RKP on puolueena erinomainen järjestelijä.
On tutkittu, että mitä korkeampi koulutus, sen positiivisemmin henkilö suhtautuu pakollisiin ruotsin opintoihin. Ruotsin kielen opintoja voidaan pitää hyödyllisinä, ei missään suhteessa erinomaisen kalliina.
___F-J___
Korkeakoulutuksen yhteiskunnallisen hyödyn laskettiin GPI-metodologialla olevan vajaa 2000 euroa asukasta kohden vuonna 2009. Vuonna 2009 korkeakoulutus oli 38 prosentilla suomalaisista työikäisistä.
Yleisesti hyväksytty metodi on, että henkilö on yhteiskunnan käytettävissä 40 vuoden ajan valmistumisestaan. Työikäisiä Suomessa on noin 3,9 miljoonaa, joista on siis korkeakoulutus noin 1,4 miljoonalla henkilöllä.
Korkeakoulutuksen yhteiskunnalle tuottama nettohyöty on siis 2000 eur/a * 1,4 miljoonaa = 2,8 miljardia euroa vuodessa.
___F-J___
Pakollisten ruotsinkielen opintojen määrä vaihtelee korkea-asteella välillä 0 - 12 opintopistettä, ja keskiarvona voitaneen kaikissa opinnoissa pitää neljää opintopistettä.
Yksi opintopiste vastaa siis noin 27 tunnin työpanosta. Korkeakoulututkinnon laajuutena voidaan yleisesti pitää 240 opintopistettä. Tämä vastaa tunteina 6480 tuntia.
Pakollisten ruotsin opintojen määrä on siis keskimäärin 108 tuntia. Tämä vastaa suomenkieleisellä noin 1,7 % kaikista korkeakouluopinnoista. Tämä on hyvin tasapainossa sen kanssa, että ruotsin kielen opintojen on laskettu muuta kautta olevan noin 1,6 % kaikesta opetuksen budjetista.
___F-J___
Korkeakoulutuksen yhteiskunnalle tuottama nettohyöty on siis 2,8 miljardia euroa vuodessa. Summasta on vähennettävä reilu 6 %, joka vastaa ruotsinkielisten korkeakoulutettujen osuutta maassa.
Suomenkieliset korkeakoulun käyneet tuottavat Suomeen 2,5 miljardin nettohyödyn vuodessa. Jos ajatellaan hypoteettisesti - joka tietenkin on jo ajatuksena väärin -, että kenellekään korkeakoulun käyneelle ei olisi mitään hyötyä ruotsin kielestä, ruotsin kielen opiskelu tuottaisi 1,7 % x 2,5 mrd eur/a eli 42,5 miljoonan nettotappion (vuoden 2000 tasolla). Luvussa on mukana oman työn osuus op:n määritelmän mukaan.
Nykyrahassa mitattuna GPI-menetelmällä korkeakoulutuksessa pakollinen ruotsin opiskelu voi tuottaa maksimissaan 50 miljoonan euron vuotuisen tappion nykyrahassa. Tämä edellyttäisi sitä, että yhdellekään opiskelijalle ei ole ruotsin opinnoista mitään hyötyä. Tämä olisi ajatuksena huono.
http://www.paijat-hame.fi/easydata/customers/paijathame/files/ph_liitto/tiedottaa/gpi-raportti__fi_nettiin.pdf
On tutkittu, että mitä korkeampi koulutus, sen positiivisemmin henkilö suhtautuu pakollisiin ruotsin opintoihin. Ruotsin kielen opintoja voidaan pitää hyödyllisinä, ei missään suhteessa erinomaisen kalliina.
___F-J___
Korkeakoulutuksen yhteiskunnallisen hyödyn laskettiin GPI-metodologialla olevan vajaa 2000 euroa asukasta kohden vuonna 2009. Vuonna 2009 korkeakoulutus oli 38 prosentilla suomalaisista työikäisistä.
Yleisesti hyväksytty metodi on, että henkilö on yhteiskunnan käytettävissä 40 vuoden ajan valmistumisestaan. Työikäisiä Suomessa on noin 3,9 miljoonaa, joista on siis korkeakoulutus noin 1,4 miljoonalla henkilöllä.
