Voitteko viisaat kertoa, miksi pieni vauva pitää kastaa. Maailmassa syntyy joka päivä miljoonia lapsia, joista vain pieni osa kastetaan. Tuomitseeko Jumala kastamattomat vauvat, jos he kuolevat, helvetin ikuiseen tuleen ? Jos ei tuomitse, miksi sitten vauva pitää kastaa ? Jos tuomitsee, onko Jumala armon ja rakkauden Jumala ? Mikä merkitys vauvan kastamisella loppujen lopuksi on ?
Mielipiteiden lisäksi kaipaan Raamatun kohtia asian vahvistukseksi.
Pohdin tätä asiaa vakavissani.
Miksi vauva pitää kastaa ?
pohdiskelija
39
1313
Vastaukset
- lutsku
Hei,
en usko, että raamatulla päähän lyöminen tekisi vastauksestani yhtään sen parempaa, joten se jääköön.
Intuitioni vaan sanoo, että vanhemmille on tärkeää, että lapsi kuuluu samaan yhteisöön. Eli on sen itseoikeutettu jäsen jo ennen kuin "hän itse saa päättää".
UT:sta löytyy muutamia kohtia, joissa kastetaan kokonaisia perhekuntia (perheitä), kaiken ikäisiä. Ei siis ole perusteltua, että vain tietyn ikäisiä / tiettyyn pisteeseen kehittyneitä ihmisiä kastettaisiin. Tällöinhän esim. leikki-ikäisen lapsen tasolle jääviä kehitysvammaisia ei voitaisi kastaa, koska heistä ei koskaan tule "aikuisia"! Sen sijaan uskon, että Jumalan armo kuuluu kaikille, ei vain heille, jotka sen voivat käsittää - tai jotka sen luulevat voivansa käsittää!!
Jumala ei alistu meidän ihmisten älylle tyypillisiin kaavamaisuuksiin. Hänelle on mahdollista pelastaa myös kastamaton lapsi (tai aikuinen), vaikka tämä onkin perisynnin alainen. Sen sijaan uskon, että Jumala ei väkisin pelasta ketään niin aikuista, joka on kaikesta tahdostaan ja ymmärryksestään kastetta ja siihen liittyvää pelastuksen lupausta vastaan! Emmehän ole tahdottomia robotteja, vaan meillä on vapaa - joskin hieman vaurioitunut - kyky ratkaista omaa elämäämme koskevia perustavanlaatuisia kysymyksiä.
Lapsen kastaminen liittyy siihen, että kaste velvoittaa myös opettamaan lapselle sitä uskoa, johon hänet on kastettu. Ajatus, että lapselle ensin opetetaan kristinuskosta ja sitten "hän saa itse päättää" on mielestäni takaperoinen. Eikö hänelle pitäisi tasapuolisuuden nimissä opettaa silloin myös muiden uskontojen keskeiset opit?
Summa summarum: Vanhemmat vievät vauvaikäisen lapsensa kasteelle, koska heistä on tärkeää, että tämä ihmisyksilö saa kasvaa Jumalan lapsena. Jos seurakunnan jäsenyys ei merkitse mitään vanhemmille, on minun vaikea perustella heille, miksi heidän tulisi viedä lapsensa kasteelle!- Nainen
Tapakristillisyys istuu suomalaisessa niin tiukkaan,
että vaikka vanhemmat eivät uskoisi Jumalaan ja/tai
Jeesukseen tippaakaan, lapset kastelutetaan
automaattisesti yhdistyksen (kirkon) jäseniksi ja
tuleviksi yhdistyksen veronmaksajiksi sen sijaan, että
pidettäisiin ainoastaan nimenantojuhla, mikä olisi
rehellisempää, kun kuitenkin annetaan piutpaut kirkon
opeille. Kummit eivät oikeasti huolehdi lapsen
kristillisyydestä, vaan toimivat lahjojen ja rahan
antajina lapselle. Olisi puhuttava asioista niiden
oikeilla nimillä ja lopetettava eufemismien
viljeleminen näön vuoksi.
Pieni lapsi ei voi pyytää hyvää omaatuntoa tai tehdä
hyvän omantunnon liittoa Jumalan kanssa. Hän ei voi
uskoa, eikä uskoa saada häneen millään toimituksilla,
ei
ristin merkillä eikä päätä kastelemalla. Kaikki
tällaiset maagilliset yritykset ovat järjen- ja myös
Raamatun vastaisia ja viittaavat pakanallisiin
rituaaleihin, joista professori R. M. Petersen
teoksessaan "Tanskan pakanuuden ajan historia", sivu
336, ansiokkaasti valaisee:
"Myös pakanuuden aikana oli useitten vanhempien
kansanheimojen tapana heti syntymän jälkeen valaa
lapsi vedellä eli kuten sitä nimitettiin kastella
sitä, jolla se ikäänkuin vihittiin elämälle, otettiin
sukuunsa ja pyhitettiin paikkakunnan
suojelusjumalille. Tähän rituaaliin liittyi myös nimen
antaminen."
Myös Islannin historian kirjoittaja, Jansson toteaa
tästä samasta asiasta "Islannin
kulta-aika"-teoksessaan sivulla 365:
"Heti syntymän jälkeen valeltiin vettä lapsen ylitse
ja sille annettiin nimi. Loitsurunoista selviää, että
vanhimpana aikana lapsen isä valoi lasta vedellä ja
antoi sille nimen."
