Heikommasta lähtötasosta huolimatta huomattavasti suurempi osa ruotsinkielisistä päätyy yliopistoihin. Kyseessä on siis rakenteellisesti syrjivä järjestelmä:
"Ruotsinkieliset koululaiset ovat vuoden jäljessä suomenkielisten koululaisten Pisa-tuloksia. Silti ruotsinkielisiä opiskelee lukioissa suhteessa väestömäärään enemmän kuin suomenkielisiä koululaisia.
Ruotsinkielisten nuorten on myös helpompi päästä opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkielisten nuorten."
Ruotsinkielisistä 54% pääsee Suomen yliopistoihin ja 12% muiden Pohjoismaiden yliopistoihin.
Suomenkielisitä yliopistoihin päätyy 29%.
http://yle.fi/uutiset/yliopistojen_ovet_aukeavat_helpommin_ruotsinkielisille/2914002
.
"Ruotsinkieliset koululaiset ovat vuoden jäljessä suomenkielisten koululaisten Pisa-tuloksia. Silti ruotsinkielisiä opiskelee lukioissa suhteessa väestömäärään enemmän kuin suomenkielisiä koululaisia.
Ruotsinkielisten nuorten on myös helpompi päästä opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkielisten nuorten."
Ruotsinkielisistä 54% pääsee Suomen yliopistoihin ja 12% muiden Pohjoismaiden yliopistoihin.
Suomenkielisitä yliopistoihin päätyy 29%.
http://yle.fi/uutiset/yliopistojen_ovet_aukeavat_helpommin_ruotsinkielisille/2914002
.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Joo, tää on niin huutava väärýys, miten on mahdollista, että enää nykysuomessa ylläpidetään tämänkaltaista törkeästi syrjivää menetelmää. Ja tätä perustellaan, että ruotsinkielisten pitää saada palvelua ruotsiksi,mutta HALOO EDUSKUNTA, meillähän on PAKKORUOTSIi, joten samalle viivalle vaan kaikki... vihdoinkin.
ÄRSYTTÄÄ niin paljon tämä vääryys, että tunnen negatiivisia tunteita ruotsinkielisiä kohtaan, ihan vaan tämän jutun ansioista. Ja kun ne Facessa kehuskelee päässeensä korkeakouluun ihan oksettaa, kun ajattelee, että ne pääsee puolet helpommin vaan siksi, että ne sattuu olemaan ruotsinkielisiä, luuleeks ne oikeesti, että me suomenkieliset ei tiedetä tätä seikkaa. Muuttakoon Ruotsiin koko porukka vaan opiskelemaan ja asumaan, ei tulis ikävä ja sais suomalaiset nuoret enemmän opiskelupaikkoja.
Kyllä ruotsinkieliseen koulutukseen saavat hakea myös suomenkieliset aivan samoilla ehdoilla. Ruotsia tietysti pitää osata sen verran, että sillä pystyy opiskelemaan. Mutta sitä varten kaikki saavat koulussa opiskella ruotsia. Kannattaisi käyttää tarkkaan hyödyksi se mahdollisuus.
Toisaalta myös ruotsinkieliset voivat hakea suomenkieliseen koulutukseen samoilla ehdoilla kuin suomenkieliset. Ja heidän pitää osata riittävästi suomea.
Tällainen on yliopistolaki Suomessa:
1) Ruotsinkieliset voivat hakea suomenkieliseen koulutukseen EIKÄ heidän tarvitse osata lainkaan suomea.
Lähde: Finlex
2) Jos suomenkielinen hakee ruotsinkieliseen koulutusohjelmaan, JOUTUU HÄN LISÄKSI TIUKKAAN RUOTSINKIELEN KOKEESEEN, jolla käytännössä oikeastaan säädellään suomenkielisten läpipääsevien määrää.
Suomi ja sen nuoriso on vahvasti ruotsinkielisen eliitin ohjaksissa.