Korkeakoulutuksen yhteiskunnalle tuottama nettohyöty on siis 2000 eur/a * 1,4 miljoonaa = 2,8 miljardia euroa vuodessa.
___F-J___
Pakollisten ruotsinkielen opintojen määrä vaihtelee korkea-asteella välillä 0 - 12 opintopistettä, ja keskiarvona voitaneen kaikissa opinnoissa pitää neljää opintopistettä.
Yksi opintopiste vastaa siis noin 27 tunnin työpanosta. Korkeakoulututkinnon laajuutena voidaan yleisesti pitää 240 opintopistettä. Tämä vastaa tunteina 6480 tuntia.
Pakollisten ruotsin opintojen määrä on siis keskimäärin 108 tuntia. Tämä vastaa suomenkieleisellä noin 1,7 % kaikista korkeakouluopinnoista. Tämä on hyvin tasapainossa sen kanssa, että ruotsin kielen opintojen on laskettu muuta kautta olevan noin 1,6 % kaikesta opetuksen budjetista.
___F-J___
Korkeakoulutuksen yhteiskunnalle tuottama nettohyöty on siis 2,8 miljardia euroa vuodessa. Summasta on vähennettävä reilu 6 %, joka vastaa ruotsinkielisten korkeakoulutettujen osuutta maassa.
Suomenkieliset korkeakoulun käyneet tuottavat Suomeen 2,5 miljardin nettohyödyn vuodessa. Jos ajatellaan hypoteettisesti - joka tietenkin on jo ajatuksena väärin -, että kenellekään korkeakoulun käyneelle ei olisi mitään hyötyä ruotsin kielestä, ruotsin kielen opiskelu tuottaisi 1,7 % x 2,5 mrd eur/a eli 42,5 miljoonan nettotappion (vuoden 2000 tasolla). Luvussa on mukana oman työn osuus op:n määritelmän mukaan.
Nykyrahassa mitattuna GPI-menetelmällä korkeakoulutuksessa pakollinen ruotsin opiskelu voi tuottaa maksimissaan 50 miljoonan euron vuotuisen tappion nykyrahassa. Tämä edellyttäisi sitä, että yhdellekään opiskelijalle ei ole ruotsin opinnoista mitään hyötyä. Tämä olisi ajatuksena huono.
http://www.paijat-hame.fi/easydata/customers/paijathame/files/ph_liitto/tiedottaa/gpi-raportti__fi_nettiin.pdf
Vastaukset 26
Vanhimmat
"RKP on puolueena erinomainen järjestelijä" !!!
Tosiaankin RKP on 40 vuotta erinomaisesti järjestänyt mittavat etuoikeudet surukansalle ja varsinkin sen eliitille!
Nettisveko sanoi kerrankin (vahingossa) totuuden. Loppuosa tekstistä olikin sitten turhaa lätinää.
> Nettisveko sanoi kerrankin (vahingossa) totuuden.
Ei toki. RKP on erinomainen organisoimaan asioita ja on haluttu yhteistyökumppani.
> Loppuosa tekstistä olikin sitten turhaa lätinää.
Siis tuttua asiaa sinun suustasi.
Soinillahan on kyllä valta muuttaa asioita, jos oikeasti haluaisi. Tais osoittautua läskiksi valehtelijaksi siinä missä Nick Griffinkin.
"Nykyrahassa mitattuna GPI-menetelmällä korkeakoulutuksessa pakollinen ruotsin opiskelu voi tuottaa maksimissaan 50 miljoonan euron vuotuisen tappion nykyrahassa. Tämä edellyttäisi sitä, että yhdellekään opiskelijalle ei ole ruotsin opinnoista mitään hyötyä."
GPI arvottaa rahamääräisenä sellaista, mihin BKT ei pysty. Periaatetta pidät tietenkin hyväksyttävänä.
Ilmeisesti tappio saattaisi olla sama kuin jos korkeakoulutuksen pakkoruotsin tilalla olisikin valinnaisina esimerkiksi ne kielet, jotka Helsingissä voisivat olla pakkoruotsin sijasta tarjolla toisena valinnaisena kielenä 7. luokalta alkaen ja jotka ovat olleet jo vuosia tarjolla valinnaisesti vasta kolmanneksi kieleksi, siis joko espanja, italia, kiina, latina, ranska, saksa, venäjä tai viro. Tuohon valinnaisten kielten joukkoon vain lisättäisiin valinnaiseksi pakollisena ollut ruotsi.