Ja kun nyt tekee yhteenvedon kaikesta siitä, mitä
lähinnä lapsikastelulahkokultin teologit ja papisto
koettavat ohi Raamatun sisällyttää kasteeseen, ja
lukee edellä olevat tiedemiesten lausunnot
pakanallisista toimituksista, niin ei voi olla
havaitsematta, mikä läheinen yhteys on lapsikastelulla
ja pakanallisilla menoilla. Niissä on silmiinpistävä
yhdenmukaisuus. Veden pirskotus/valelu/kasteluriitti
vauvojen päälle on pakanallinen pakanoiden
pakanariitti.
On tiedostettava, että "kirkollisessa
lapsikasterituaalissa" on nimenomaan se, että
lapsikasteen avulla komistuneet jäsentilastot ovat
usein vain kääntymättömien vauvana kasteltujen
luetteloita, kun imeväisikäisiä on "valeltu vedellä",
siis lue tarkasti: kasteltu.
Vauvana kirkollisesti kasteltuja EI ole
raamatullisesti kastettu, koska kastelu on kastelu
eikä voi muuttua miksikään muuksi, mutta raamatullinen
kaste on raamatullinen kaste!
Kirkon jäsenrekisteriin kuuluvia ei siis ole
raamatullisesti kastettu, koska Raamatussa kaste
merkitsee uskoon tulleille Kristuksen omaksi
tunnustautumista siten sinetöiden ja vahvistaen
opetuslapseutensa Jumalan ja ihmisten edessä.
Jeesuksen antamissa lähetyskäskyissä on selvä
toimintaohje, Matt 28:19, Mark 16:15-16, jonka
mukaisesti ensin tehdään opetuslapsia julistamalla
evankeliumia, ja sitten heidät (ymmärtävässä iässä
olevat uskoon tulleet opetuslapset) raamatullisesti
kastetaan upottamalla veteen. Näin myös apostolit
toimivat ja kastoivat vain ne ihmiset, jotka olivat
ottaneet Sanan vastaan, Apt 2:40-41.
Pyhä Raamattu opettaa, että usko - evankeliumin sanan
kuulemisen kautta syntynyt usko - vaatii synnyttyään
kastetta:."Joka tuli uskoon ja kastettiin, se
pelastuu" (Mark.16:16) ja se sulkee lahkokultin
lapsikasteluopin pois täysin.
"Mutta kun he nyt uskoivat Filippusta joka julisti
evankeliumia... niin he ottivat kasteen", (Ap.t.
8:12).
Parannus (kreik. metanoia = mielenmuutos, kääntymys,
katumus) edeltää raamatullisen kasteen ottamista:
"Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen
Jeesuksen Kristuksen nimeen", (Ap.t. 2:38).
Lapsikasteluoppi sulkeutuu automaattisesti pois, sillä
vauvat eivät tee parannusta eivätkä ota
henkilökohtaisesti pyytäen raamatullista kastetta.
Jos Jumalan Sana ilmaisee kantansa näin tarkasti ja
suoraan ja selvästi, että vain ne, jotka ovat
tarpeeksi vanhoja kuulemaan ja vastaanottamaan Jumalan
Sanan, pitäisi kastaa, niin miksi
lapsikasteluoppijärjestelmä vaatii vastasyntyneet
pienet lapset, vauvat kasteltaviksi, sillä sehän ei
ole koskaan ollut raamatullinen kaste?
Miksi lahkokultti pitää lapsikastelua "pyhän
toimituksena" hellittämättä, vaikka Raamatun valossa
se on vain perkeleellinen eksytyttävä taikameno, jossa
ei ole pelastuksen häivääkään?
Onko kysymys vain ihmisten ottamisesta
lapsikastelujärjestelmän orjuuteen ja veronmaksajiksi
heti heidän syntymänsä jälkeen?
Sinun on ratkaistava tämä kysymys omassa sydämessäsi.
Johtopäätöksen aika tässä asiassa.
Kun sinä olit vauva, pieni lapsi,sinut kastettiin.
Kastettiinko sinut todella vai pirskoteltiinko tai
valeltiinko päällesi vain vähän vettä?
Kaikki riippuu siitä, kumpaa näkökantaa uskot -
Jumalan Sanaa vai ihmisten traditioita?
Pidä ihmeessä mielessä Jeesuksen sanat oman aikansa
uskonnollisille johtajille:
"Hyvin te kumoatte Jumalan käskyn noudattaaksenne omaa
perinnäissääntöänne." Mark. 7:9.
Tarvitaan vain puhdas omatunto ja
UUSI TESTAMENTTI ja jokainen HERRAAN Jeesukseen uskova
ottakoon raamatullisen kasteen ja irtisanoutukoon
lapsikastelulahkokultin taikamenosta välittömästi!
