läskisoossi ja potut

http://www.ruokala.net/resepti/laskisoosi-eli-sianlihakastike-1

Luin vanhasta tiede-lehdestä 2009 (odotushuoneessa) Kemistin keittiössä: Siiankylkeä kilon verran. Suolataan ja pannaan yöksi jääkaappiin. Aamulla karistellaan liiat suolat pois ja pilpotaan liha.
Paistetaan vähin erin pannulla. (ylimääräinen rasva säästetään)
Pannu huuhdellaan...
Puhtaaseen pannuun sipulisilppu ja jauhot
" Kastikkeiden jauhosuurus, ranskalaisittain roux, on kreolilaisessa keittiössä aina hyvin tummaa. Öljy ja jauhot sekoitetaan perinteisesti pannulla ja paahdetaan miedolla lämmöllä jatkuvasti sekoittaen jopa 40 minuuttia, kunnes suurus on kahvinruskeaa..."

Maustetaan ja pannaan pataan( Huuhdeliemi siivilöidään sekaan) ja hautumaan 2 tunniksi.

Muistaako joku tämän ohjeen tarkemmin. Pääsin tutkimukskiin ja sieltä kiire kotiin .

Tekisin perinteisen soossin juhannukseksi.
Ilmoita


Mikähän lienee resepti tuokin oli ? Ei kyllä täyspäinen läskisoosiksi tuollaista kutsu.
Siika kun on hieno kala, ei sitä kannata tuollaiseen sotkea.

Sitten jos läskisoosia teet ja haluat tumman kastitteen siihen, niin laita vehnäjauhojen joukkoon ruokalusikallinen ruisjauhoa. Se antaa makuun "syvyyttä" ja ulkonäköön tummuutta, vaikka ei olekaan kreolilaisten temppu.
Ilmoita
Väri syntyy jauhoja ruskistamalla, ei vaihtamalla tummempaan jauhoon!
Vanha talouskoulussa opittu kikka jos soosi on jäänyt liian harmaaksi, lisää lusikallinen tummaa kaakaojauhetta ja väristä tulee täydellinen.
Ilmoita
Väri ei siinä ruisjauhotempussa olekaan pääasia, vaan maku. Läskisoosin ystävät ovat tämän oivan kikan takana, he jos ketkä tietävät jotain läskisoosista.
Ilmoita
Läskisoosissa kylkiviipaleet ruskistetaan, otetaan pois ja jääneeseen rasvaan lisätään vehnäjauhoja niin että tulee vellimäinen seos, anna ruskistua rauhallisella lämmöllä, lisää sipulit ja kun jauhot ovat tummahkon ruskeata lisää vettä ja sitten ruskistetut kylkiviipaleet. Jos kaikesta huolimatta tulee liian vaaleaa, kannattaa ensin antaa muhia jonkinaikaa koska väri voimistuu ajan myötä, lisää tippa soijakastiketta.
2 VASTAUSTA:
Ja tarpeeksi pitkä haudutusaika on se lopullinen maun salaisuus. Yhden entisen työpaikkani keittiöhenkilökunta osasi tehdä sellaista läskisoosia, joka ei inhoittanut liki kasvissyöjääkään!
Perinteiseen länsisuomalaiseen läskisoossiin ei käytetä jauhoja ollenkaan.Lihat paistetaan sokerisuolaamalla ja kaadetaan paistinliemineen pataan.Sekaan kuullotettua keltasipulia ja laakerinlehti, muutama kokonainen mauste-,musta-ja valkopippuri.Haudutetaan uunissa pari tuntia 160-200 asteessa(riippuu uunista). Jos oikein hienoa juhlasoossia tekee, jäähdytetään valmis läskisoossi ja kuoritaan kovettunut rasva pois ja soossi lämmitetään uudelleen.Lisämakua ja hienoutta saa jos soossiin paistaa herkkusieniä jo alkuvaiheessa.
+Lisää kommentti
Mitä siinä iniset, sen kus teet sitä. Vai oletko niin onneton, että et osaa ?
Läskisoosin teko ei ole mitään korkeampaa tiedettä, paragraafit ovat yksinkertaiset, kunhan viitsii haudutella. Sähköhellalle padan alle 5 centin kolikot, että saa tarpeeksi miedolla pitkän haudutuksen.
Ilmoita
sähköliesi jossa voi säätää napulasta levyn tehon yhdestä kuuteen
Ilmoita
Vaan juju onkin siinä, että ykkönenkin on liikaa. Kun laittaa kolme lanttia alle, niin ei pala jauhokastike pohjaan, mutta hauduttaa hienosti. Neljän tunnun lanttihaudotus ja siinä on sitten kunnon läskisoosi.
Ilmoita
Niinpä, kunnon läskisoosin saa vain pitkälläää ja mietolämpösellä haudutuksella.
Päivän jos jaksaa haudutella, niin siinäpä onkin kunnon eväs sitten tiedossa.
Ilmoita
Tieetääks kukaan semmoisesta ryhmästä kun läskisååsin ystävät? Onko Se virallinen yhdistys ja pääseeks siihen mukaan?
Ilmoita
Ei se ole mikään ranskalainen/kreoli roux vaan suomalainen ruskea kastike. Ensin paistat palvattua, paloiteltua siankylkeä pannulla ruskeaksi, nostat ne lautaselle, jätät rasvat pannulle ja lisäät reilun nokareen voita ja saman verran vehnäjauhoja. Ruskistat voin ja jauhojen seoksen keskilämmöllä tumman ruskeaksi (ole varovainen, älä polta) ja lisää kiehuvaa vettä pikkuhiljaa koko ajan sekoittaen. Kun kastike on sopivan paksua, niin lisää lihat ja mausta suolalla ja pippurilla. Anna hautua kannen alla 20-30 minuuttia ja siinä sulla on läskisoosi.. Ei tähän mitään fransöösiä kusinaa tarvita.
10 VASTAUSTA:
Täytynee taas huomauttaa, että tämä "suomalainen ruskea kastike" on alunperin ranskalaista perua, sauce espagnole. Kastike on yksi ns. peruskastikkeista ranskalaisessa ruoanlaitossa. Ja se ruskea suurus, jota kastiin käytetään on nimeltään roux, sekä ranskalaisessa että kreolikeittiössäkin.