Eli olet samaa mieltä, että korkeakoulutuksen pakollisen ruotsinkielen kustannukset ovat - oman ajan osuus mukaan lukien - kertaluokkaa 50 miljoonaa euroa vuodessa. Ei siis missään tapauksessa miljardeja, kuten on väitetty.
Kuvattu 50 miljoonaa ei kohdistu tyypillisesti pakollisiin ruotsin kielen opintoihin, sillä mikä tahansa opiskelu on saman hintaista tai harvinaisten opintojen (kielten) osalta jo kalliimpaa.
GPI, BKT tai mikään julkisesti esitetty laskentamenetelmä ei tue sitä väitettä, että miljardi-kustannukset voisivat koostua ns. oman työn (opiskelun) osuudesta tai hukkaan heitetystä opinnoista.
"Eli olet samaa mieltä, että korkeakoulutuksen pakollisen ruotsinkielen kustannukset ovat - oman ajan osuus mukaan lukien - kertaluokkaa 50 miljoonaa euroa vuodessa. Ei siis missään tapauksessa miljardeja, kuten on väitetty."
Tuskinpa kukaan on väittänyt, että kaksikielisyyden kustannuksista yksistään virkamiesruotsin osuus olisi miljardeja. Onhan sen kustannuksissa monen monta muuta osatekijää peruskoulun pakkoruotsista lähtien. Ethän vain yritä hämätä?
Siis sillä 50 miljoonalla, jolla arviosi mukaan saamme vain kaikkien korkeakoulutettujen pakkoruotsin kustannettua, saisimmekin samalla summalla kuitattua yläasteen 7. luokalla aloitettujen valinnaisten kielten mahdollisen korkeakouluopetuksen kulut, esimerkkinä Helsingissä tarjolla olevat kielet vaihtoehtoisina: joko espanja, italia, kiina, latina, ranska, saksa, venäjä, viro tai ruotsi. Kylläpä kielivarantomme kasvaisi EK:n toivomalla tavalla, vieläpä nykyisen virkamiesruotsin hinnalla.
Korkeakoulujen virkamiesruotsi on ollut voimassa vasta vuodesta 1994. Joillekin se voi olla tulppa, joka myöhästyttää valmistumista ja samalla aiheuttaa yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia sekin.
> Tuskinpa kukaan on väittänyt, että kaksikielisyyden kustannuksista yksistään virkamiesruotsin osuus olisi miljardeja.
Mistä ne miljardien kustannukset sitten koostuvat? Kaikki muut kustannukset ovat jo pitkään olleet tiedossa, mutta ei menetetty omalla ajalla toteutettu opiskelu. Senkin osuus siis on luokkaa 50 miljoonaa per annum, joka sekään ei ole todellinen kustannus siinä mielessä, että opinnot tulisi korvata joillakin muilla opinnoilla.
Mikä listasta siis puuttuu?
- Kustannukset pakkokotimaisesta perusopetuksessa
- Kustannukset kaksikielisestä peruskoulutuksesta (valtionavustukset)
- Kustannukset toisen kotimaisen opettamisesta ammatillisessa ja korkeakoulutuksessa
- Kustannukset valtionhallinnon käännöstyöstä
- Kustannukset kuntatalouden käännös- ja tulkkaustyöstä:
- Kustannukset lomakkeista ja paperista sekä toimittamisesta/tiedottamisesta:
- Ruotsinkielen "huoltokustannukset"
- Kaksikielisten alueiden opasteet
- YLE:n (FST:n) Kustannukset
- Ruotsinkielisen korkeamman asteen yleisopetuksen lisäkustannukset
- Ruotsinkielinen varuskunta
- Kuntien kaksikielisyydestä johtuvat erikoisavustukset (valtionavut)
- Sosiaali- ja terveysmenojen kaksikielisyyskustannukset:
- Sisäministeriön ja oikeusministeriön kaksikielisyyskustannukset:
- Korkeakoulutuksen pakolliseen ruotsin kieleen kohdistettu ajankäyttö ns. omalla ajalla (GPI-laskelmista)
- Pakollisten ruotsin kielen opintojen vaihtaminen muihin opintoihin
Edelliset huomioiden kokonaiskustannukset liikkuvat sadan ... muutaman sadan miljoonan kertaluokassa.
