Ruotsinkielisten kiintiöt pudottavat suomalaiset yliopistoista

Joo, tää on niin huutava väärýys, miten on mahdollista, että enää nykysuomessa ylläpidetään tämänkaltaista törkeästi syrjivää menetelmää. Ja tätä perustellaan, että ruotsinkielisten pitää saada palvelua ruotsiksi,mutta HALOO EDUSKUNTA, meillähän on PAKKORUOTSIi, joten samalle viivalle vaan kaikki... vihdoinkin.

ÄRSYTTÄÄ niin paljon tämä vääryys, että tunnen negatiivisia tunteita ruotsinkielisiä kohtaan, ihan vaan tämän jutun ansioista. Ja kun ne Facessa kehuskelee päässeensä korkeakouluun ihan oksettaa, kun ajattelee, että ne pääsee puolet helpommin vaan siksi, että ne sattuu olemaan ruotsinkielisiä, luuleeks ne oikeesti, että me suomenkieliset ei tiedetä tätä seikkaa. Muuttakoon Ruotsiin koko porukka vaan opiskelemaan ja asumaan, ei tulis ikävä ja sais suomalaiset nuoret enemmän opiskelupaikkoja.

Älä trollaa EJ tasa-arvoa, väitteesi eivät pidä paikkansa.

Opiskelijavalinnan kielitaitovaatimuksista aivan kuten
valintakoemenettelyistäkin päättävät yliopistot itse, ei yliopistolaki.

Kun ruotsinkielisen lukion ja peruskoulun käynyt hakee
esimerkiksi Helsingin yliopiston suomenkieliselle linjalle,
hänen on todistettava suomenkielen taitonsa jollain seuraavista tavoista
- ylioppilastutkinnossa suomen kielen äidinkielen koe hyväksytysti tai
- ylioppilastutkinnossa "suomi toisena kielenä"-koe arvosanalla M (laajempi kuin pitkä A-kieli)tai
- osoitettava suomenkielentaitonsa yliopiston kielikokeessa
(lääkiksessä taitotaso 6, oikiksessa taitotaso )

Kiintiöt on paras ja hurrien elitismi :DDDD

Kun suomenkielinen hakee ruåttin kieliseen koulutukseen on hänen aina suoritettava se ruotsin kielen taitokoe hässkkä. AINA. Ja on se jännä, kun maahanmuuttajien ei tarvi osallistua virkamiesruotsin opetukseen, tämä järjestelmä syrjii maahanmuuttajia, sillä suureen osaan valtion viroista on pakkoruotsi oltava suoritettu. Yritetäänkö tällätavoin pestä mamut pois hallinnon elimistä? On se tympeä, kun hassunhauska bongoa takova afrikan rikastaja ei pääse klaukkalan kunnan johtajaksi rasististen asetusten johdosta.

Ihan mieletön juttu – Lukekaa ja ihmetelkää

Edelleen yritetään väittää, ettei ole mitään erityisetuja ruotsinkielisille.

Pitää siis jälleen avata Finlex ja katsoa uudesta yliopistolaista (v. 2009), mitä ruotsin kielestä siinä säädetään.

No, sehän on jälleen täynnä erilaisia ruotsinkielisten kiintiöitä, mm. VÄHINTÄÄN 28 ruotsinkielistä professoria pelkästään Helsingin yliopistossa. Niiden lisäksi ovat Åbo Akademin, Handelshögskolanin ja Svenska Kommunal och Socialhögskolan sekä muiden ruotsinkielisten laitosten professorit.