Kolme asiaa lienee tärkeää tämän sianlihakastikkeen teossa. Ensiksi lihan tulee olla ns. vanhanaikaista sianlihaa, jossa on riittävästi läskiä ja kernaasti myös nahka tallella. Toiseksi se "roux" tulee keittää riittävän ruskeaksi ennen lihan ja liemen lisäystä - ja voissa sekä lihasta irronneessa rasvassa. Kolmanneksi kastiketta tulee todella keittää riittävän kauan miedolla lämmöllä.

Mitä lientä käytetään, lienee maksuasia. Toiset tyytyvät veteen ja muut käyttävät lihalientä. Mutta jos liha on hyvää ja luovuttaa tarpeeksi makua ja rasvaa, vesikin riittää.
crudo kirjoitti:
Täytynee taas huomauttaa, että tämä "suomalainen ruskea kastike" on alunperin ranskalaista perua, sauce espagnole. Kastike on yksi ns. peruskastikkeista ranskalaisessa ruoanlaitossa. Ja se ruskea suurus, jota kastiin käytetään on nimeltään roux, sekä ranskalaisessa että kreolikeittiössäkin.

Kolme asiaa lienee tärkeää tämän sianlihakastikkeen teossa. Ensiksi lihan tulee olla ns. vanhanaikaista sianlihaa, jossa on riittävästi läskiä ja kernaasti myös nahka tallella. Toiseksi se "roux" tulee keittää riittävän ruskeaksi ennen lihan ja liemen lisäystä - ja voissa sekä lihasta irronneessa rasvassa. Kolmanneksi kastiketta tulee todella keittää riittävän kauan miedolla lämmöllä.