Mikä listasta puuttuu ja mikä sen suuruusluokka on? Ellei joku pysty valmistumaan opinnoistaan ruotsin kielen vuoksi, tuskin hän voisi valmistua, vaikka kieli vaihdettaisiin toiseen vastaavaan kieleen.
F-J kirjoitti kaksikielisyyden kustannuksista:"Edelliset huomioiden kokonaiskustannukset liikkuvat sadan ... muutaman sadan miljoonan kertaluokassa."
Otaksun itse, että tuo summa olisi esittämääsi jonkin verran suurempi, noin 500 - 800 miljoonaa euroa vuodessa. Olisi järkevää tilata joltakin ei-pohjoismaiselta tutkimuslaitokselta arvio kaksikielisyyden vuotuisista kustannuksista, niin sillooin saataisiin kovaa maata jalkojen alle tässä kustannusasiassa.
F-J :"Mikä listasta puuttuu ja mikä sen suuruusluokka on? Ellei joku pysty valmistumaan opinnoistaan ruotsin kielen vuoksi, tuskin hän voisi valmistua, vaikka kieli vaihdettaisiin toiseen vastaavaan kieleen."
Enpä olisi tuon väitteesi kanssa samaa mieltä. On suuri ero siinä, opiskeleeko jotakin kieltä pakollisena vai itse valitsemanaan. Motivaatiolla on aivan erityisesti kielten opiskelussa suuri merkitys. Olen keskustellut tästä asiasta Jyväskylän kävelykadulla melko monen ihmisen kanssa kerätessäni allekirjoituksia kansalaisaloitteeseen. Vastaani on tullut jo muutamia, jotka ovat kertoneet joko oman tai lähisukulaisensa opintien katkenneen juuri pakkoruotsiin.
> summa olisi esittämääsi jonkin verran suurempi, noin 500 - 800 miljoonaa euroa vuodessa.
En ole nähnyt muutamaa sataa miljoonaa euroa ylittävältä osalta mitään muuta kuin mielipiteitä. Suuri riidan aihe on ollut omalla ajalla tehty opiskelu, mutta GPI-laskelmien pohjalta sekin on arvotettu vain muutamaan kymmeneen miljoonaan euroon vuositasolla.
Mitä listasta siis puuttuu?
> Vastaani on tullut jo muutamia, jotka ovat kertoneet joko oman tai lähisukulaisensa opintien katkenneen juuri pakkoruotsiin.
Suurella mielihalulla tälläinen henkilö varmasti opettelisi venäjää, saksaa tai ranskaa, jotka ovat kauneudeltaan kielten aatelia. Voin kuitenkin vakuuttaa, että pelkästään venäjän kielen kirjainten opetteluun menee kuukausi, s-kirjainten ääntämiseen toinen kuukausi, ranskan kielen numeroihin kolmas kuukausi ja saksan kielen sanajärjestyksiin neljäs kuukausi. Elleivät opinnot olisi katkenneet ruotsin kielen vaikeuksiin, ne olisivat katkeneet johonkin toiseen kieleen.
"Voin kuitenkin vakuuttaa, että pelkästään venäjän kielen kirjainten opetteluun menee kuukausi, s-kirjainten ääntämiseen toinen kuukausi, ranskan kielen numeroihin kolmas kuukausi ja saksan kielen sanajärjestyksiin neljäs kuukausi. Elleivät opinnot olisi katkenneet ruotsin kielen vaikeuksiin, ne olisivat katkeneet johonkin toiseen kieleen."
Höpö höpö.
Elleivät opinnot olisi katkenneet ruotsin kielen vaikeuksiin, ne olisivat katkeneet johonkin toiseen kieleen.
> Höpö höpö.
Väitätkö siis, että sinä oppisit venäjää, mandariinikiinaa, japania tai ranskaa helpommin kuin ruotsia? Ihan puhdasta pascapuhetta.
Olen opiskellut sekä pakkoruotsia että vapaaehtoista ranskaa. Motivaationi ranskan oppimiseen oli huomattavasti suurempi kuin ruotsin oppimiseen. Opin ranskaa helpommin kuin ruotsia.