- Ritva
En ole koskaan ymmärtänyt sitä, miksi vauvat pitää kastaa. Onko se useimmiten tapa, joka on kulkenut vuosisatoja perinteenä. Olen joskus itsekkin miettinyt, mistä se on tullut. Onko se otettu siitä, kun juutalaiset ympärileikattiin vauvoina ? Ottiko katolinen kirkko kasteen sen sijaan ? Täytyisi tutkia historiaa, niin tietäisi. Minun molemmat poikani kastettiin, itse en ollut uskossa, mutta tein sen vain sen vuoksi, koska muutkin niin tekivät. En edes ajatellut, mitä siinä kastetilanteessa tapahtui. Olen kuullut useita selityksiä, miksi lapset kastetaan. Yksi oli, että kasteessa lapsi siirtyy paratiisiaikaan, missä ei ollut vielä syntiä. Perustuuko siihen selitys perisynnistä.
Kaikki vauvat, jos he kuolevat, pääsevät Jumalan luo taivaaseen. Jumala on oikeudenmukainen. Vauva itsessään on puhdas ja otollinen Jumalalle.
Itse en ole paljon ajatellut kastetta, koska uskomattomanakin tiesin, että ainoastaan Jeesus on tie taivaaseen. Ristin ryöväri Jeesuksen rinnalla oli ensimmäinen, joka meni paratiisiin, enkä itse usko, että hän olisi käynyt kasteella.
Itse en ole löytänyt Raamatusta kuin sen, että ensin tulee usko Jeesukseen ja sitten kaste. Mar. 16:16 Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu... Mutta kaste ei kuitenkaan pelasta ketään vain Jeesus.
Siihen uskon varmasti, että Jumala on rakastaa jokaista pientä lasta, joka kuolee, oli hän sitten kastettu tai ei, ja ottaa hänet luokseen. Nämä ovat minun ajatuksiani, en osannut nyt paremmin selittää. - Tuore isä
Ensinnäkin ei pidä paikkaansa, että vain pieni osa maailman lapsista kastetaan. Kun ynnää yhteen roomalaiskatoliset, ortodoksit, anglikaanit, episkopaalit, luterilaiset, metodistit, reformoidut jne. niin kyllä siitä tulee jo melkoinen joukko, joiden lapset kastetaan. Enemmistö kristityistä kuitenkin.
Itse olen tuore isä, ja odotan riemulla kastehetkeä, kun vauvamme kastetaan, ja hänelle lahjoitetaan usko ja Pyhä Henki. Hänestä tulee täysverinen uskovainen siinä missä muutkin uskovaiset. Tuohon uskoon haluan myös kasvattaa pienokaisemme. Kiitos Jumalalle hänen armostaan, että hän on lunastanut meidät kaikki synnin ja perkeleen vallasta. Tuo lunastus koskee myös sylilapsia, jotka kaikki ovat perisynnin alla.
"Sillä kaikki ovat syntiä tehneet, ja ovat Jumalan kirkkautta vailla"
-sana "kaikki" käsittää myös sylilapset
"Sallikaa lasten tulla minun tyköni, älkääkä estelkö heitä".
-miksi rikkoisin Jeesuksen sanoja vastaan?
Kaste asetettiin Kristuksen kuolemassa ja ylösnousemuksessa (Room. 6:3-4), joten kasteella on eri sisältö kuin vapaissa suunnissa. Siten selitys "Jeesus vain siunasi heitä", ei ole pätevä. Samoin uskonratkaisu ei ole vedenjakaja siinä kuka on uskossa ja kuka ei, vaan kaste joka uskolla vastaanotetaan.
Näin ollen ryöväri pääsi taivaaseen ilman kastetta koska Jeesus ei ollut vielä kuollut ja ylösnoussut (uuden liiton kaste ei ollut vielä asetettu).
Tästä aiheesta on palstalla keskusteltu paljon, joten kannattaa lukea vanhoja kirjoituksia tai ostaa vaikka Matti Väisäsen kaksi mittavaa kasteteosta, jossa kohta kohdalta käydään läpi mieltä askarruttavia raamatunkohtia. - siunausta
...helvettikorttisi kasteasiassa takaisin pakkaan, tee parannus, ota ristisi ja seuraa Jeesusta! Jeesus on lasten ja syntisten ystävä!
- Epätietoinen
Olen viime aikoina meittinyt kovasti näitä asioita. Uskon itse, mutta avovaimoni on vakaumuksellinen ateisti. Tämä ei ole ollut minulle mikään ongelma, sillä katson, että tällaiset asiat ovat jokaisen omantunnon asioita. Ei toista, rakkaintansakaan, voi pakottaa uskomaan. Kyllä ne asiat lähtevät Jumalasta.
Ongelma on, että meille on tulossa lapsi. Koska meillä vanhemmilla on täysin erilainen uskonnollinen vakaumus, on luonnollinen ja varsin yleinen ratkaisu jättää lapset kastamatta ja kirkon jäsenyyden ulkopuolelle. He voivat sitten itse rippikouluiässä päättää, käyvätkö kasteella ja liittyvätkö kirkkoon.
Viime aikoina minulle on kuitenkin tullut suuria ristiriitoja asian tiimoilta. Teenkö väärin, jos evään lapseltani kasteen? Eikö ole minun, lapsen isän, vastuulla opettaa hänet tuntemaan se rakastava Jumala, jonka tunnen kantavan minua päivittäin? Voinko luottaa siihen, että pelastus pienille, alle rippikouluikäisille lapsille ei ole riippuvainen ihmisten tavoista tai kirkon jäsenyydestä?- Tuore isä
Vie vain rohkeasti lapsesi kasteelle!
