllisesti katsoen kadonnut historiasta." (Palestine Royal Commission Report, heinäkuu 1937, 1. luku, s. 5-6)

------------------------------------------------

Tämän maan juutalaiset uudisraivaajat saivat kasvamaaan ja sille perustettiin myös Israelin valtio.