Suomenkielisellä pitää olla yhtä suuri oikeus opiskella äidinkielellään kuin ruotsinkielisellä.
Ratkaisu ei ole että suomenkielinen menee ruotsinkieliseen kouluun. Ei ole oikein että suomalainen ei saa opiskella äidinkielellään. Ruotsin kieli on suomalaiselle vieras kieli eikä ole oikein että suomalainen ei saa vieläkään 2000-luvulla opiskella suomeksi.
Kannattaa allekirjoittaa uusi kansalaisaloite pakkoruotsia vastaan joka nykylain perusteella tullaan käsittelemään eduskunnassa jos se saa 50 000 allkirjoitusta.
Vaikka kansalaisaloite pakkoruotsia vasraan ei menisi läpi, niin eduskuntaäänestyksessä pakkoruotsia puolustavat poliitikot joutuvat kepinnokkaan ja perustelemaan kantansa äänestäjilleen paremmin. Tai heille käy kuin Lippposelle.
Suomen nuoriso on uhrattu pakkoruotsin alttarille. Nuoriso itse kärsii eniten pakkoruotsista tulevaisuuden globalisoituvassa maailmassa.
Nuorison pitää herätä ja ottaa itse valta käsiinsä koska sitä ei kukaan heille anna.
Käy allekirjoittamassa aloite 'ruotsivapaaehtoiseksi' ja osallistu nimien keräämiseen vaikka kadulla.
Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla
http://ruotsivapaaehtoiseksi.fi/
Osallistu
Haluatko osallistua kansalaisaloitteen tukemiseen netin ulkopuolella? Kerää allekirjoituksia kannatusilmoituslomakkeisiin. Lomakkeita voit tulostaa tästä.
paperinen kannatusilmoitus
https://www.kansalaisaloite.fi/files/Kannatusilmoitus.pdf?version=20130227155342
Lomakkeet palautetaan asianmukaisesti täytettyinä osoitteeseen:
Vapaa Kielivalinta ry
c/o Ilmari Rostila
Itsenäisyydenkatu 23 B 38
33500 TAMPERE
Lisätietoa voit kysyä [email protected].
Provinssissa kerättiin nimiä pakkoruotsia vastaan
http://www.ilkka.fi/uutiset/maakunta/provinssissa-kerattiin-nimia-pakkoruotsia-vastaan-1.1409970
===================================
Entä jos oikeusministeri Henriksson pääsee peukaloimaan tuloksia?
Pitää tehdä jalkatyötä ja hankkia kannatusilmoituksia paperille. Jokainen voi pyytää työkaveriansa tai opiskelukaveriaan ym. täyttämään paperisen kannatusilmoituksen.
Jakakaa näitä linkkejä kirjoituksissanne.
Ruotsivapaaehtoiseksi
http://ruotsivapaaehtoiseksi.fi/
paperinen kannatusilmoitus
http://ruotsivapaaehtoiseksi.fi/paperinen_kannatusilmoitus.pdf
Osallistu
Haluatko osallistua kansalaisaloitteen tukemiseen netin ulkopuolella? Kerää allekirjoituksia kannatusilmoituslomakkeisiin. Lomakkeita voit tulostaa tästä ( paperinen kannatusilmoitus
http://ruotsivapaaehtoiseksi.fi/paperinen_kannatusilmoitus.pdf ). Lomakkeet palautetaan asianmukaisesti täytettyinä osoitteeseen:
Vapaa Kielivalinta ry
c/o Ilmari Rostila
Itsenäisyydenkatu 23 B 38
33500 TAMPERE
Lisätietoa voit kysyä [email protected].
Älä trollaa EJ tasa-arvoa, väitteesi eivät pidä paikkansa.
Opiskelijavalinnan kielitaitovaatimuksista aivan kuten
valintakoemenettelyistäkin päättävät yliopistot itse, ei yliopistolaki.
