Tuntuu järjettömältä, että valtion varoilla eräiden suomalaisten yliopistojen tiedekunnissa opetetaan kritiikittömänä totuutena Martti Lutherin omasta päästään keksimiä opinkappaleita. Yliopiston pitäisi olla kriittinen tieteen harjoittamispaikka, jossa jonkin yksityisen ihmisen keksimiä ajatuksia ei pidetä ehdottomana totuutena. Tämä asia pitäisi kiireesti korjata ja poistaa Lutherin opinkappaleiden opetus yliopistoista. Luterilaiselle kirkolle ne tosin ovat elinehto, mutta se voisi opettaa niitä omissa oppilaitoksissaan luterilaisen kirkon kustantamana jos joku niitä haluaa opiskella. Venäjälläkään ei enää Leninin oppeja opeteta totuutena yliopistoissa.
Suomen yliopistot ja Luther
Historioitsija
16539
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Joku teologisen yliopiston kasvatti osaa tähän paremmin vastáta, mutta kyllä teologisten tiedekuntien opiskelijat ovat pikemminkin kriittisen tiedekuntien, kuin Lutherin opetusten kasvatteja.
Tietysti tiedekunnista tulee uskoviakin, jotka Lutherin opetuksista ovat saaneet paljon hyvää.
Tälläisiä opiskelijoita tuntien sanon, että nämä uskovat opiskelijat pitävät yhteisiä kokoontumisia, että usko rakentuisi, eikä kaikkoaisi.
tunnustuksellista uskonnon opetusta. Ei edes luterilaisille. Teologia ja tunnustuksellinen uskonto ovat hieman eriasioita. Teologian laitokset eivät mitenkään vaadi opiskelijoiltaan luterilaisen uskon tunnustamista. Tuskin sitä edes kysytään.
Kriittisesti toki tutkitaan paitsi luterilaisuutta, myös muita uskon suuntauksia. Luulisin tämän olevan eräs tärkein asia joka takaa pappiemme monipuolisen tietämyksen.
kärsinyt joidenkin teologien näkemyksestä, että ilman syntiinlankeemusta ihminen olisi voinut elää ikuisesti Maa-planeetalla sijaitsevassa paratiisissa.
Mielestäni teologien koulutusohjelmassa pitäisi lisätä biologian, fysiikan ja tähtitieteen osuutta, tarvittava matematiikka mukaanlukien.
Ok, jos mainitsemiesi tieteenalojen opetukseen lisätään teologian opetusta, samoin teknillisen korkeakoulun ja peruskoulun. Alkaa nimittäin jo olla todella työlästä tämä uskoon ja uskomiseen liittyvien ennakkoluulojen ja virhekäsitysten korjaaminen.
katolisen kirkon siveysopissakin mahdollisesti olevan joitakin puutteita. Meikäläisellä oli kansakoulussa aineena "uskonto ja siveysoppi". Hyvin olen pärjännyt silläkin. Tai kävinhän vielä kolme vuotta rippiskoulua jossa en toki saavuttanut suurtakaan menestystä. Raittiuskilpakirjoituksissa kyllä menestyin hyvin.
Tällainen tavallinen syntinen ei edes tiedä mitä tarkoittavat tommoset matematiikat ja vysiikat.
Tähdet kyllä tiedän. Aina niitä ei vaan näy.
Uskoa saa jokainen mitä haluaa, ja uskontojakin saa keksiä ihan vapaasti.
Ei siinä mitään teologioita tarvita.
Kyllä, ja taso näkyy näillä sivustoilla!!
yliopistoon länsimaissa. Esim. Helsingin yliopisto on valtion ylläpitämä, joten siellä ei pitäisi opettaa minkään merkkistä uskontoa valtion varoilla. Suomessa on melkein 1 milj. ihmistä, jotka eivät kuulu luterilaissen kirkkoon. Luterilaisen kirkon pitäisi opettaa opinkappaleensa työntekijöilleen omissa oppilaitoksissaan.
Minusta hyvätasoinen uskonto olisi sellainen, jonka dogmeille on osoitettu totuuden korrespondenssiteorian mukainen vastaavuus vallitsevien tosiasioiden kanssa. Tiedätkö sinä sellaista?
on nimimerkkisi mukainen, suosittelisin lämpimästi sinulle alan vaihdosta, kaikella kristillisellä rakkaudella.
Jos kaiken voi perustella tieteellisesti (=ihmisjärjellä), mitä sijaa jäisi sille, että uskotaan? Uskontoihinhan yleensä kuitenkin liittyy jokin tällainen ylijärjellinen / epäjärjellinen elementti, joka tekee niiden harjottamisesta haastavaa oman älynsä voimaan uskovalle.
Tyypillistä uskovaispuhetta tuo, että jos kaiken voisi selittää järjellä, niin uskolle ei jäisi tilaa.
Olen melko varma, että useimmat uskovaiset ottaisivat riemumielin vastaan tiedon jumalasta.