Kyllä usko ja Jumalan kaikki lahjat kuuluvat myös vauvallesi.
Lapsien pelastus ei ole riippuvainen ihmisten tavoista tai kirkkoon kuulumisesta. Kasteen sakramentti sen sijaan on Jumalan asettama, eikä ihmisten keksimä tapa. Siksi on tärkeää että emme sulje lapsia pois uskon piiristä.
Jos vauvakaste tai kastamattomuus ei ateisteille merkitse mitään, niin sehän vapauttaa sinut kastattamaan lapsesi.
Siunausta sinulle ja perhekunnallesi! - maria_b
Lapsi ei menetä mitään eikä saa mitään harmia kun jätät sen tekemättä. Kasvatus on velvollisuutesi.
- Erkki
Tuore isä kirjoitti:
Vie vain rohkeasti lapsesi kasteelle!
Kyllä usko ja Jumalan kaikki lahjat kuuluvat myös vauvallesi.
Lapsien pelastus ei ole riippuvainen ihmisten tavoista tai kirkkoon kuulumisesta. Kasteen sakramentti sen sijaan on Jumalan asettama, eikä ihmisten keksimä tapa. Siksi on tärkeää että emme sulje lapsia pois uskon piiristä.
Jos vauvakaste tai kastamattomuus ei ateisteille merkitse mitään, niin sehän vapauttaa sinut kastattamaan lapsesi.
Siunausta sinulle ja perhekunnallesi!vauvakastelu on kirkon keino saada sinut veronmaksajaksi! Raamatusta EI löydy tuota kirkollista taikatemppua, jolla ihmiset pirun kierosti höynäytetään kirkon orjuuteen.
Älä anna kirkollisten pettää.
- Pähkylä
Jeesus käski tehdä kaikki kansat opetuslapsikseen kastamalla ja opettamalla. "Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää." Matt. 28:19-20
Joten me kastamme ja opetamme. Hän on meidän Herramme, ja meidän asiamme on tehdä niin kuin Hän meitä pyytää tekemään. Hän kyllä huolehtii sitten lopusta, ja tietää parhaiten mitä kannattaa tehdä.
Sitä, mitä tapahtuu niille, jotka eivät koskaan kuule syntien anteeksiantamuksesta Kristuksen ristintyön tähden, Jumala ei ole Sanassaan, Raamatussa kertonut. Raamattu kertoo kyllä sen, ettei kukaan muu voi pelastaa ihmistä kuin Jeesus. Ja että jokainen ihminen on omassa varassaan synnin orja. Koska Jeesus käski julistaa tämä evankeliumi kaikkeen maailmaan ja kaikille kansoille, me teemme niin, koska luotamme, että Hän tietää parhaiten, mitä kannattaa tehdä.
Samoin me kastamme, koska Herra on käskynyt niin tehdä. Miten Jumala menettelee niiden kanssa, joita ei koskaan kasteta, sitäkään meille ei ole kerrottu. Meidän asiamme ei ole spekuloida asialla, tai jättää tottelematta Herran käskyä siksi, että meillä olisi omia teorioita asiasta.
Yksikään ihmisen syntisyyttä, Kristuksen lunastustyötä, kastetta ja uskoa koskeva kohta Raamatussa ei sisällä jatkoa "...paitsi lapset". Se on ihmisjärkeilyn oma lisäys. Jokaisessa niistä kohdista puhutaan kaikista, jokaisesta ihmisestä, joka sisältää myös lapset.
Uskosta sanotaan, että se on Jumalan lahja, ei ihmisen ymmärryksen teko. Uskosta sanotaan myös, että se tulee siitä kuulemisesta, jonka synnyttää Kristuksen Sana. Kristuksen Sana on elävä ja voimallinen - sillä Sanalla luotiin kerran taivaat ja maat. Sillä Sanalla tehdään hengellisesti kuolleista eläviä. Usko on sitä, kun Jumala siirtää ihmisen synnin ja kuoleman vallasta rakkaan Poikansa valtakuntaan. Se on sitä, kun ihminen saa Pyhän Hengen asumaan sydämeensä. Mikään näistä ei ole ihmisen teko ja ratkaisu, eikä riipu ihmisen järkeilyistä, vaan on Jumalan lahja.
"Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu;
mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen."
Tuossa ei kerrota uskon ja kasteen järjestystä, sillä ja-sana, jota tuossa alkukielisessä tekstissä käytetään ei ilmaise järjestystä, vaan että kun on molemmat, niin ihminen on varmasti kiinni Jumalan lupauksissa. Tuon kohdan kirjoittaja olisi voinut valita myös sellaisen ja-sanan kreikan kielestä, joka ilmaiseen järjestyksen ensin -> sitten. Mutta hän ei Pyhän Hengen vaikutuksesta valinnut sitä.
Jeesus vastasi: "Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan."
Myöskään tuo yllä oleva lause ei kerro järjestystä, vaikka siinä puhutaan ensin vedestä (kaste) ja sitten hengestä.
Ne, jotka eivät eläessään koskaan kuule evankeliumia, ja kuolevat ennen kastamistaan, me jätämme viisaan ja ehdottomasti oikeudenmukaisen Jumalan käsiin. Mutta luotamme, että kun Jeesus käski kastaa ja opettaa, Hän tiesi mitä meiltä pyysi. Emme siis viivyttele emmekä kiellä ihmisiltä kumpaakaan siksi, että alkaisimme itse järkeillä asioita toisin.
