Maahanmuuttajien liikuntaharrastusta edistävässä järjestössä ollaan huolestuneita urheiluharrastusten kalleudesta. Etenkin maahanmuuttajataustaiset tytöt ja naiset olisi tärkeä saada kotoa ulos harrastamaan.
Liikunta ja urheilu edistävät yhteenkuuluvaisuutta ja ovat erinomaisia kotoutumisen välineitä. Näin muistuttaa Suomen monikulttuurisen liikuntaliiton toiminnanjohtaja Leena Harjula-Jalonen.
– Liikunta antaa hyvän mahdollisuuden kiinnittyä suomaiseen yhteiskuntaan. Liikunnan kautta saa myös ystävyyssuhteita ja verkostoja, Harjula-Jalonen listaa.
Rasismi ja raha harrastuksen esteenä
Maahanmuuttajataustaisten suomalaisten elämä kiinnittyy valtaväestöä huomattavasti enemmän perheeseen ja toiminta tapahtuu perheen sisällä. Vain noin puolet maahanmuuttajanuorista harrastaa liikuntaa.
Maahanmuuttajien liikuntaharrastusta suitsivat Harjula-Jalosen paitsi kulttuuri myös raha ja rasismi.
– Jos ajattelen esimerkiksi oman lapseni jalkapallo- ja jääkiekkoharrastuksia, joudumme maksamaan maltaita seuroille jäsenmaksuina ja lisenssimaksuina. Lisäkustannuksia tulee varusteista. Monikulttuurisessa kentässä on paljon monilapsisia perheitä ja yksinhuoltajaperheitä, ja heille jäsenmaksut tulevat suhteessa erityisen kalliiksi.
Harjula-Jalosen mukaan Suomessa vain harva ottaa nuoren harrastamaan ilmaiseksi. Avainasemassa maahanmuuttajanuorten liikuttamisessa ovat kuntien liikunta- ja nuorisotoimet.
– Tarvitsemme lisäksi suvaitsevaisuuskasvatusta. Monikulttuurinen kenttä pitäisi ottaa aiempaa enemmän huomioon esimerkiksi koulujen terveys- ja liikuntatunneilla.
Tytöt ovat maahanmuuttajaäidin ikkuna maailmaan
Harjula-Jalonen haluaisi saada erityisesti maahanmuuttajataustaiset tytöt ja naiset liikunnan pariin.
– Monet kulttuurit ovat perhesidonnaisia, ja äiti jää kotiin lapsia hoitamaan. Tällöin nuoret ovat avain ulkomaailmaan. Liikuntaharrastuksia pitäisi saada enemmän kotiäideille ja myös tyttärille, jotka ohjaavat äitejä yhteiskuntaan.
Maahanmuuttajanaiset haluaisivat Harjula-Jalosen mukaan muun muassa uida, mutta heidän on vaikea löytää sellaista uimahallia, joka vastaisi heidän kulttuurinormejaan.
Toisaalta esimerkiksi somalitytöt ovat ahkeria kuntosalilla kävijöitä. Myös tanssi ja musiikki ovat suosittuja harrastuksia maahanmuuttajien keskuudessa.
– Me mainostamme Suomessa tasa-arvoa. Se toteutuu parhaimmillaan silloin, jos saamme kaikki taustasta riippumatta mukaan liikkumaan.
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2013/05/1757382/harrastus-maksaa-liikaa---maahanmuuttajilla-ei-ole-varaa-urheilla
Liikunta ja urheilu edistävät yhteenkuuluvaisuutta ja ovat erinomaisia kotoutumisen välineitä. Näin muistuttaa Suomen monikulttuurisen liikuntaliiton toiminnanjohtaja Leena Harjula-Jalonen.
– Liikunta antaa hyvän mahdollisuuden kiinnittyä suomaiseen yhteiskuntaan. Liikunnan kautta saa myös ystävyyssuhteita ja verkostoja, Harjula-Jalonen listaa.
Rasismi ja raha harrastuksen esteenä
Maahanmuuttajataustaisten suomalaisten elämä kiinnittyy valtaväestöä huomattavasti enemmän perheeseen ja toiminta tapahtuu perheen sisällä. Vain noin puolet maahanmuuttajanuorista harrastaa liikuntaa.
Maahanmuuttajien liikuntaharrastusta suitsivat Harjula-Jalosen paitsi kulttuuri myös raha ja rasismi.
– Jos ajattelen esimerkiksi oman lapseni jalkapallo- ja jääkiekkoharrastuksia, joudumme maksamaan maltaita seuroille jäsenmaksuina ja lisenssimaksuina. Lisäkustannuksia tulee varusteista. Monikulttuurisessa kentässä on paljon monilapsisia perheitä ja yksinhuoltajaperheitä, ja heille jäsenmaksut tulevat suhteessa erityisen kalliiksi.
Harjula-Jalosen mukaan Suomessa vain harva ottaa nuoren harrastamaan ilmaiseksi. Avainasemassa maahanmuuttajanuorten liikuttamisessa ovat kuntien liikunta- ja nuorisotoimet.
– Tarvitsemme lisäksi suvaitsevaisuuskasvatusta. Monikulttuurinen kenttä pitäisi ottaa aiempaa enemmän huomioon esimerkiksi koulujen terveys- ja liikuntatunneilla.
Tytöt ovat maahanmuuttajaäidin ikkuna maailmaan
Harjula-Jalonen haluaisi saada erityisesti maahanmuuttajataustaiset tytöt ja naiset liikunnan pariin.
– Monet kulttuurit ovat perhesidonnaisia, ja äiti jää kotiin lapsia hoitamaan. Tällöin nuoret ovat avain ulkomaailmaan. Liikuntaharrastuksia pitäisi saada enemmän kotiäideille ja myös tyttärille, jotka ohjaavat äitejä yhteiskuntaan.
Maahanmuuttajanaiset haluaisivat Harjula-Jalosen mukaan muun muassa uida, mutta heidän on vaikea löytää sellaista uimahallia, joka vastaisi heidän kulttuurinormejaan.
Toisaalta esimerkiksi somalitytöt ovat ahkeria kuntosalilla kävijöitä. Myös tanssi ja musiikki ovat suosittuja harrastuksia maahanmuuttajien keskuudessa.
– Me mainostamme Suomessa tasa-arvoa. Se toteutuu parhaimmillaan silloin, jos saamme kaikki taustasta riippumatta mukaan liikkumaan.
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2013/05/1757382/harrastus-maksaa-liikaa---maahanmuuttajilla-ei-ole-varaa-urheilla
Vastaukset 3
Vanhimmat
No tietysti kustannetaan, joka perheelle OMA uimaallas ja kuntosali.
Ei muuta kun metsään ja puistoihin juoksemaan,, mutta täytyy varoa mokkatakkeja.
Eikö pysty juoksemaan ilmaiseksi, tai pelaamaan futista parin kympin kuukausimaksulla paikallisessa seurassa? Luulisi että sillä 3000e/kk loisimistuella olisi varaa edes lenkillä käydä...
Eiköhän olisi ensin järjestettävä suomalaisille nuorille urheilupaikkoja, siis halvempia. Lenkkipolkuja on vaikka kuinka paljon, joten sinne vain pakolaiset ymt., jos yleensä kiinnostaa.halukas löytää