Motivaatio on yksi tärkeimmistä oppimista edesauttavista tekijöistä. Ei ole paskapuhetta vaan faktaa.
Hyvin on järjestellyt juu. Wideroos toisena valtiovarainministerinä merkonomi koulutuksella pieraisee riemusta Kreikka sijoitusten suhteen. Norrback ei osaa työtään lähettiläänä ja Ahvenanmaa on velkaisin vaikka saa eniten tukea. Etelän svekkuleista osa voikin olla, mutta Pohjanmaalta ja Ahvenanmaalta tulee pelkkää jööttiä.
Forn-jotr kirjoitti :"On tutkittu, että mitä korkeampi koulutus, sen positiivisemmin henkilö suhtautuu pakollisiin ruotsin opintoihin."
Tuo asia on vaihdellut suuresti vuosien mittaan. Myönnän, että viimeisin tutkimus antoi juuri esittämäsi tuloksen. Mutta muutama vuosi aiemmin tilanne oli juuri päinvastainen, korkeakoulututkinnon suorittanet suhtautuivat kaikkein kielteisimmin pakkoruotsiin. Oletan, että nähtävissä ollut muutos johtuu kahdesta seikasta. RKP ja muut pakkoruotsittajat ovat satsanneet omassa propagandassaan paljon hyvin koulutettuihin henkilöihin. Toiaalta taas kielivapauden kannattajien joukossa ruotsin kielen ja suomenruotsalaisten vihaajat ovat olleet varsin paljon äänessä, ja sen johdosta me pakkoruotsin vastustajat olemme menettäneet jonkin verran koulutettujen henkilöiden tukea.
Tietysti joku maaseudulta kotoisin oleva ämmä suhtautuu "positiivisesti", jos "svenskarna" tai "skandinaaviska" avaa oven hyödyttömään verorahoilla ylläpidettyyn viiden tonnin työpaikkaan. Kimi Räikkösellä ja muilla taas on kunniaa. Ovat ilman loisimista ja nuolentaa rahansa ansainneet.
Laskit väärin.
Oma lähteesi:
http://www.paijat-hame.fi/easydata/customers/paijathame/files/ph_liitto/tiedottaa/gpi-raportti__fi_nettiin.pdf
Arvio korkeakoulutuksen arvosta perustuu Talberthin (et al. 2006) käyttämään
lukuun korkeakoulutettujen yhteiskunnalle vuosittain tuottamasta hyödystä, joka on 17 777 euroa (Rättö 2008).
Väitteesi :
......ruotsin kielen opiskelu tuottaisi 1,7 % x 2,5 mrd eur/a eli 42,5 miljoonan nettotappion (vuoden 2000 tasolla).
---- 1,7 %:a 17 777 eurosta /korkeakoulutettu on ihan eri määrä kuin esität.
Esittämäsi luku ei ota huomioon opiskelijan opiskeluajalta tekemää panostusta turhaan ja sitten valmistumisen jälkeenkin olettaa että kaikki korkeakoulutettujen opit ovat hyödyllisiä. Korkeakoulutus on vapaaehtoista ja sen hyöty perustuu yksilön arvioon/valintaan koulutuksen hyödyllisyydestä, mutta pakkoruotsin kohdalla arviota ei yksilön anneta tehdä. Pakkoruotsi heikentää korkeakoulutuksen hyötyä Suomalaiselle yhteiskunnalle, vaikka korkeakoulutuksen arvo tässä tutkimuksessa on kuin 'apteekin hyllyltä otettu.
> Laskit väärin.
Olet oikeassa, kuva 8. Per capita. Laskut tulee siis ottaa per kansalainen.
"Koulutustaso on tarkastelussa mukana olevista alueista korkea erityisesti Etelä-Pohjanmaan ELY:n alueella, jossa vuonna 2009 korkeakoulutus oli 38 prosentilla työikäisistä (15–74-vuotiaat). Koko Suomessa vastaava luku on 31 %, Päijät-Hämeessä 26 % ja Kainuussa 20 %. Korkeakoulutuksen yhteiskunnallisen hyödyn EP-ELY:n alueella laskettiin GPI-metodologialla olevan 2470 euroa, Päijät-Hämeessä 1670 euroa ja Kainuussa 1480 euroa asukasta kohden vuonna 2009."