Kun ruotsinkielisen lukion ja peruskoulun käynyt hakee
esimerkiksi Helsingin yliopiston suomenkieliselle linjalle,
hänen on todistettava suomenkielen taitonsa jollain seuraavista tavoista
- ylioppilastutkinnossa suomen kielen äidinkielen koe hyväksytysti tai
- ylioppilastutkinnossa "suomi toisena kielenä"-koe arvosanalla M (laajempi kuin pitkä A-kieli)tai
- osoitettava suomenkielentaitonsa yliopiston kielikokeessa
(lääkiksessä taitotaso 6, oikiksessa taitotaso )
Siis lääkiksessä taitotaso 6, oikiksessa taitotaso 5.
Huom! HY:n oikis ja lääkis asettavat täsmälleen vastaavat
ruotsin kielitaitovaatimukset ruotsinkielisille linjoille pyrkiville suomenkielisille.
Entä, mikä tilanne on esim. ahvenanmaalaisilla?
Ahvenanmaan itsehallintolaki 16.8.1991/1144/ 41 §
Maakunnassa toimivassa oppilaitoksessa tutkinnon suorittanut voi, siten kuin asetuksessa tarkemmin säädetään, päästä valtion ylläpitämään tai valtionapua saavaan ruotsinkieliseen tai kaksikieliseen oppilaitokseen sekä suorittaa tutkinnon siinä, vaikkei hänellä ole sisäänpääsyä ja tutkinnon suorittamista varten vaadittavaa suomen kielen taitoa.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1991/19911144
Suomessa kun ei ole kuin kaksikielisiä ja ruotsinkielisiä oppilaitoksia.
Suomalaiset ovat onnistuneet luomaan järjestelmän jossa aivan legitiimisti syrjitään suomenkielisiä.
Kiintiöt on paras ja hurrien elitismi :DDDD
Kun suomenkielinen hakee ruåttin kieliseen koulutukseen on hänen aina suoritettava se ruotsin kielen taitokoe hässkkä. AINA. Ja on se jännä, kun maahanmuuttajien ei tarvi osallistua virkamiesruotsin opetukseen, tämä järjestelmä syrjii maahanmuuttajia, sillä suureen osaan valtion viroista on pakkoruotsi oltava suoritettu. Yritetäänkö tällätavoin pestä mamut pois hallinnon elimistä? On se tympeä, kun hassunhauska bongoa takova afrikan rikastaja ei pääse klaukkalan kunnan johtajaksi rasististen asetusten johdosta.
Ihan mieletön juttu – Lukekaa ja ihmetelkää
Edelleen yritetään väittää, ettei ole mitään erityisetuja ruotsinkielisille.
Pitää siis jälleen avata Finlex ja katsoa uudesta yliopistolaista (v. 2009), mitä ruotsin kielestä siinä säädetään.
No, sehän on jälleen täynnä erilaisia ruotsinkielisten kiintiöitä, mm. VÄHINTÄÄN 28 ruotsinkielistä professoria pelkästään Helsingin yliopistossa. Niiden lisäksi ovat Åbo Akademin, Handelshögskolanin ja Svenska Kommunal och Socialhögskolan sekä muiden ruotsinkielisten laitosten professorit.
Tässä pienen pieni näyte, miten valtavasti ruotsin kieltä pönkitetään yliopistolaissa:
RUOTSINKIELI JA YLIOPISTOLAKI 558/2009
74 §
Ruotsinkielinen opetus ja vararehtori
Helsingin yliopistossa on ruotsinkielistä opetusta varten vähintään 28 professorin tehtävää johtosäännöllä määrätyillä aloilla. Svenska social- och kommunalhögskolanin professorin tehtävät eivät sisälly mainittuihin professorin tehtäviin.
Yliopistossa on lautakunta ruotsinkielisen opetuksen kehittämistä ja yhteensovittamista varten.
Yhden vararehtorin tulee olla 1 momentissa mainittuun tehtävään otettu professori, jollei tällaiseen tehtävään otettu henkilö ole rehtorina.