Tässä pienen pieni näyte, miten valtavasti ruotsin kieltä pönkitetään yliopistolaissa:

RUOTSINKIELI JA YLIOPISTOLAKI 558/2009

74 §
Ruotsinkielinen opetus ja vararehtori
Helsingin yliopistossa on ruotsinkielistä opetusta varten vähintään 28 professorin tehtävää johtosäännöllä määrätyillä aloilla. Svenska social- och kommunalhögskolanin professorin tehtävät eivät sisälly mainittuihin professorin tehtäviin.
Yliopistossa on lautakunta ruotsinkielisen opetuksen kehittämistä ja yhteensovittamista varten.
Yhden vararehtorin tulee olla 1 momentissa mainittuun tehtävään otettu professori, jollei tällaiseen tehtävään otettu henkilö ole rehtorina.

9 luku
Erityissäännökset Åbo Akademista
76 §
Erityistehtävät
Åbo Akademin, jäljempänä akatemia, tulee erityisesti tyydyttää ruotsinkielisen väestön koulutus- ja tutkimustarpeita sekä toiminnassaan ottaa huomioon maan kaksikielisyys.
Akatemian Vaasassa toimivat yksiköt muodostavat yhdessä yksikön, jonka yhteisiä toimintoja johtaa monijäseninen hallintoelin. Hallintoelimen puheenjohtajana toimii yksikön rehtori. Monijäsenisen hallintoelimen ja rehtorin tehtävistä ja valinnasta sekä hallintoelimen kokoonpanosta määrätään yliopiston johtosäännössä.
77 §
Akatemian kansleri
Akatemialla on kansleri. Kanslerin tehtävänä on edistää tieteitä ja yliopiston yhteiskunnallista vuorovaikutusta sekä valvoa yliopiston yleistä etua ja toimintaa.
Kansleriksi valittavalta vaaditaan, että hän on toiminut ansiokkaasti tieteen, taiteen tai yliopistolaitoksen hyväksi. Kanslerin nimittämisestä ja tehtävistä määrätään tarkemmin akatemian johtosäännössä.
78 §
Opettajalta vaadittava kielitaito
Akatemian opettajan tehtävään vaaditaan erinomainen ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito sekä kyky ymmärtää suomen kieltä. Akatemia päättää ruotsin ja suomen kielen taidosta, joka tällaiseen tehtävään vaaditaan ulkomaalaiselta tai Suomen kansalaiselta, joka ei ole syntyperäinen.
Akatemiassa on kielilautakunta, jolle 1 momentissa tarkoitettu ruotsin kielen taito voidaan osoittaa.
79 §
Opiskelijalta vaadittava kielitaito
Opiskelijaksi pääsy akatemiaan edellyttää, että hakijalla on riittävä ruotsin kielen taito opintojen harjoittamiseen tällä kielellä, jollei akatemia toisin päätä.
80 §
Omaisuus
Akatemialla on edelleen ne muut oikeudet, etuudet ja vapaudet sekä se omaisuus ja ne tulot, jotka sillä on tämän lain voimaan tullessa.
Akatemian 1 momentissa tarkoitettuja varoja sekä lahjoitus- ja testamenttivaroja hoidetaan erillään yliopiston muusta kirjanpidosta. Varojen hoidosta päättää akatemian hallitus.
81 §
Eräitä tehtäviä koskevat säännökset
Ne professorin ja apulaisprofessorin virat, jotka perustettiin akatemiaan 1 päivästä elokuuta 1981 lukien, jäävät tehtävinä akatemiaan.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, akatemia saa hankittuaan Stiftelsen för Åbo Akademi -nimisen säätiön lausunnon asiasta muuttaa näiden tehtävien opetusalaa ja tehtäväpiiriä sekä muuttaa apulaisprofessorin tehtävän professorin tehtäväksi.

Jatkuu...Fortsätter.....

Nämä ruotsinkielisten etuilu-kielikiintiöt ovat todella ällöttävät, kuinka tällaiset ovat edes mahdollisia demokraattisessa länsimaassa.

Näistä ruotsinkielisten etuilu-kielikiintiöistä pitää pistää pystyyn kunnon mielenosoitukset suurimpiin kaupunkeihin.