HS: Suomalainen yhteiskunta hyötyy raportin mukaan miehen korkeakoulututkinnosta 84 400 euroa, kun OECD:n vastaava laskennallinen summa on 67 800 euroa. Naisen korkeakoulutuksessa Suomi jää 32 700 eurolla alle OECD:n keskiarvon, joka on 41 200 euroa. Koulutuksen yhteiskunnallista hyötyä laskettaessa menoihin kuuluvat koulutuksen aikaiset verotulon menetykset, sosiaaliset tuet ja koulutuksen julkiset menot.
___F-J___
Korkeakoulutuksen yhteiskunnalle tuottama nettohyöty on siis 2000 eur/a * 5,5 miljoonaa = 11 miljardia euroa vuodessa.
___F-J___
Pakollisten ruotsinkielen opintojen määrä vaihtelee korkea-asteella välillä 0 - 12 opintopistettä, ja keskiarvona voitaneen kaikissa opinnoissa pitää neljää opintopistettä.
Yksi opintopiste vastaa siis noin 27 tunnin työpanosta. Korkeakoulututkinnon laajuutena voidaan yleisesti pitää 240 opintopistettä. Tämä vastaa tunteina 6480 tuntia.
Pakollisten ruotsin opintojen määrä on siis keskimäärin 108 tuntia. Tämä vastaa suomenkieleisellä noin 1,7 % kaikista korkeakouluopinnoista. Tämä on hyvin tasapainossa sen kanssa, että ruotsin kielen opintojen on laskettu muuta kautta olevan noin 1,6 % kaikesta opetuksen budjetista.
___F-J___
Korkeakoulutuksen yhteiskunnalle tuottama nettohyöty on siis 11 miljardia euroa vuodessa. Summasta on vähennettävä reilu 6 %, joka vastaa ruotsinkielisten korkeakoulutettujen osuutta maassa.
Suomenkieliset korkeakoulun käyneet tuottavat Suomeen 10,3 miljardin nettohyödyn vuodessa. Jos ajatellaan hypoteettisesti - joka tietenkin on jo ajatuksena väärin -, että kenellekään korkeakoulun käyneelle ei olisi mitään hyötyä ruotsin kielestä, ruotsin kielen opiskelu tuottaisi 1,7 % x 10,3 mrd eur/a eli 175 miljoonan nettotappion. Luvussa on mukana oman työn osuus op:n määritelmän mukaan.
GPI-menetelmällä korkeakoulutuksessa pakollinen ruotsin opiskelu voi tuottaa maksimissaan 200 miljoonan euron vuotuisen tappion nykyrahassa. Tämä edellyttäisi sitä, että yhdellekään opiskelijalle ei ole ruotsin opinnoista mitään hyötyä. Tämä olisi ajatuksena huono.
___F-J___
> opiskelijan opiskeluajalta tekemää panostusta turhaan
Päin vastoin. Laskelma juuri osoittaa ääritapauksen, jossa kaikki ruotsin opiskelu olisi kaikilla tehty turhaan. Se on toki teoreettinen mahdottomuus.
Useassa keskustelusäikeessä on jo puitu kaksikielisyyden kustannuksia, ja kaikille on annettu mahdollisuus perustella kantansa. Sadan... muutaman sadan miljoonan euron vuosikustannukset on voitu perustella faktoin - faktoin joissa on nyt mukana myös GPI:n kuvaama korkeakoulutuksen pakolliseen ruotsin kieleen omalla ajalla suoritettu panos. Kaikki tuon kuvatun summan yli menevä osuus perustuu mielipiteeseen. Kustannukset ovat kuviteltuja.
Johannes Koskisen sanoin:
- Ruotsinsuomalaisten asia on meidän asiamme myös tässä (eduskunta)talossa...
- Laki koskee pääasiassa kansalaisten oikeuksia käyttää omaa kieltään, suomea tai ruotsia, viranomaisissa.
- Tällaisia muodollisia kustannuksia aiheuttavia tekijöitähän sieltä on karsittu, on koetettu lainmuutoksella varmistaa se, että ihan näissä käytännön arkisissa tilanteissa omalla kielellään pärjää.
- On ollut aika laajaa sähköpostikampanjointia, jossa puhutaan miljardien kustannuksista kielilain yhteydessä. Sehän on täysin imaginääristä.