------
Kasteesta kertovia kohtia Raamatussa:
http://www.sley.fi/eo/tampere/sanaa/kaste.html
Kannattaa lukea nämä muutamat tekstit, jossa hyvin tiivistetysti kerrotaan mitä Raamattu sanoo kasteesta:
Mitä Raamattu opettaa kasteesta?
http://www.sley.fi/luennot/ESITYS/KasteJR.htm
Miksi kastamme lapsia?
http://www.sley.fi/luennot/ESITYS/MiksikastammelaEK.htm
Kasteen perusasiat:
http://www.sley.fi/luennot/ESITYS/Kastekeskustelua.htm
ns."uskovien kasteesta" lapsikasteen kannattajaksi, ja perustelut:
http://koti.japo.fi/~ekallio/nissi.html
http://koti.japo.fi/~ekallio/sala.htm- upotettu
>>Kirjoitat-
>>Jeesus käski tehdä kaikki kansat opetuslapsikseen kastamalla ja opettamalla. "Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää." Matt. 28:19-20
>>Matt 28:19 "Menkäät siis ja opettakaat kaikkea kansaa", "ja kastakaat heitä" nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen,
20 "Ja opettakaat heitä pitämään kaikki, mitä minä olen teille käskenyt"!. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä, maailman loppuun asti. Amen!
Huomaat varmaan että jakeessa -(19) kehoitetaan Jeesuksen sanoin-(ensin opettaamaan)-kansaa mitä evankeliumi sanoma merkitsee, ja sitten kehoitetaan kastaamaan heitä evankeliumin opetuksen jälkeen! Tämä onkin tasapainossa Markuksen evankeliumin kanssa ,eli ->
>>Mark 16:
>>15. Ja hän sanoi heille:
"Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille".
16. "Joka uskoo ja kastetaan", se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen!.
Tässä samaten Jeesus kehoittaa opetuslapsiaan mennä ensin julistamaan evankeliumia kaikkeen maailmaan ja joka sen ottaa "Uskossa" vastaan ja myös senjälkeen "ottaa kasteen" ,se pelastuu!
Mielestäni sanoma on aivan selkeä! Eikä siinä ole mitään senkummempia selittelyjä!
Ensin on opittava ymärtämään mitä evankeliumin sanoma oikein tarkoittaa ja kun se on uskossa vastaanotettu, niin senjälkeen uskovien tulee ottaa vesikaste joka kuvaa entisen syntisen mielenlaadun ,eli "vanhan lihan luonnon" hautaamista kasteen hautaan!
>>Kirjoitat-
>>"Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu;
mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen."
Tuossa ei kerrota uskon ja kasteen järjestystä, sillä ja-sana, jota tuossa alkukielisessä tekstissä käytetään ei ilmaise järjestystä, vaan että kun on molemmat, niin ihminen on varmasti kiinni Jumalan lupauksissa. - arkkiin
Olipa kysymys mistä tahansa Raamatun totuudesta, se seikka, että totuuden kieltää joukko kirkollisesti eksytettyjä, ei todista yhtään mitään. Raamattua ei laadittu kansanäänestyksellä eikä sitä kumota, vaikka koko kansa äänestäisi sitä vastaan. Se on iankaikkista Jumalan sanaa eikä HÄN kysynyt ihmisiltä neuvoa, kun HÄN sen ilmoitti.
Jumala varoittaa asioista, jotka ovat valhetta. Raamattu on totuuden kirja. Voimme luottaa siihen, että kirkollinen lapsikastelu on Raamatun ulkopuolelta saatanalta peräisin oleva tiedon nimellä kulkeva valhetieto (1. Tim. 6:20).
Jumala jätti lapsikastelun tietoisesti pois VT:sta ja UT:sta, koska sellaista ei ole Jumalalle olemassakaan, mutta saatanalle lapsikasteluoppi on miltei kaikkein tärkein, ja se on muuntanut sen kansoille sopivaksi. niin, ja lapsikastelulla se tekee tyhjäksi Raamatussa ilmoitetun pelastuksen Jeesuksessa, ja siksi lapsikasteluoppi on keksitty ja sitä syötetään ihmisille jatkuvasti saarnastuoleista ja muiden saatanalle uskollisten kautta.
Kirkollisille tarvitaan vain lapsikastelu, mutta Jumalan lähettämää SOVITTAJAA ja RISTIN TEKOA ei tarvita: lapsikasteluttajille niillä ei ole ratkaisevaa merkitystä pelastuksessa, sillä lapsikastelussa on heille se ainut pelastus!Jumalan Jeesuksessa tekemän sovituksen sijaan pannaan kirkollisesti ts. saatanallisesti lapsikastelu, joka tapahtuu sangen mystisellä tavalla taianomaisesti valeluriitissä.
Kirkollinen lapsikastelu on taikuutta! Se on täynnä tyhjää spekulaatiota! Se ei perustu vähimmissäkään määrin JUMALAN OMAAN SANAAN! Lapsikastelu on saatanan valhe, jonka sinulle on syöttänyt saatanan kätyri lipereidensä takaa. Lapsikastelussa ei ole pelastuksen häivääkään, vaikka kirkolliset esittävät täysin päinvastaista.