Kahdenkertainen järjestelmä varmistaa tuplabonusedut


Suomessa on kahdenkertainen järjestelmä varmistamassa ruotsinkielisten super-edut:

1) Kaikki yliopistoissa opiskelevat suorittavat virkamiesruotsin kurssin pakollisena eli pätevöityvät toimimaan virkamiehinä ruotsin kielellä.

2) Silti on erikseen oikotiejärjestelmä yliopistoihin ruotsinkielisistä lukioista kirjoittaneille eli yliopistojen kielikiintiöpaikat.

Kaiken huippu lienee jo se, että esim. meillä Helsingin yliopistossa on kymmenet KIELIKIINTIÖPAIKAT PROFESSOREILLE.

Suomessa on kaikille mahdollisille korkeimman koulutuksen aloille ruotsinkielistä koulutusta. Ja Ruotsista ja muista Pohjoismaista löytyy lisää. Tätä mahdollisuutta monet suomenruotsalaiset käyttävätkin - ahvenanmaalaisista suurin osa. Samoin Pohjanmaan nuoret opiskelevat Uumajassa ruotsiksi.
____

Tämä suomalainen järjestelmä on täysin mätä ja sairas etten sanoisi kuvottava – ja miksen sanoisi.

Kaikkien suomenkielisten opiskelijoiden on suoritettava virkamiesruotsi yliopistossa julkishallinnon virkaan pätevöityäkseen.

Kuitenkin samaan aikaan ylläpidetään kielikiintiöitä ruotsinkielisistä lukioista kirjoittaneille, että saadaan "ruotsia puhuvia henkilöitä virkoihin". Missä tahansa muualla tuota pidettäisiin täysin laittomana paitsi ei Suomessa.

Suomenkielisten nuorten opintien tulppausjärjestelmä ei jää edes tuohon:
- ruotsinkielisestä lukiosta tulevalla on toinenkin ohituskaista. Häneltä ei vaadita erillisen suomen kielen kokeen suorittamista päästäkseen suomenkieliseen yliopistoon.

Sen sijaan:
- suomenkielisestä lukiosta valmistunut ei pääse ruotsinkieliseen yliopistoon tai muiden yliopistojen ruotsinkieliselle linjalle ilman erillistä ja vaativaa ruotsin kielen koetta. Kokeen vaikeusastetta vielä muutellaan sen mukaan paljonko suomenkielisistä lukioista kirjoittaneita on pyrkijöissä (viite: Opiskelijavalinta, Hanken ja ÅA).

Ei liene kovin yllättävää, että juuri ns. "hakupainealoilla" ruotsinkielisten (ei siis muiden maahanmuuttajien) sisäänpääsy on varmistettu tuplapotti -periaatteella:

* Lääketiede:

Yliopistoista annetun lain mukaan ruotsinkielinen otetaan tiedekuntaan maksimissaan kymmenen (10) pistettä alemmilla koepisteillä kuin muut hakijat.

* Oikeustiede:

Helsingin yliopiston Vaasan yksikköön ruotsinkielisillä on yli 50% kiintiö eli aina vähintään puolet otetuista on ruotsinkielisiä. Lisäksi ruotsinkielisille on oma kokeensa, vaikka koulutus on samassa ryhmässä kaiken kielisille.

* Kauppatieteet:

Suomen kaikista kauppakorkeakoulupaikoista on 22% ruotsinkielisiä. Ruotsinkielisiä on Mannersuomessa 4%, joten aina ei saada edes kaikkia ruotsinkielisiä aloituspaikkoja täyteen.


* Lisäksi yliopistoista annetun lain mukaan vähintään yhden Helsingin yliopiston rehtoreista täytyy olla ruotsinkielinen. Nyt heitä on kaksi kolmesta.


* Ei liene siis yllättävää sekään, että ruotsinkielisestä ikäluokasta 53 % pääsee yliopistotasoiseen koulutukseen Suomessa ja lisäksi 12 % Suomen ruotsalaisista lähtee opiskelemaan muiden Pohjoismaiden yliopistoihin.