9 luku
Erityissäännökset Åbo Akademista
76 §
Erityistehtävät
Åbo Akademin, jäljempänä akatemia, tulee erityisesti tyydyttää ruotsinkielisen väestön koulutus- ja tutkimustarpeita sekä toiminnassaan ottaa huomioon maan kaksikielisyys.
Akatemian Vaasassa toimivat yksiköt muodostavat yhdessä yksikön, jonka yhteisiä toimintoja johtaa monijäseninen hallintoelin. Hallintoelimen puheenjohtajana toimii yksikön rehtori. Monijäsenisen hallintoelimen ja rehtorin tehtävistä ja valinnasta sekä hallintoelimen kokoonpanosta määrätään yliopiston johtosäännössä.
77 §
Akatemian kansleri
Akatemialla on kansleri. Kanslerin tehtävänä on edistää tieteitä ja yliopiston yhteiskunnallista vuorovaikutusta sekä valvoa yliopiston yleistä etua ja toimintaa.
Kansleriksi valittavalta vaaditaan, että hän on toiminut ansiokkaasti tieteen, taiteen tai yliopistolaitoksen hyväksi. Kanslerin nimittämisestä ja tehtävistä määrätään tarkemmin akatemian johtosäännössä.
78 §
Opettajalta vaadittava kielitaito
Akatemian opettajan tehtävään vaaditaan erinomainen ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito sekä kyky ymmärtää suomen kieltä. Akatemia päättää ruotsin ja suomen kielen taidosta, joka tällaiseen tehtävään vaaditaan ulkomaalaiselta tai Suomen kansalaiselta, joka ei ole syntyperäinen.
Akatemiassa on kielilautakunta, jolle 1 momentissa tarkoitettu ruotsin kielen taito voidaan osoittaa.
79 §
Opiskelijalta vaadittava kielitaito
Opiskelijaksi pääsy akatemiaan edellyttää, että hakijalla on riittävä ruotsin kielen taito opintojen harjoittamiseen tällä kielellä, jollei akatemia toisin päätä.
80 §
Omaisuus
Akatemialla on edelleen ne muut oikeudet, etuudet ja vapaudet sekä se omaisuus ja ne tulot, jotka sillä on tämän lain voimaan tullessa.
Akatemian 1 momentissa tarkoitettuja varoja sekä lahjoitus- ja testamenttivaroja hoidetaan erillään yliopiston muusta kirjanpidosta. Varojen hoidosta päättää akatemian hallitus.
81 §
Eräitä tehtäviä koskevat säännökset
Ne professorin ja apulaisprofessorin virat, jotka perustettiin akatemiaan 1 päivästä elokuuta 1981 lukien, jäävät tehtävinä akatemiaan.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, akatemia saa hankittuaan Stiftelsen för Åbo Akademi -nimisen säätiön lausunnon asiasta muuttaa näiden tehtävien opetusalaa ja tehtäväpiiriä sekä muuttaa apulaisprofessorin tehtävän professorin tehtäväksi.
Jatkuu...Fortsätter.....
Jatko-osa...Fortsättningsdel....
92 §
Ruotsinkielisen korkeakouluopetuksen yhteensovittaminen
Ruotsinkielisen korkeakouluopetuksen yhteensovittamiseksi ja kehittämiseksi on neuvottelukunta, jonka tehtävänä on tehdä aloitteita ja antaa lausuntoja asioista, joilla on olennaista merkitystä ruotsinkieliselle korkeakouluopetukselle. Neuvottelukunnan tulee erityisesti seurata ruotsinkielisen korkeakouluopetuksen tarvetta ottaen huomioon koulutuksen kysyntä, työmarkkinoiden vaatimukset ja alueelliset tarpeet.
Yliopistot ja ammattikorkeakoulut, joiden opetus- ja tutkintokieli on ruotsi, nimeävät edustajansa neuvottelukuntaan. Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Neuvottelukunnan toimikaudesta, kokoonpanosta ja toiminnasta määrätään tarkemmin työjärjestyksessä, jonka neuvottelukunta hyväksyy itselleen.