Mitä lientä käytetään, lienee maksuasia. Toiset tyytyvät veteen ja muut käyttävät lihalientä. Mutta jos liha on hyvää ja luovuttaa tarpeeksi makua ja rasvaa, vesikin riittää.
Vai ettei finskit olisi osanneet ruskistaa jauhoa voissa ilman fransmanneja? Ei kaikki kusina-hommat ole vain ja ainoastaan Ranskasta lähtöisin. Maailmahan olisi kuollut nälkään jos ei olisi ollut ranskalaisia opettamassa muuta maailmaa. Muutenkin ylikorostettua "sivistyskansan" kikkarointia - samaa ruokaa ovat myös muut kansat tehneet, mutta ranskikset ovat jostain syystä omineet nämäkin omikseen ja muu maailma komppaa heitä.

Kaikki on hyvää kunhan siinä on riittävästi voita kuten Paul Bocuse aikoinaan opetti - "un peu beurre" ja nakkasi puoli kiloa kamaa kastikkeeseen.

Toisaalta finskitkin tietävät ettei voikaan voi pelastaa kaikkea maukkaaksi sanonnallaan "ryssä on ryssä vaikka voissa paistaisi".

Ja jauhojahan ei "keitetä" vaan paistetaan ruskeiksi voin kanssa - siis molemmat niin jauhot kuin voi ruskistetaan yhdessä ja tästä saadaan hyvä maku. Jauhothan voi myös ruskistaa paahtamalla kuivassa pannussa, mutta tällöin menetetään ruskistuneen voin maku, joka myös on tärkeä asia kastikkeen teossa.
Ja jos jotain tuoretta yrttiä tähän kaipaa niin persilja- ja kyntelisilppu sopii siihen vallan mainiosti. Myös ruohosipulia hienoksi hakattuna voisi lisätä sen päälle.
crudo kirjoitti:
Täytynee taas huomauttaa, että tämä "suomalainen ruskea kastike" on alunperin ranskalaista perua, sauce espagnole. Kastike on yksi ns. peruskastikkeista ranskalaisessa ruoanlaitossa. Ja se ruskea suurus, jota kastiin käytetään on nimeltään roux, sekä ranskalaisessa että kreolikeittiössäkin.

Kolme asiaa lienee tärkeää tämän sianlihakastikkeen teossa. Ensiksi lihan tulee olla ns. vanhanaikaista sianlihaa, jossa on riittävästi läskiä ja kernaasti myös nahka tallella. Toiseksi se "roux" tulee keittää riittävän ruskeaksi ennen lihan ja liemen lisäystä - ja voissa sekä lihasta irronneessa rasvassa. Kolmanneksi kastiketta tulee todella keittää riittävän kauan miedolla lämmöllä.

Mitä lientä käytetään, lienee maksuasia. Toiset tyytyvät veteen ja muut käyttävät lihalientä. Mutta jos liha on hyvää ja luovuttaa tarpeeksi makua ja rasvaa, vesikin riittää.
Reseptirosvo on taas lukenut muitten kirjotuksia ja yrittää säälittävästi päteä, vaikka ei siitä mitään tullut, säälittävää.
Menes takasin kattelee vanhan kokin ruskeita.
häh häh kirjoitti:
Reseptirosvo on taas lukenut muitten kirjotuksia ja yrittää säälittävästi päteä, vaikka ei siitä mitään tullut, säälittävää.
Menes takasin kattelee vanhan kokin ruskeita.
Ei tähän mtään rosvousta tarvitse vaan ihan selkärangasta nämä lähtee. Itse olet säälittävä kun et edes tarjoa mitään. Menes takaisin omiin ruskeisiin nesteisiin.
thebrownfluid kirjoitti:
Ei tähän mtään rosvousta tarvitse vaan ihan selkärangasta nämä lähtee. Itse olet säälittävä kun et edes tarjoa mitään. Menes takaisin omiin ruskeisiin nesteisiin.
Eikös Crudo uskalla enää omalla nimmarilla vastata, mokoma reseptirosvo.
soossianaamaan kirjoitti:
Vai ettei finskit olisi osanneet ruskistaa jauhoa voissa ilman fransmanneja? Ei kaikki kusina-hommat ole vain ja ainoastaan Ranskasta lähtöisin. Maailmahan olisi kuollut nälkään jos ei olisi ollut ranskalaisia opettamassa muuta maailmaa. Muutenkin ylikorostettua "sivistyskansan" kikkarointia - samaa ruokaa ovat myös muut kansat tehneet, mutta ranskikset ovat jostain syystä omineet nämäkin omikseen ja muu maailma komppaa heitä.