Imaginäärinen: kuviteltu, epätodellinen, näennäinen.
http://puheenvuorot.kansanmuisti.fi/istunnot/194-2002/3495-hallituksen-esitys-uudeksi-kielilaiksi-ja-siihen-liittyvaksi-lainsaadannoksi/44774
"Laki koskee pääasiassa kansalaisten oikeuksia käyttää omaa kieltään, suomea tai ruotsia, viranomaisissa."
Tuon toteuttaminen ja mahdollistaminen onnistuu ilman 5 miljoonan suuruiselle enemmistölle asetettua, kaikessa koulutuksessa esiin tulevaa pakkoruotsia. Siihen käytetyn ajan ja energian arvottaminen rahamääräisenä on nyt taloustieteessä asianmukaista.
Saattaa olla, että korkeakoulutus tarkoittaa GPI:ssä amerikkalaista "korkeakoulutusta". GPI:llä on juurensa USA:ssa, jossa high school on suurin piirtein murrosiässä suoritettava kouluaste. Kyseessä ei ole korkeakoulu, vaikka kirjaimellisesti käännettynä se tarkoittaakin ”korkeaa koulua”. Tarkoitti mitä tarkoitti, perusteltua on ottaa mukaan myös suomalaista korkeakoulua alempien koulutusasteiden - lukioiden, ammattikoulujen, yläasteidenkin - pakkoruotsin opiskeluun käytetyn ajan rahamääräisen arvon laskeminen GPI:n menetelmin tai siitä johdetulla menetelmällä.
Niillä miljoonilla, jolla arviosi mukaan saamme vain kaikkien korkeakoulutettujen pakkoruotsin kustannettua, saisimmekin samalla summalla kuitattua yläasteen 7. luokalla aloitettujen valinnaisten kielten mahdollisen korkeakouluopetuksen kulut. Siitä esimerkkinä ovat Helsingin yläasteilla tarjolla olevat vaihtoehtoiset kielet: joko espanja, italia, kiina, latina, ranska, saksa, venäjä, viro tai ruotsi. Siitäpä kielivarantomme kasvaisi EK:n toivomalla tavalla ja kaiken kukkuraksi nykyisen virkamiesruotsin, yläasteiden pakkoruotsin ja kolmannen, oppilaille tarjolla olevan vieraan ja valinnaisen kielen hinnalla.
On otettava huomioon pakkoruotsiin tuhlattujen resurssien jääminen pois yläasteiden valinnaisten kielten opiskelun resursseista. Esimerkiksi vapaavalintaisesti yläasteella aloitettu ranska pakkoruotsin sijasta voisi jatkua lukiossa ja sen jälkeen korkeakoulussa vapaaehtoisena "virkamiesranskana", vastaavasti saksa "virkamiessaksana" ja ruotsi nyt pakottamatta halukkaiden virkamiesruotsina. Tosin kielitaitolaki on muutettava koskemaan viranomaista instituutiona, jolloin ruotsintaitovaatimus asettuu oikeisiin ja luonnollisiin mittoihinsa.
Nmimerkki "thgytyhjäbbhgt" kirjoittaa, että "pakkoruotsi heikentää korkeakoulutuksen hyötyä suomalaiselle yhteiskunnalle". Menetetty hyöty on otettava myös mukaan yhtenä osatekijänä pakkoruotsin ja kaksikielisyyden aiheuttamina kuluina.
> Siihen käytetyn ajan ja energian arvottaminen rahamääräisenä on nyt taloustieteessä asianmukaista.
Ai jaa.
> Saattaa olla...
Ai jaa. Jos olisit lukenut alkuperäisjulkaisuja. niin tietäisit, että ei julkaisuhetkellä oltu, eikä edelleenkään olla yhtä mieltä siitä olisiko korkeakoulutusta lainkaan tullut ottaa mukaan GPI-normistoon.
http://rprogress.org/publications/2007/GPI 2006.pdf
>... perusteltua on ottaa mukaan myös suomalaista korkeakoulua alempien koulutusasteiden
Älä viitsi valehdella. Talberth et al kysyivät alkuperäisessä julkaisussaan jo vuonna 2006, että tulisiko korkeakoulutuksen lainkaan kuulua mukaan keskusteluun. Yksi syy polemiikkiin on mm. se, että GPI:n aikaisemmat versiot ovat pitäneet korkeakoulutusta investointina.