Tuli vaan mieleen että, tämä valtio taitaa koostua suurelta enemmistöosaltaan Luterilaisen kirkon jäsenistä, oliskohan siinä selitys ?
Jos valtio koostuu suuremaksi osaksi luterilaisen kirkon jäsenistä, jolta uskon sisällön tietäminen puuttuu, niin mitä voimme muuta syyttää, kuin uskonnon (uskon kulmakivien) opetusta.
turkinto ei yksin riitä papiksi vihkimiseen. Lisäksi tarvitaan tunnustuksellinen opetus ja tutkinto jota yliopistot eivät anna. Kustannukset jakaantuvat kirkon ja papiksi pyrkivän kesken.
"TEOLOGIAN OPISKELIJOIDEN SOVELTUVUUSTUTKIMUS 2003
Soveltuvuuden tutkinta on osa pastoraalikoulutusta, jota kirkko järjestää papeille ja papin/lehtorin virkaan aikoville. Tutkinnassa kartoitetaan ominaisuuksia, jotka ovat tarpeen hoi-dettaessa keskeisiä papin/lehtorin virkaan liittyviä tehtäviä, kuten julistus, palvelu, kasvatus ja sielunhoito. Virkaan vihittäessä tuomiokapituli tarkastelee soveltuvuutta kolmesta eri näkökulmasta:
a) teologinen perusosaaminen (tiedekunnan todistus liitteineen)
b) työpsykologinen soveltuvuus (seurakuntaharjoittelu, työpsykologinen soveltuvuustutkimus, hiippakunnallinen palauteseminaari)
c) työtehtävä luterilaisessa kirkossa (hiippakunnallinen palauteseminaari ja ordinaatiokoulutus)
Soveltuvuuden tutkinnan ensimmäisenä vaiheena toteutuu kohta b), jota seuraavassa selvitetään tarkemmin.
1. Työpsykologisen soveltuvuustutkimuksen tavoite
· antaa opiskelijalle työpsykologisista lähtökohdista mahdollisuus arvioida soveltuvuuttaan papin/lehtorin työhön ja antaa hänelle välineitä itsetuntemuksen syventämiseen, persoonalliseen kasvuun ja itseohjautuvuuteen
· antaa opiskelijalle ja tuomiokapitulin edustajalle lähtökohta ordinaatiokeskusteluihin ja soveltuvuuden arvioimiseen ennen papiksi/lehtoriksi vihkimistä
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mikä on opiskelijan kehitysvaihe tutkimushetkellä suhteessa papin/lehtorin työn vaatimuksiin. Realistisen palautteen avulla opiskelijalle tarjotaan mahdollisuus arvioida omia edellytyksiään ja kehittämishaasteitaan. Tarvittaessa se voi johtaa hänet myös arvioimaan ammatillista suuntautumistaan uudelleen. Tutkimus on luonteeltaan ohjaava. Sen tulokset eivät yksinään ratkaise sitä, saako asianomainen pappisvihkimyksen/lehtorin oikeudet vai ei.
2. Tutkimuksessa kartoitetaan
· sosiaalisia taitoja: kykyä vuorovaikutukseen ja itsensä ilmaisemiseen sekä kykyä eläytyä toisten ihmisten asemaan
· työn hallintaan ja kehittämiseen liittyviä taitoja
· yksilöllisiä kehittämisalueita ja mahdollisuuksia.
3. Tulokset
· kirjallinen palaute papin/lehtorin työssä tarvittavien ominaisuuksien suhteen annetaan vain tutkittavalle itselleen. Sen tarkoituksena on antaa virikkeitä itsetuntemusta edis-tävälle prosessille.
* tutkittavalla on halutessaan mahdollisuus konsultaatioon tutkimustuloksesta tutkimuksen suorittajan kanssa
* tutkimustuloksen merkityksestä ja jatkotyöskentelystä tutkittava voi käydä keskustelua kirkon edustajan kanssa esim. hiippakunnallisissa palauteseminaareissa
· osallistumistodistus, joka liitetään asiakirjoihin papiksi vihkimistä/lehtorin oikeuksia haettaessa; sisältää graafisessa muodossa arvion opiskelijan työpsykologisesta soveltuvuudesta papin/lehtorin virkaan:
Arvio työpsykologisesta soveltuvuudesta papin/lehtorin työhön"
Että silläviisii!
Olen itsekin ihmetellyt, miksi Lutherilla on niin suuri merkitys Suomessa. Mies eli satoja vuosia sitten, ja luterilaisuudessa häntä pidetään lähes profeettana. Mitä painoarvoa yhden menneisyydessä eläneen miehen sanoilla on raamatun tulkinnassa! Ja miksi noita mielipiteitä pidetään pyhinä. Uskontohan saa jopa nimensä yhden miehen mukaan.
Lutheria pidetään uskonpuhdistajana. Kuka määrittää mikä on uskonpuhdistusta? Ehkäpä kyse on vain ns. harhaopista.