Kaikki on hyvää kunhan siinä on riittävästi voita kuten Paul Bocuse aikoinaan opetti - "un peu beurre" ja nakkasi puoli kiloa kamaa kastikkeeseen.

Toisaalta finskitkin tietävät ettei voikaan voi pelastaa kaikkea maukkaaksi sanonnallaan "ryssä on ryssä vaikka voissa paistaisi".

Ja jauhojahan ei "keitetä" vaan paistetaan ruskeiksi voin kanssa - siis molemmat niin jauhot kuin voi ruskistetaan yhdessä ja tästä saadaan hyvä maku. Jauhothan voi myös ruskistaa paahtamalla kuivassa pannussa, mutta tällöin menetetään ruskistuneen voin maku, joka myös on tärkeä asia kastikkeen teossa.
Useimmat perusreseptit ovat kansainvälisiä, ruoka kun ei rajoja tunne. Eikä ruskea kastikekaan siitä poikkeusta tee, mutta kyse onkin siitä, missä ja kuka sen on ensimmäisenä kirjannut ylös aikaansaannoksekseen siten, että muut ovat sen myös tunnistaneet. Sauce Espagnolen tapauksessa kyseessä on ranskalainen Escoffier, joka eleli 1800-luvulla.

Löytyyhän samanlainen soossi lähes joka maasta Ruotsin "brunsåsin" ollessa siellä lähes kansallisomaisuus. Tällainen samanlainen keskustelu voitaisiin sielläkin käydä.

Lienee turha kysyä miksi meille on kotiutunut juuri tällainen ruskea kastike lihanpaloineen eikä jokin oliiviöljypohjainen välimerenkastike. Ne oliivit kun eivät meillä juuri kasva, mutta rasvaa ja viljaa lienee ollut jo käytössä ainakin tovin. Sama koskee Ranskaa: viljaa ja maitotuotteita sekä lihaa löytyy sieltäkin välimerellisen Provencen ollessa jo Italian ja Espanjan vaikutuspiirissä eikä lainkaa Ranskaa. Ruoka syntyy maasta ja meresträ ja niiden antimista ja niihin sidonnainen. Tali ja jauhot ovat varsin kansainvälisiä
asioita.

Kyllä minä kutsun sitä keittämiseksi, jos paljossa rasvassa "keitetään" jauhoja siten, että ne imevät rasvan itseensä. Vasta kun rasva loppuu, muuttuu touhu enemmän paistamiseksi tai käristämiseksi kuten ennen sanottiin.

Olet oikeassa tuosta voin mausta, mutta jos lihan rasvaa vain riittää, lisäisin sen voin vasta lopussa. Ruskitetusta voista kun tulee aivan liian helpolla palanutta voita ja se ei maistu tässä kastikkeessa hyvälle.

.
crudo kirjoitti:
Useimmat perusreseptit ovat kansainvälisiä, ruoka kun ei rajoja tunne. Eikä ruskea kastikekaan siitä poikkeusta tee, mutta kyse onkin siitä, missä ja kuka sen on ensimmäisenä kirjannut ylös aikaansaannoksekseen siten, että muut ovat sen myös tunnistaneet. Sauce Espagnolen tapauksessa kyseessä on ranskalainen Escoffier, joka eleli 1800-luvulla.

Löytyyhän samanlainen soossi lähes joka maasta Ruotsin "brunsåsin" ollessa siellä lähes kansallisomaisuus. Tällainen samanlainen keskustelu voitaisiin sielläkin käydä.