Tätä taustaa vasten: miten ihmeessä saat peruskoulutuksen mahtumaan mukaan keskusteluun, ellei sinne tahdo mahtua alan arvostetuimman tutkijan mukaan edes korkeakoulutus? Mikä se arvotusmenetelmä?
> ... saisimmekin samalla summalla kuitattua yläasteen 7. luokalla aloitettujen valinnaisten kielten mahdollisen korkeakouluopetuksen kulut.
Ja mitä siitä taloudellisesti hyödyttäisiin - olisivatko kustannukset silloin pienemmät? Koskisen sanoin kyse on imaginäärisestä asiasta. Summa on laskettu siten, ettei yksikään opiskelija hyödy ruotsin kielestä euron jeniä. Ja se on sula mahdottomuus.
> On otettava huomioon pakkoruotsiin tuhlattujen resurssien jääminen pois yläasteiden valinnaisten kielten opiskelun resursseista.
Ja miten se vaikuttaisi kokonaisuuden kustannuksiin? Kustannukset eivät varmuudella laskisi, ellet muuta pysty osoittamaan.
> Menetetty hyöty on otettava myös mukaan yhtenä osatekijänä pakkoruotsin ja kaksikielisyyden aiheuttamina kuluina.
Ai jaa. Sinulle on nyt tarjottu viikkojen ajan mahdollisuutta perustella kantasi, mutta mitään et osaa muuta sanoa kuin jossitella.
___F-J___
Oletko sinä käynyt koskaan mitään kouluja tai hallitsetko mitään kieltä kunnolla? Keskustelusi on aivan samaa fenno maanimaista jossittelua alusta loppuun - ideologia menee kaiken edelle, mutta yhtä ainoaa numeroa et ole saanut esitetyksi.
Jos tarkoituksesi on tappaa keskustelu kyllästyttämällä, niin onnistut siinä todella hyvin.
"mitä korkeampi koulutus, sen positiivisemmin henkilö suhtautuu pakollisiin ruotsin opintoihin"
Korrelaatio on pieni ja johtuu korkeakoulutettujen naisvaltaisuudesta. Naiset suhtautuvat selvästi vähemmän kriittisesti pakkoruotsiin kuin miehet, humanistiset vähemmän kriittisesti kuin tekniikan alan ihmiset jne.
Korkoeakoulutettujen humanistinaisten voimin siis pakolla on hiukan vähemmän vastustajia korkeakoulutetuissa. Kuitenkin enemmistö on pakkoa vastaan.
Ei pidä unohtaa, että myös ruotsinkielisistä ehdottomasti suurempi osa on korkeakoulutettuja kuin muista suomalaisista.
Mikä oli se Etelä-Afrikan apartheid-järjestö? Se oli tosi erinomainen. Yritti korruptiolla, valehtelulla, vääristelyllä, lahjuksilla, pelottelulla ja vaikka millä keinoilla säilyttää apartheid-asemansa etukoikeuksineen. Onneksi se häipyi maailmalta, ihmisoikeusrikollisten kopla se olikin.
Olin juuri vertaamassa Suomea entiseen Etelä-Afrikkaan, mutta otit sanat suustani.
Ei ole kyse vain kustannuksista vaan kansan alistamisesta.
Pakkoruotsin lisäksi on veroparatiisi Ahvenanmaa, joka nettoaa mantereen suomalaisilta noin 150 milj. euroa enemmän kuin mannersuomessa käytetään asukasta kohden. Kymmenessä vuodessa 1,5 miljardia enemmän!
Tässä olisi yksi kohde hallituksen säästölistalle. Turhat ja kalliit edut pois ruotsinkielisiltä ja ahvenanmaalaisilta.
Lähes kaikki puolueettomat asiantuntijat vastustavat pakkoruotsia. Eli älymystö on kielivapauden puolella.
Nuo koulutetut pakkoruotsin kannattajat ovat sen puolesta vain siksi, että ovat itse joutuneet lukemaan pakovirkaruotsinsa. He haluavat antaa vahingon kiertää, jotta eivät tuntisi ahkeroineensa turhaan ja vaikuttaisivat typeriltä.