Yksin Jeesuksessa on pelastus! Saamme uskoa Jumalan sanan perusteella todeksi Jeesuksen meille ansaitseman pelastuksen ja iloita siitä. Tämän toivon saatana haluaa ryöstää sinulta ja panna tilalle oman valheensa, lapsikastelun, jossa ei ole mitään toivoa. Lapsikastelu on Jumalan pilkkaa.
Täytyy oikein sääliä ihmisiä, jotka ovat mielummin ottaneet sen, kuin Jumalan tekemän pelastuksen ristin kautta Jeesuksessa. Jäljelle jää kysymys: miksi ihmiset niin helposti hyväksyvät kirkollisen lapsikastelun pelastuksekseen? Ja vastaus on tässä: ihmiset eivät lue eivätkä tunne Raamattua, ja luulevat lapsikastelun sisältyvän Raamattuun! Ehkä syy on heidän papeissaan, jotka monet eivät edes usko Jeesuksen ylösnousemukseen. Kun lapsikastelu opissa on lapsesta saakka elänyt ja kasvanut, niin siitä on hyvin vaikea pyristellä pois saati myöntää olevansa harhassa, vieläpä omaksua Raamatun oppi kasteesta, mikä on täysin vastoin kirkollista oppia.
On tärkeätä pysyä Raamatussa esitetyssä opissa. "Kuka ikinä menee edemmäksi eikä pysy Kristuksen opissa, hänellä ei ole Jumalaa; joka siinä opissa pysyy, hänellä on sekä Isä että Poika."
2.Johanneksen kirje jae 9 - Minna
Joskus kuulee sylilasten kastelemista perusteltavan
sillä, ettei Raamattu missään
suoranaisesti kiellä sitä. Kuitenkin voidaan esittää
ainakin kuusi syytä, miksi
kyseinen toimenpide on ristiriidassa Raamatun kanssa:
1. Se on ristiriidassa opetuslapseuden kanssa. Jeesus
sanoi: "Jos tepysytte
minun sanassani, niin te totisesti olette minun
opetuslapsiani", (Joh.8:31).
Jeesus ja apostolit opettivat uskovien upotuskastetta.
Raamattu ei missään
mainitse muunlaista kastetta.
2. Se on ristiriidassa lasten asemaa koskevan
Jeesuksen opetuksen kanssa.
Vapahtaja siunasi lapsia sellaisinaan ja asetti heidät
esikuviksi Jumalan
valtakunnan perillisistä. Pyrkimys muuttaa lasten
asemaa (kasteen avulla)
joksikin muuksi on Jeesuksen opetuksen vastaista.
3. Se on ristiriidassa uskoontulossa tapahtuvan
uudestisyntymisen kanssa.
Lapsikasteen yhteydessä opetetaan tiedostamatonta
uudestisyntymistä. Se oli
kuitenkin kaikilla Raamatun henkilöillä uskoontulon
yhteydessä tapahtunut
tietoinen kokemus Pyhän Hengen (Ef. 1:13) ja sanan
vastaanottamisen kautta (1.
Piet. 1:23).
4. Se on ristiriidassa parannuksenteon eli
mielenmuutoksen kanssa. Kaste kuuluu
tämän parannuksenteon yhteyteen (Ap.t. 2:38).
5. Se on ristiriidassa Jumalan pelastusjärjestyksen
kanssa. Sana sanoo:"Anna
kastaa itsesi", ei lapsesi. Lapsena toimitettu kaste
on myöhemminsuoranainen
este uskoontulolle ja parannuksenteolle, kun siihen
turvataan. Siitä tulee
ongelma lapselle myös myöhemmällä iällä, kun
omakohtainen usko ja raamatullisen
kasteen ottaminen käy ajankohtaiseksi.
6. Se on ristiriidassa Raamatun seurakuntajärjestyksen
kanssa. Seurakunnan
kasvu luonnollisen syntyvyyden perustalla tapahtui
vain Vanhan testamentin
Israelissa, ei enää Uuden testamentin seurakunnassa,
johon kuulutaan
omakohtaisen uskon ja hengellisen uudestisyntymisen
perusteella. Seurakunnan
jäseneksi ottaminen kasteen kautta luonnollisen
syntymän perustalla johtaa
maailman ja seurakunnan tietoiseen sekoittamiseen.
Kysymys: Entä kun Raamattu sanoo, että voi olla vain
yksi kaste?
Sana yhdestä kasteesta ei merkitse sitä, etteikö
kastetta voisi suorittaa
uudelleen, mikäli sitä ei aiemmin ole toimitettu
Raamatun mukaisesti. Paavali
itse kastoi efesolaiset uudelleen, vaikka juuri heille
hän kirjoitti että on
vain "yksi Herra, yksi usko, yksi kaste" (Ef. 4:5).
Apostoli oli tarkka.
Vain se seikka, ettei efesolaisia oltu kastettu
oikeaan nimeen, vaikka he olivat
uskovia ja opetuslapsia, sai hänet uusimaan kasteen
(Ap.t. 19:1-6).