11 §
Opetus- ja tutkintokielet
Helsingin yliopiston, Kuvataideakatemian, Sibelius-Akatemian ja Teatterikorkeakoulun opetus- ja tutkintokielet ovat suomi ja ruotsi. Aalto-yliopiston opetus- ja tutkintokieleen sovelletaan vastaavasti, mitä sen muodostaneiden yliopistojen opetus- ja tutkintokielestä säädetään yliopistolain (645/1997) 9 §:ssä. Åbo Akademin ja Svenska handelshögskolanin sekä Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanin opetus- ja tutkintokieli on ruotsi. Muiden yliopistojen opetus- ja tutkintokieli on suomi.
12 §
Ruotsin kieltä taitavien henkilöiden kouluttaminen
Åbo Akademi, Svenska Handelshögskolan, Helsingin «yliopisto», Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia, Teatterikorkeakoulu ja Aalto-«yliopisto» vastaavat siitä, että ruotsin kieltä taitavia henkilöitä koulutetaan riittävä määrä maan tarpeisiin.
35 §
Kielitaitovaatimukset ja yliopiston hallintokieli
Opetus- ja tutkimushenkilöstöltä sekä muulta henkilöstöltä vaadittavasta suomen ja ruotsin kielen taidosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Åbo Akademin opettajalta vaadittavasta kielitaidosta säädetään 78 §:ssä.
Yliopiston hallintokieli on suomi. Åbo Akademin ja Svenska handelshögskolanin sekä Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanin hallintokieli on kuitenkin ruotsi.
Jokaisella on oikeus omassa asiassaan käyttää suomea tai ruotsia ja saada toimituskirja käyttämällään kielellä.
46 §
Ylioppilaskunta
Helsingin yliopiston, Kuvataideakatemian, Sibelius-Akatemian, Teatterikorkeakoulun ja Aalto-yliopiston ylioppilaskuntien kielinä ovat suomi ja ruotsi. Åbo Akademin ja Svenska handelshögskolanin ylioppilaskuntien kieli on ruotsi.
69 §
Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolan
Helsingin yliopistoon kuuluu erillisenä yksikkönä Svenska social- och kommunalhögskolan.
Nämä ruotsinkielisten etuilu-kielikiintiöt ovat todella ällöttävät, kuinka tällaiset ovat edes mahdollisia demokraattisessa länsimaassa.
Näistä ruotsinkielisten etuilu-kielikiintiöistä pitää pistää pystyyn kunnon mielenosoitukset suurimpiin kaupunkeihin.
Kahdenkertainen järjestelmä varmistaa tuplabonusedut
Suomessa on kahdenkertainen järjestelmä varmistamassa ruotsinkielisten super-edut:
1) Kaikki yliopistoissa opiskelevat suorittavat virkamiesruotsin kurssin pakollisena eli pätevöityvät toimimaan virkamiehinä ruotsin kielellä.
2) Silti on erikseen oikotiejärjestelmä yliopistoihin ruotsinkielisistä lukioista kirjoittaneille eli yliopistojen kielikiintiöpaikat.
Kaiken huippu lienee jo se, että esim. meillä Helsingin yliopistossa on kymmenet KIELIKIINTIÖPAIKAT PROFESSOREILLE.
Suomessa on kaikille mahdollisille korkeimman koulutuksen aloille ruotsinkielistä koulutusta. Ja Ruotsista ja muista Pohjoismaista löytyy lisää. Tätä mahdollisuutta monet suomenruotsalaiset käyttävätkin - ahvenanmaalaisista suurin osa. Samoin Pohjanmaan nuoret opiskelevat Uumajassa ruotsiksi.
____
Tämä suomalainen järjestelmä on täysin mätä ja sairas etten sanoisi kuvottava – ja miksen sanoisi.