* Suomenkielisestä ikäluokasta vain 28 % pääsee yliopistotasoiseen koulutukseen Suomessa.

* Lisäksi valtiovalta rankaisee näitä yliopistoihin päässeitä suomenkielisiä VIRKAMIESRUOTSILLA. Ruotsinkielisten valtavasti ylisuuria kielikiintiöitä perustellaan sillä, että Suomessa tarvitaan akateemisella tasolla enemmän ruotsinkielen osaamista kuin suomenkielen. Tästä voikin jo päätellä, että päättäjien mukaan suomenkielisille sopii paremmin vanhusten vaipan vaihto ja vastaava työ.

Varsinainen ongelma on kuitenkin yliopistojen kielikiintiöt: Suomen ruotsalaisista ohjataan 53 % yliopistoon, kun suomenkielisistä vain 29 %.

Epäreiluahan tuo on. Olen itse käynyt ruotsinkielisellä linjalla suomenkielisille tarkoitetussa ruotsin kielikokeessa ja se oli itselleni ainakin yllättävän helppo. Kannattaa pyrkiä ruotsinkielisille linjoille, jos osaa ruotsia hyvin. Tosin pidemmällä aikavälillä pitäisi kaikki epäreilut kiintiöt poistaa.

Sama systeemi jatkuu koulutuksen jälkeen:


"Vaasan seurakuntayhtymällä oli vapaana virka, johon pääsyehtona oli ammattitutkinto tai alan työkokemus.

Hakijoita oli kuusi. Heistä kahdella oli ammattitutkinto ja alan työkokemusta.

Virkaan valittiin kaikesta huolimatta ruotsinkielinen hakija, jolla ei ollut alalta minkäänlaista koulutusta eikä myöskään kokemusta.

Pelkällä ruotsinkielellä selviää kaikesta.

Sillä kun Vaasassa valitaan henkilöstöä, eivät siinä hakuehtokriteeritkään paljon paina."

http://www.pohjalainen.fi/mielipide/yleisöltä/ruotsinkielella-ohi-1.1399994


Kyseessä oli taas siis mitä suurimmassa määrin "haku" -prosessi.

Jos pelkkä ruotsinkielentaito avaa kaikki ovet,
lääkispaikasta yliopiston rehtorin virkaan asti,
kannattaisi varmaan tämänkin ketjun kirjoittajien
ottaa lusikka kauniiseen käteen ja opiskella ruotsia.

Henkilö joka on riittävän lahjakas ja ahkera pärjätäkseen
korkeakouluopinnoissa, lääkiksessä, oikiksessa, kauppiksessa tms.
ja myöhemmin vaativissa töissä, kykenee tarvittaessa oppimaan myös ruotsia.
Jokatapauksessahan korkeakoulussa joutuu suorittamaan laajojakin kursseja aiheista, jotka eivät niin paljon kiinnosta, mutta jotka ovat pakollinen osa tutkintoa.

Ruotsinkielisten kielikiintiöt ovat kyllä härskin asia, jonka olen kuullut.
Kaiken lisäksi suomenkielisillä on rasitteenaan pakkoruotsi ja korkeakouluissa lisäksi virkamiesruotsi.

Tämä on täysin älytön systeemi.

Äidinkielenään ruotsia puhuva, mutta siis myös suomea täydellisesti puhuva kaverini kertoi minun pyrkiessäni Turun yliopistoon, että hän todellakin hakee mieluummin Åbo Akademiin, koska sinne pääsee "ihan helvetisti helpommalla sisään" ku suomenkieliseen yliopistoon..ja niinhän hän ekalla yrittämällä sisään menikin. Niin minäkin, mut jos en olisi mennyt itekin, olis kyllä kieltämättä aika paljon v***ttanut