mitäs mieltä ollaan seuraavasta:
oon kolmekymppinen tyttönen. vauvasta (ja
perheestä) oon haaveillu jo vuosia, mutta eteeni
tuntuu törmäilevän vain renttuja. viimeisin
ihmissuhdeongelma on venähtänyt jo parivuotiseksi
ja ollut rimpuilua alusta lähtien.
nyt olen ensimmäisiä viikkoja raskaana. iskä on
jo muutaman muksun maailmaan saattanut ja
hyväksyy tilanteen kyllä, mutta osaa sanoa jo
nyt, ettei homma kiinnosta. vaipanvaihdot ja
yövalvomiset on äidin hommaa, mutta pitää pitää
huoli siitä, että äiti jaksaa silti viihdyttää
iskääkin edelleen.
onko vauvan kanssa toivotonta yksinään vai
olisiko parempi rentun kanssa, jolloin
vastuualueena olisi kaksi huollettavaa?
tsemppiä kaikille yksin- ja kaksinhuoltajille ja
pirteää mieltä syysmyrskyistä huolimatta!
oon kolmekymppinen tyttönen. vauvasta (ja
perheestä) oon haaveillu jo vuosia, mutta eteeni
tuntuu törmäilevän vain renttuja. viimeisin
ihmissuhdeongelma on venähtänyt jo parivuotiseksi
ja ollut rimpuilua alusta lähtien.
nyt olen ensimmäisiä viikkoja raskaana. iskä on
jo muutaman muksun maailmaan saattanut ja
hyväksyy tilanteen kyllä, mutta osaa sanoa jo
nyt, ettei homma kiinnosta. vaipanvaihdot ja
yövalvomiset on äidin hommaa, mutta pitää pitää
huoli siitä, että äiti jaksaa silti viihdyttää
iskääkin edelleen.
onko vauvan kanssa toivotonta yksinään vai
olisiko parempi rentun kanssa, jolloin
vastuualueena olisi kaksi huollettavaa?
tsemppiä kaikille yksin- ja kaksinhuoltajille ja
pirteää mieltä syysmyrskyistä huolimatta!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kokemusta ei ole, mutta eikö tuo ole helpompaa
olla yksin jos ei renttu-isä tee mitään lapsen
hyväksi? Saat siivota sekä vauvan ja isän sotkut
ja tiskit, laittaa ruuat, passata..! Luulen, että
helpompaa yksin...
Toi on surullista,siis että olet jo raskaana ja
mies vähät välittää uleeko yks vai kolme.Kunhan
hauskaa on vielä pedissäkin?Ei siis tiedän yhen
tyypin jolla ei ole isää ja sen elämä on helvettiä
kun sen isä oli niin kiinnostunut että teki
itsemurhan kun lapsi ei ollu vuottakaan.Tästä
lapsesta tuli rasavilli nuori joka juo ja
polttaa.Ei sellaisa kukaan halua,ei äiti eikä
lapskaan...Lapsi tarvitsee VÄLITTÄVÄN isän!
Mun serkku on reilut 30-kymmpinen, hänellä on
ollut suhde naimisissa olevaan mieheen jo usean
vuoden ajan.
Hän huomasi tulleensa miehelle raskaaksi ja tiesi
ettei mies haluaisi ottaa vastuuta lapsesta.
Hän kuitenkin päätti pitää lapsen ja nyt hänellä
on aivan hurmaava 9-kuukautinen tyttölapsi.
Pinja on kaikkien "lemmikki" ja saa taatusti
tarpeeksi rakkautta ilman isääkin.
Isän mallejakin löytyy ukeista ja muista
sukulaismiehistä.
Kysyin Serkultani, et miten hän on pärjännyt ja
hän vastasi että päivääkään ei vaihtaisi pois.
Välillä on tietysti raskasta niin henkisesti,
fyysisesti kuin taloudellisestikin, mutta se on
sen arvoista.
Lapsen vahteja löytyy tarvittaessa, niin äitikin
pääsee vähän vapaalle.
Serkkuni on tällä hetkellä onnellisempi kuin
koskaan, vaikkei isää näy mailla halmeilla.
Uusia ihmissuhteitakin kun saattaa vielä syntyä;)
Eli tsemppiä sinulle, mutta muista että mietit
silti päätöstäsi.
Yksinhuoltajan arki saattaa myös olla rankkaa,
sehän riippuu paljon äitistä ja lapsesta
...turpaan tollasta äijää!