"TOKIO. Ainakin neljä ihmistä altistui säteilylle radioaktiivisen aineen vuodon takia japanilaisessa tutkimuslaitoksessa. Vuoto tapahtui jo torstaina, mutta siitä tiedotettiin julkisuuteen vasta lauantaina.
Radioaktiivista ainetta valui myös ydinfysiikan laitoksen ulkopuolelle. Vuoto sattui kokeen aikana Tokaimurassa reilut sata kilometriä Tokiosta koilliseen.
Japanin atomienergiavirasto JAEA sai tiedon vuodosta, mutta kertoi asiasta hallituksen edustajille vasta puolitoista vuorokautta myöhemmin. Viranomaiset tutkivat vuotoa lauantaina.
JAEA:n mukaan säteilylle altistui neljä ihmistä, mutta kukaan heistä ei tarvinnut sairaalahoitoa."
http://www.hs.fi/ulkomaat/Neljä altistui säteilylle japanilaisessa tutkimuslaitoksessa/a1369446310373
Radioaktiivista ainetta valui myös ydinfysiikan laitoksen ulkopuolelle. Vuoto sattui kokeen aikana Tokaimurassa reilut sata kilometriä Tokiosta koilliseen.
Japanin atomienergiavirasto JAEA sai tiedon vuodosta, mutta kertoi asiasta hallituksen edustajille vasta puolitoista vuorokautta myöhemmin. Viranomaiset tutkivat vuotoa lauantaina.
JAEA:n mukaan säteilylle altistui neljä ihmistä, mutta kukaan heistä ei tarvinnut sairaalahoitoa."
http://www.hs.fi/ulkomaat/Neljä altistui säteilylle japanilaisessa tutkimuslaitoksessa/a1369446310373
Vastaukset 9
Vanhimmat
Sehän noissa tutkimuslaitoksissa on aina vaarana kun tutkimuksia tehdään.Röntgen sai aikoinaan kehitellessään omia tutkimuksiaan liikaa säteilyä ja kuoli sairauksiin heti jäätyään eläkkeelle.TV-dokumentissa oli viikolla asiasta.
Niinpä Eräässä tiedelehdessä oli taannoin (yli 10 v sitten) juttuja näistä onnettomuuksista.
Jollakin tutkijalla oli työpöydällä plutoniumia. Oli myös volframilevy. Ja volframi on hyvää neutroniheijastinta. Sattuipa sitten niin, että kyseinen volframilevy lipsahti käsistä ja putosi plutoniummöykyn päälle. Sininen liekki leimahti ja tutkija alkoi heti kirjoittamaan tuntemuksiaanja jatkoi niin kauan kuin pystyi...
Venäjällä erotettiin plutoniumia. Sattuipa jonkin säiliön poistoputki menemään tukkoon. Tuli siihen iivanoita ympärille ihmettelemään, että mitähän pitäisi tehdä.
Ihmisestä noin 70 % on vettä. Ja vesi on hyvä neutroniheijastin. Kun iivanoita pakkautui riittävän monta tukkeutuneen plutoniumpytyn ympärille, niin kejureaktio käynnistyi ja sininen liekki leimahti...
Oli siinä tiedelehdessä monta muutakin tapausta kerrottu, mutta nämäpä vain jäivät mieleen.
Kumma juttu. Olenko minä jollakin kieltolistalla? Nimimerkillä sitroen. ei onnistu kommentoida palstalle mitään - viesti ei lähde, yhteenlaskutehtävää ei tule tai yhteenlaskutulos on aina väärä. Kun muutan viestin lähettäjäksi vaikka Lehdykän lukija, niin heti lähtee ja ilmestyy palstalle.
Onko muilla vastaavia kokemuksia?
sitroen.
Los Alamos on julkaissut hyvän raportin kaikista maailmalla sattuneistä kriittisyysonnettomuuksista, kaikkiaan muutama kymmentä tapausta. Ei sieltä kyllä noita tapauksia tunnista, ja vaikuttavat muutenkin legendalta. Ei lähellä kriittisyyttä olevia plutoniummöykkyjä noin vain säilytetä työpöydällä, edes Venäjällä. Materiaali on sitä parempi neutroniheijastin mitä pienempi on sen atomipaino, joten volframi ei ole hyvä neutroniheijastin.
Volframi on kyllä hyvä neutroniheijastin. Se mikä siitä tekee hyvän neutroniheijastimen on sen suuri tiheys.
Atomipaino taasen vaikuttaa siihen millä nopeudella se neutroni jatkaa törmäyksen jälkeen. Neutroni-pieni atomi kontakti on kuin biljardipallo-biljardipallo kontakti ja Neutroni-iso atomi kontakti on kuin biljardipallo-keilapallo kontakti. Eli pienen atomipainon omaavat atomit muuttavat törmäyksessä neutronin suunnan lisäksi myös paljon sen nopeutta, kun taasen ison atomipainon omaavat atomit vain lähinnä neutronin suunnan.
Tuo tapaus taitaakin olla Los Alamosin Demon Case. Siinä testattiin pallonkuorenmuotoista plutoniumpommia labrassa ja kaveri pudotti vahingossa volframikarbidilevyn lähes kriittisen plutoniumpallon päälle.
Yleensä heijastimena käytettään berylliumia, joka kevyenä materiaalina toimii myös hidastimena. Fission vaikutusala kasvaa kun neutronit hidastuvat. Tuossa Los Alamosin tapauksessa oli kyse pommista, jolloin ketjureaktion nopeus on olennaista ja siksi hidastuksesta ole hyötyä.
Ja lähdeviite kiitos. Vai onko liikaa toivottu?