Lienee turha kysyä miksi meille on kotiutunut juuri tällainen ruskea kastike lihanpaloineen eikä jokin oliiviöljypohjainen välimerenkastike. Ne oliivit kun eivät meillä juuri kasva, mutta rasvaa ja viljaa lienee ollut jo käytössä ainakin tovin. Sama koskee Ranskaa: viljaa ja maitotuotteita sekä lihaa löytyy sieltäkin välimerellisen Provencen ollessa jo Italian ja Espanjan vaikutuspiirissä eikä lainkaa Ranskaa. Ruoka syntyy maasta ja meresträ ja niiden antimista ja niihin sidonnainen. Tali ja jauhot ovat varsin kansainvälisiä
asioita.

Kyllä minä kutsun sitä keittämiseksi, jos paljossa rasvassa "keitetään" jauhoja siten, että ne imevät rasvan itseensä. Vasta kun rasva loppuu, muuttuu touhu enemmän paistamiseksi tai käristämiseksi kuten ennen sanottiin.

Olet oikeassa tuosta voin mausta, mutta jos lihan rasvaa vain riittää, lisäisin sen voin vasta lopussa. Ruskitetusta voista kun tulee aivan liian helpolla palanutta voita ja se ei maistu tässä kastikkeessa hyvälle.

.
Sinä voit kutsua keittämiseksi, mutta kun et siitä mitään tiedä, niin väitteellä ei mitään painoarvoa. Narsistina et taas itseesi kohdistuvaa tosiasiaa kykene myöntämään.
crudo kirjoitti:
Useimmat perusreseptit ovat kansainvälisiä, ruoka kun ei rajoja tunne. Eikä ruskea kastikekaan siitä poikkeusta tee, mutta kyse onkin siitä, missä ja kuka sen on ensimmäisenä kirjannut ylös aikaansaannoksekseen siten, että muut ovat sen myös tunnistaneet. Sauce Espagnolen tapauksessa kyseessä on ranskalainen Escoffier, joka eleli 1800-luvulla.

Löytyyhän samanlainen soossi lähes joka maasta Ruotsin "brunsåsin" ollessa siellä lähes kansallisomaisuus. Tällainen samanlainen keskustelu voitaisiin sielläkin käydä.

Lienee turha kysyä miksi meille on kotiutunut juuri tällainen ruskea kastike lihanpaloineen eikä jokin oliiviöljypohjainen välimerenkastike. Ne oliivit kun eivät meillä juuri kasva, mutta rasvaa ja viljaa lienee ollut jo käytössä ainakin tovin. Sama koskee Ranskaa: viljaa ja maitotuotteita sekä lihaa löytyy sieltäkin välimerellisen Provencen ollessa jo Italian ja Espanjan vaikutuspiirissä eikä lainkaa Ranskaa. Ruoka syntyy maasta ja meresträ ja niiden antimista ja niihin sidonnainen. Tali ja jauhot ovat varsin kansainvälisiä
asioita.

Kyllä minä kutsun sitä keittämiseksi, jos paljossa rasvassa "keitetään" jauhoja siten, että ne imevät rasvan itseensä. Vasta kun rasva loppuu, muuttuu touhu enemmän paistamiseksi tai käristämiseksi kuten ennen sanottiin.

Olet oikeassa tuosta voin mausta, mutta jos lihan rasvaa vain riittää, lisäisin sen voin vasta lopussa. Ruskitetusta voista kun tulee aivan liian helpolla palanutta voita ja se ei maistu tässä kastikkeessa hyvälle.

.
Siinähän tämän kastikkeen salaisuus onkin - milloin lopettaa ruskistaminen, ettei vain jauhot ja voi pala kitkeriksi. Vain kokemuksella sen voi tietää ja siksi niin monet turvautuvatkin kikkakakkosiin eli soijakastikkeeseen, lihaliemikuutioiihin jne..