Samassa yhteydessä on kirjoitettu myös: Yksi usko. Jos
sinulla aiemmin on ollut
uskomuksia, jotka poikkeavat raamatullisesta uskosta,
se ei kuitenkaan merkitse
ettetkö nyt saisi uskoa uudelleen oikein.
Siinä on kirjoitettu myös: Yksi
Herra. Jos sinulla on ollut vaikka kymmenen erilaista
herraa aikaisemmin,
sekään ei merkitse, ettetkö nyt voisi ottaa omaksesi
uutta Herraa, Jeesusta
Kristusta.
Samoin jos sinulle on aiemmin tehty jokin muu toimitus
kuin Herran Jeesuksen
asettama uskoviksi tulleiden upotuskaste, se merkitsee
sitä että sinua ei vielä
koskaan ole kastettu tällä Raamatun sanan mukaisella
yhdellä kasteella.
Ohjeena kastekysymyksessä tulee olla ainoastaan Uuden
Testamentin opetus ja käytäntö.
Ihmisten tulkinnat ja historiallinen kehitys ovat
jättäneet jälkensä kaikkeen, mutta myöhempien
vuosisatojen kehitys ei saa olla ohjaamassa myöskään
kastekäsitystämme.
Pysyäksemme Raamatullisessa kasteessa, meidän on
löydettävä sen teologia ja käytännön toteutus
Raamatusta. Muussa tapauksessa se jäisi ilman
raamatullista arvovaltaa, eikä sitä näin ollen
voitaisi pitää raamatullisena kasteena.
Ohjeena kastekysymyksessä tulee olla ainoastaan Uuden
Testamentin opetus ja käytäntö.
Sana yhdestä kasteesta ei merkitse sitä, etteikö
kastetta voisi suorittaa uudelleen, mikäli sitä ei
aiemmin ole toimitettu Raamatun mukaisesti!
Paavali itse kastoi efesolaiset uudelleen, vaikka
juuri heille hän kirjoitti että on vain "yksi Herra,
yksi usko, yksi kaste" (Ef. 4:5). Apostoli oli tarkka.
Huomaa Pyhän Hengen johtamana Paavalin asettama
järjestys: 1. yksi Herra 2. yksi usko 3. yksi kaste.
Vain se seikka, ettei efesolaisia oltu kastettu
oikeaan nimeen, vaikka he olivat uskovia ja
opetuslapsia, sai hänet uusimaan kasteen (Ap.t.
19:1-6).
Samassa yhteydessä on kirjoitettu myös: Yksi usko. Jos
sinulla aiemmin on ollut uskomuksia, jotka poikkeavat
raamatullisesta uskosta, se ei kuitenkaan merkitse
ettetkö nyt saisi uskoa uudelleen oikein.
Siinä on kirjoitettu myös: Yksi Herra. Jos sinulla on
ollut vaikka kymmenen erilaista herraa aikaisemmin,
sekään ei merkitse, ettetkö nyt voisi ottaa omaksesi
uutta Herraa, Jeesusta Kristusta.
Samoin jos sinulle on aiemmin tehty jokin muu toimitus
kuin Herran Jeesuksen asettama raamatullinen uskoviksi
tulleiden upotuskaste, se merkitsee sitä, että sinua
ei vielä koskaan ole kastettu tällä Raamatun SANAN
mukaisella yhdellä kasteella.
Ihmisten tulkinnat ja historiallinen kehitys ovat
jättäneet jälkensä kaikkeen, mutta myöhempien
vuosisatojen kehitys ei saa olla ohjaamassa myöskään
kastekäsitystämme.
Pysyäksemme Raamatullisessa kasteessa raamatullisesti,
meidän on löydettävä sen teologia ja käytännön
toteutus Raamatusta.
Muussa tapauksessa se jäisi ilman raamatullista
arvovaltaa, eikä sitä näin ollen voitaisi pitää
raamatullisena kasteena vaan epäraamatullisena
pakanarituaalina kuten lapsikasterituaali, jonka
avulla lahkoporttokirkkojärjestelmät saavat pirun
kierosti jäsenensä ja veronmaksajansa.
Miksi lapsikasteoppijärjestelmä vaatii vastasyntyneet
pienet lapset, vauvat kasteltaviksi, sillä se ei ole
raamatullinen kaste?
Onko kysymys vain ihmisten ottamisesta järjestelmän
orjuuteen heti heidän syntymänsä jälkeen? Sinun on
ratkaistava tämä kysymys omassa sydämessäsi.
Kun sinä olit vauva, pieni lapsi, sinut kirkon mukaan
kastettiin. Kastettiinko sinut todella vai
pirskoteltiinko tai valeltiinko päällesi vain vähän
vettä? Kaikki riippuu siitä, kumpaa näkökantaa uskot -
Jumalan Sanaa vai ihmisten traditioita? Pidä ihmeessä
mielessä Jeesuksen sanat oman aikansa uskonnollisille
johtajille:
"Hyvin te kumoatte Jumalan käskyn noudattaaksenne omaa
perinnäissääntöänne." Mark. 7:9.
Kirkollisveron kiltisti maksavat pysyvät järjestelmän
antaman väärän opetuksen vuoksi järjestelmässä aina
kuolemaansa asti. Ja näin koko järjestelmä pysyy
pystyssä. Kysymys on siis rahasta.
