Oli tossa vuoden alussa tosi outo tilanne, kun olen aika uskovainen luterilainen, ja kun kuulin, että luokallani on sellainen tyttövaljakko, missä kummatkin ovat narkomaaneja, ja toinen pelleilee saatanan palvonnalla. No sitten bussissa rukoilin hiljaa ja huomaamatta, että tämä kaksikko pelastuisi. Rukouksen jälkeen tuli tosi hyvä mieli, ja kun tulin sitten kouluun, yllätyin, kun toinen näistä tytöistä kertoi koko luokalle, että hän ja hänen kaverinsa kävivät edellisenä iltanana nuorisopaikassa, jossa oli paljon kristittyjä uskovaisia. Hän kertoi myös, että heidät siunattiin, ja heille sanottiin, että he ovat pelastuneet. Tämä tyttö sanoi, että kokemus oli hiukan vierastava, mutta minulle tuli silti sellainen olo, että olen tehnyt jotain hyvää. Kuitenkin mieleen tuli ajatus. En tiedä oliko se tempaistu omasta päästä vai olenko itselleni liian ankara lause: "Toiste en tee sinun töitäsi."
Ihme vai hyvää tuuria?
kirjailijatar97
4124
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ajatuksesi oli hyvä, niin ajattelee kai useampi hyvä ja tunteva ihminen yleensä, siis ateistikin nähdessään pulassa olevan nuoren, hän ei vaan rukoile apua mieleltään.
Ei se ollut ihme, eikä hyvää tuuria vaan elämän laki jonka alaisena toimimme, ja kun teemme valintoja, niin niillä on seuraukset.
Rukoilemallakin voi auttaa, ja voi saadakkin apua, mutta mitkä ovat tuon rukouksen motiivit on ka ne itsekkäät vain,onko ne pelkästään inhimilliset, että kun toinen on hädässä niin hänrtä on autettava, mutta jos haluamme tuolla rukoilemisella omia
uskonnollia henkisiä tavoitteita, niin se on itsekkyyttä, ja silloin sillä on eri seuraukset kun motiivittomalla rukouksella
kUN RUKOILEMME JOTAIN ja saamme, ja jios emme käytä sitä saamaamme oiken tulee maksunaikaja joudumme siitä kärsimään, niin emme muista sitä, että se on seurausta rukouksella saadusta, vaan pidämme sitä paholaisesta lähtöisin
Nämä asiat ovat niin monimutkaisia , että emme voi ymmärtää niitä, eikä jumalalla ja paholaisella ole niiden kanssa mitään tekemistä, vaan se on maailmankaikkeudellinen syyn ja seuraksen laki eli elämän laki joka on meissä sisään rakennettuna ja toimii kaikkialla olipa uskovainen tai ei
Itseppä veikkaisin, että nimimerkki kirjailijatar97 on keksinyt ainakin osan tarinastaan ihan itse.
Uskovaisilla on taipumusta keksiä kaikenlaisia satuja. Kattokaapa vaikka raamattua.
Ne jotka epäilevät kokevat välttämättömäksi ja ainoaksi todistukseksi määritellä aloittaja joksikin omituiseksi. Heillä ei ole muuta mahdollisuutta tällä hetkellä. Itse tapahtumaan heillä ei ole juri mitään sanottavaa.
Itse tiedän juuri hiljakkoinkin tapahtuneista vastaavista tapahtumista.
Katso vaikka aluksi ylearenasta viimeinen jakso "Viimeiset sanani"