Se, että joku kirjoittaa reseptin ylös ei tee hänestä sen kehittäjää ja muutenkin ranskalainen keittiö on yliarvostettu. Kaikki on nihilistisen tapaan säädeltyä ja tietyt tavat tehdä ruokaa ovat oikeita. Jokainenhan tietää, ettei näin ole - ei ole vain yhtä oikeaa tapaa vaan ruokaa voi tehdä monella eri tavalla - pääasia on kunhan se on hyvää.

Ja minä sitten EN ole nimimerkki Crudo tai reseptirosvo vaan kirjoittelen näitä tekstejä ihan omasta hatustani.
brunasoosssi kirjoitti:
Siinähän tämän kastikkeen salaisuus onkin - milloin lopettaa ruskistaminen, ettei vain jauhot ja voi pala kitkeriksi. Vain kokemuksella sen voi tietää ja siksi niin monet turvautuvatkin kikkakakkosiin eli soijakastikkeeseen, lihaliemikuutioiihin jne..

Se, että joku kirjoittaa reseptin ylös ei tee hänestä sen kehittäjää ja muutenkin ranskalainen keittiö on yliarvostettu. Kaikki on nihilistisen tapaan säädeltyä ja tietyt tavat tehdä ruokaa ovat oikeita. Jokainenhan tietää, ettei näin ole - ei ole vain yhtä oikeaa tapaa vaan ruokaa voi tehdä monella eri tavalla - pääasia on kunhan se on hyvää.

Ja minä sitten EN ole nimimerkki Crudo tai reseptirosvo vaan kirjoittelen näitä tekstejä ihan omasta hatustani.
Reseptirosvo on nimitys Crudolle, joka narsistina on kaikkea kurjaa.
+Lisää kommentti
keskustelee oikein tieteellisesti sianlihakastikkeen valmistamisesta,kyllä on niin samperin vaikeaa.Tehkää sitten tirrikastike sen ainakin pitäisi jokaisella onnistua.
Ilmoita
Perinteinenkö menetelmä?

1) Ennen muinoin ei ollut jääkaappeja. Suolaa ei tuhlattu yksittäisen erillisen lihapalan hellimiseen ja "poiskaristamiseen". Kun sika syksyllä teurastettiin, sopivat määrät suolattiin ja savustettiin kerralla. Hyväksi havaitut säilytystilat eivät olleet jääkaappeja, vaan esim. aittoja.

2) Ei öljyä! Eikö siasta muka erity rasvaa tarpeeksi? Ennen aikaan maaseudulla ei edes tunnettu muita öljyjä kuin lamppuöljy. Arveluttaa myös sipulisilpun paneminen pannulle jauhojen kanssa. Jos jauhoja käristetään jopa 40 min., niin palaneen jauhon lisäksi pannulla on palanutta sipulia.

3) Tuskinpa huuhdeliemiä siivilöitiin. Kuinkahan monessa entiasaikojen taloudessa oli siivilää, ja jos olikin, käytettiin luultavasti muuhun kuin niin rasvaiseen ja ominaishajuiseen arkiseen ruuanlaittoon kuin sianlihakastikkeen tekoon. Täytyy muistaa, ettei ennen talouksissa ollut juoksevaa vettä eikä astianpesuaineita, joilla olisi siivilöitä muuhun käyttöön puhdistettu. Emäntä osasi homman ilman siivilöitäkin.