Kaikkien suomenkielisten opiskelijoiden on suoritettava virkamiesruotsi yliopistossa julkishallinnon virkaan pätevöityäkseen.
Kuitenkin samaan aikaan ylläpidetään kielikiintiöitä ruotsinkielisistä lukioista kirjoittaneille, että saadaan "ruotsia puhuvia henkilöitä virkoihin". Missä tahansa muualla tuota pidettäisiin täysin laittomana paitsi ei Suomessa.
Suomenkielisten nuorten opintien tulppausjärjestelmä ei jää edes tuohon:
- ruotsinkielisestä lukiosta tulevalla on toinenkin ohituskaista. Häneltä ei vaadita erillisen suomen kielen kokeen suorittamista päästäkseen suomenkieliseen yliopistoon.
Sen sijaan:
- suomenkielisestä lukiosta valmistunut ei pääse ruotsinkieliseen yliopistoon tai muiden yliopistojen ruotsinkieliselle linjalle ilman erillistä ja vaativaa ruotsin kielen koetta. Kokeen vaikeusastetta vielä muutellaan sen mukaan paljonko suomenkielisistä lukioista kirjoittaneita on pyrkijöissä (viite: Opiskelijavalinta, Hanken ja ÅA).
Ei liene kovin yllättävää, että juuri ns. "hakupainealoilla" ruotsinkielisten (ei siis muiden maahanmuuttajien) sisäänpääsy on varmistettu tuplapotti -periaatteella:
* Lääketiede:
Yliopistoista annetun lain mukaan ruotsinkielinen otetaan tiedekuntaan maksimissaan kymmenen (10) pistettä alemmilla koepisteillä kuin muut hakijat.
* Oikeustiede:
Helsingin yliopiston Vaasan yksikköön ruotsinkielisillä on yli 50% kiintiö eli aina vähintään puolet otetuista on ruotsinkielisiä. Lisäksi ruotsinkielisille on oma kokeensa, vaikka koulutus on samassa ryhmässä kaiken kielisille.
* Kauppatieteet:
Suomen kaikista kauppakorkeakoulupaikoista on 22% ruotsinkielisiä. Ruotsinkielisiä on Mannersuomessa 4%, joten aina ei saada edes kaikkia ruotsinkielisiä aloituspaikkoja täyteen.
* Lisäksi yliopistoista annetun lain mukaan vähintään yhden Helsingin yliopiston rehtoreista täytyy olla ruotsinkielinen. Nyt heitä on kaksi kolmesta.
* Ei liene siis yllättävää sekään, että ruotsinkielisestä ikäluokasta 53 % pääsee yliopistotasoiseen koulutukseen Suomessa ja lisäksi 12 % Suomen ruotsalaisista lähtee opiskelemaan muiden Pohjoismaiden yliopistoihin.
* Suomenkielisestä ikäluokasta vain 28 % pääsee yliopistotasoiseen koulutukseen Suomessa.
* Lisäksi valtiovalta rankaisee näitä yliopistoihin päässeitä suomenkielisiä VIRKAMIESRUOTSILLA. Ruotsinkielisten valtavasti ylisuuria kielikiintiöitä perustellaan sillä, että Suomessa tarvitaan akateemisella tasolla enemmän ruotsinkielen osaamista kuin suomenkielen. Tästä voikin jo päätellä, että päättäjien mukaan suomenkielisille sopii paremmin vanhusten vaipan vaihto ja vastaava työ.
Varsinainen ongelma on kuitenkin yliopistojen kielikiintiöt: Suomen ruotsalaisista ohjataan 53 % yliopistoon, kun suomenkielisistä vain 29 %.
Epäreiluahan tuo on. Olen itse käynyt ruotsinkielisellä linjalla suomenkielisille tarkoitetussa ruotsin kielikokeessa ja se oli itselleni ainakin yllättävän helppo. Kannattaa pyrkiä ruotsinkielisille linjoille, jos osaa ruotsia hyvin. Tosin pidemmällä aikavälillä pitäisi kaikki epäreilut kiintiöt poistaa.