4) Vasta sitten ohje on erittäin perinteinen, jos unohdetaan muut mausteet. Suola riittää, jos osaa taitavan ruuanlaiton. Maku on hurmaava pelkän suolan tuella! Mausteet olivat kallista tuontitavaraa.
Ilmoita
vaalea jauho - tulos? Käytän ruskeaa maizenaa ja lisään soijaa, tulee tuhti maku ja väri. Kuullotettu sipuli a ja o
ja hymyillen haudutettuna - maailman parasta,
3 VASTAUSTA:
Vanha kansa ei tiennyt mitään maizenasta tai soijasta. Käytettäköön niitä raaka-aineita, joita maalaisilla oli yleisessä käytössä sata vuotta sitten.
Pysykää pizzassa! kirjoitti:
Vanha kansa ei tiennyt mitään maizenasta tai soijasta. Käytettäköön niitä raaka-aineita, joita maalaisilla oli yleisessä käytössä sata vuotta sitten.
Siankylkeä jauhoja sipulia suolaa ja vettä ehkä pippuria valurautapannu, siinäpä ne tarvittavat ainekset läskisoossille lopputulos on sitten kokista kiinni.
Öljyt voit margariinit ei kuulu aitoon läskisoosiin maizenoista ja soijasta puhumattakaan.
Pysykää pizzassa! kirjoitti:
Vanha kansa ei tiennyt mitään maizenasta tai soijasta. Käytettäköön niitä raaka-aineita, joita maalaisilla oli yleisessä käytössä sata vuotta sitten.
ei niillä ollut sähköliettäkään joten lienee puuhella ja leivinuuni paikallaan mikäli perinneruokia perinteisesti valmistetaan... tuskinpa muuten netistä myöskään reseptejään tsiikailivat vaan suvun mummot opettivat nuorempiaan!
+Lisää kommentti
Tummanruskea läskisoossi ei tarvitse jauhoja:Meillä se tehdään näin: siankylkiviipaleet paistetaan omassa rasvassaan kullanruskeiksi ja rapeiksi.Pannulle laitetaan suolaa ja sokeria sopivassa suhteessa (tämän oppii maistamalla).Sokeri saa tummua ja karamellisoitua,mutta ei palaa.Paistetut lihat nostetaan uunivuokaan ja pannulle jääneessä rasvassa kuullotetaan keltasipuli ja siihenkin heitetään ripaus sokeria mukaan.Kuullotetut sipulit lihojen sekaan uunivuokaan,pannun paistinrasvat huuhdellaan vedellä kiehauttaen mukaan.Muutama mustapippuri ja maustepippuri sekaan.Pari laakernilehteä.Nestettä niin että lihat peittyvät ja koko komeus uuniin 150 astetta ja noin pari tuntia haudutusta, välillä maistetaan suolan riittävyys.Kevyemmäksi ja myös juhlaruokana käytettäväksi tämän saa kun jäähdyttää valmiin soossin ja kuorii valkoiseksi jäähtyneen ihran pois.Samalla voi onkia pois laakerinlehdet ja kokonaiset pippurit.Sitten vaan lämmitetään ja maku senkun paranee. Muista tarjoilla läskisoossin kanssa,pottujen ohella, myös suolakurkkuja ja etikkapunajuuria.
Ilmoita

Vastaa alkuperäiseen viestiin

läskisoossi ja potut

http://www.ruokala.net/resepti/laskisoosi-eli-sianlihakastike-1

Luin vanhasta tiede-lehdestä 2009 (odotushuoneessa) Kemistin keittiössä: Siiankylkeä kilon verran. Suolataan ja pannaan yöksi jääkaappiin. Aamulla karistellaan liiat suolat pois ja pilpotaan liha.
Paistetaan vähin erin pannulla. (ylimääräinen rasva säästetään)
Pannu huuhdellaan...
Puhtaaseen pannuun sipulisilppu ja jauhot
" Kastikkeiden jauhosuurus, ranskalaisittain roux, on kreolilaisessa keittiössä aina hyvin tummaa. Öljy ja jauhot sekoitetaan perinteisesti pannulla ja paahdetaan miedolla lämmöllä jatkuvasti sekoittaen jopa 40 minuuttia, kunnes suurus on kahvinruskeaa..."

Maustetaan ja pannaan pataan( Huuhdeliemi siivilöidään sekaan) ja hautumaan 2 tunniksi.

Muistaako joku tämän ohjeen tarkemmin. Pääsin tutkimukskiin ja sieltä kiire kotiin .

Tekisin perinteisen soossin juhannukseksi.

5000 merkkiä jäljellä

Rekisteröidy, jos haluat käyttää nimimerkkiä.

Peruuta