Sama systeemi jatkuu koulutuksen jälkeen:
"Vaasan seurakuntayhtymällä oli vapaana virka, johon pääsyehtona oli ammattitutkinto tai alan työkokemus.
Hakijoita oli kuusi. Heistä kahdella oli ammattitutkinto ja alan työkokemusta.
Virkaan valittiin kaikesta huolimatta ruotsinkielinen hakija, jolla ei ollut alalta minkäänlaista koulutusta eikä myöskään kokemusta.
Pelkällä ruotsinkielellä selviää kaikesta.
Sillä kun Vaasassa valitaan henkilöstöä, eivät siinä hakuehtokriteeritkään paljon paina."
http://www.pohjalainen.fi/mielipide/yleisöltä/ruotsinkielella-ohi-1.1399994
Kyseessä oli taas siis mitä suurimmassa määrin "haku" -prosessi.
Jännä. Jos edes toisella pätevistä hakijoista oli virkamiesruotsi suoritettu niin olisi pitänyt ehdottomasti päästä. Töihin ei kyllä yleensäkkään valita pätevintä vaan sopivinta ja ilmeisesti hurris gona hurri...
Jos pelkkä ruotsinkielentaito avaa kaikki ovet,
lääkispaikasta yliopiston rehtorin virkaan asti,
kannattaisi varmaan tämänkin ketjun kirjoittajien
ottaa lusikka kauniiseen käteen ja opiskella ruotsia.
Henkilö joka on riittävän lahjakas ja ahkera pärjätäkseen
korkeakouluopinnoissa, lääkiksessä, oikiksessa, kauppiksessa tms.
ja myöhemmin vaativissa töissä, kykenee tarvittaessa oppimaan myös ruotsia.
Jokatapauksessahan korkeakoulussa joutuu suorittamaan laajojakin kursseja aiheista, jotka eivät niin paljon kiinnosta, mutta jotka ovat pakollinen osa tutkintoa.
Huvittavaa: vastauksena siihen, että ruotsinsuomalaiset syrjivät suomalaisia: Suomessa: "opettele ruotsia, idiootti Suomalainen". Pisteet kohenevat tuntuvasti suomenruotsalaisia kohtaan ainakin tämän lukijan silmissä ;)
Och samma på svenska:
mysig: på svaret för förmodan att sfinlandssvenskar diskriminerar finländarna (eller "finnena") här i Finland är: "lära dig svenska, du finska gris!" Åtminstone jag har mycket mera respekt för finlandssvenskarna tack vare er (tillägga en sarkasisk "smiley")
Huoh, tuokin piti sanakirjan kanssa yrittää ja silti varmaan ihan pieleen meni...
Ruotsinkielisten kielikiintiöt ovat kyllä härskin asia, jonka olen kuullut.
Kaiken lisäksi suomenkielisillä on rasitteenaan pakkoruotsi ja korkeakouluissa lisäksi virkamiesruotsi.
Tämä on täysin älytön systeemi.
Yhden sällin mukaan ne, jotka tulevat ruotsinkielisten takia opiskelusta syrjäytetyiksi, voivat pakkoruotsin turvin mennä opiskelemaan muihin pohjoismaihin.
Ohessa sällin haastattelu. Eikä mielestäni ole humalassa.
http://yle.fi/uutiset/lipponen_vihaviesteista_kyseessa_on_vain_jaavuoren_huippu/6667844
Äidinkielenään ruotsia puhuva, mutta siis myös suomea täydellisesti puhuva kaverini kertoi minun pyrkiessäni Turun yliopistoon, että hän todellakin hakee mieluummin Åbo Akademiin, koska sinne pääsee "ihan helvetisti helpommalla sisään" ku suomenkieliseen yliopistoon..ja niinhän hän ekalla yrittämällä sisään menikin. Niin minäkin, mut jos en olisi mennyt itekin, olis kyllä kieltämättä aika paljon v***ttanut