Jos kirkkojärjestelmä luopuisi lapsikasteesta, niin se
romahtaisi, siksi kirkkojärjestelmä ei luovu
lapsikasterituaalista. Koska siis kirkkojärjestelmä
saa jäsenensä yksinomaan lapsikasteen avulla, ymmärtää
jokainen hyvin, että tuo järjestelmä seisoo tai kaatuu
lapsikasteen mukana. Jokaisen on helppo tehdä
johtopäätöksensä siitä, koska lapsikastetta kynsin ja
hampain pidetään "kirkon pyhänä toimituksena", vaikka
sitä ei puolla Raamattu eikä historia
alkukristillisenä apostolisena tapana.
Valitettavaa "kirkollisessa lapsikasterituaalissa" on
nimenomaan se, että lapsikasteen avulla komistuneet
jäsentilastot ovat usein vain kääntymättömien vauvana
kasteltujen luetteloita, kun imeväisikäisiä on
"valeltu vedellä", siis lue tarkasti: kasteltu.
Kirkon jäsenrekisteriin kuuluvia ei siis ole
raamatullisesti kastettu vaan heidät on pakanaalisesti
kasteltu, koska Raamatussa kaste merkitsee uskoon
tulleille Kristuksen omaksi tunnustautumista siten
sinetöiden ja vahvistaen opetuslapseutensa Jumalan ja
ihmisten edessä.
Tuon ihmisten keksimän epäraamatullisen opin mukaan
todetaan:
-kaste on armonväline, joka lahjoittaa pelastuksen
Raamattu EI voisi olla enempää eri mieltä!
Raamattu sanoo:
"Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän
antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka
uskovat hänen nimeensä." Joh. 1:12.
Huolimatta tämän kaltaisista Raamatun jakeista,
joita Raamatussa on useita, esitetään
lapsikasteluharhaoppijärjestelmän keskeisimpänä
epäraamatullisena ajatuksena ihmisten
perinnäissääntöjen mukaan, että
"veteen liittyy Jumalan sana, jonka voimasta siinä on
Kristus ja hänen sovitustyönsä ansio. Kaste ei vain
kuvaa tästä armosta osalliseksi tulemista, vaan se on
Jumalan meille antama armonväline, joka todella
välittää meille pelastuksen"
Tämä esitetty lapsikasteluoppi häpäisee Jeesusta
Kristusta ja tekee tyhjäksi Jeesuksen Kristuksen YKSIN
ristin puulla hankkiman ja ansaitseman sovitustyön:
syntien anteeksiantamuksen.
Raamattu opettaa, että vain Kristus voi antaa anteeksi
meidän syntimme, "hyvän työn", kuten kasteelun,
toimittaminen ei koskaan tee sitä!
Raamattu sanoo:
"Jossa meillä on lunastus HÄNEN (Kristuksen) verensä
kautta, rikkomusten anteeksisaaminen..." Ef. 1:7.
Jos kaste on välttämätön pelastukseen, olisiko
apostoli Paavali julistanut:
"Sillä Kristus ei lähettänyt minua kastamaan, vaan
evankeliumia julistamaan." 1. Kor. 1:17.
Tai olisiko tämä sama suuri Jumalan mies lausunut:
"Minä kiitän Jumalaa, että en ole kastanut teistä
ketään muita kuin Krispuksen ja Gaiuksen" 1. Kor.1:14.
Johannes Kastajan sanoma oli:
"Tehkää parannus, sillä taivasten valtakunta on
tullut lähelle." Matt. 3:2.
Kun ihmiset kuultuaan ensin julistuksen tekivät sitten
parannuksen, niin:
"...hän kastoi heidät Jordanin virrassa, kun he
tunnustivat syntinsä. " Matt. 3:6.
Kuuntele, mitä Etiopialainen hoviherra kysyi
Filippukselta, kun he keskustelivat kasteasiasta:
"Ja kulkiessaan tietä he tulivat veden ääreen,ja
hoviherra sanoi:
‘Katso, tässä on vettä; mikä estää minua kastamasta?'
Ja Filippus sanoi:
‘Jos sinä uskot koko sydämestäsi, se tapahtukoon'.
Hän vastasi:
‘Minä uskon, että Jeesus Kristus on Jumalan Poika'."
Ap.t.8:36-37.
Raamattu siis opettaa, että kasteen tulisi tapahtua
pelastumisen jälkeen, ei vaatimuksena eikä
edellytyksenä, jotta voisi pelastua.
Kun Filippiläinen vanginvartija kysyi:
"Herrat, mitä minun pitää tekemän, että minä
pelastuisin?"
Paavali vastasi:
‘Usko Herraan Jeesukseen Kristukseen, niin sinä
pelastut, niin myös sinun perhekuntasi'. ...Ja hän
otti heidät mukaansa samalla yön hetkellä ja pesi
heidän haavansa, ja hänet ja kaikki hänen omaisensa
kastettiin kohta. " Ap.t. 16:30-31,33.
On huomattava, että Raamattu sanoo, että Ensin! he
uskoivat, sitten heidät kastettiin.
Raamatullinen kaste seuraa siis aina raamatullista
pelastusta!
Tässä on vielä esimerkki:
"Mutta synagoogan esimies Krispus ja koko hänen
perhekuntansa uskoivat Herraan, ja myöskin monet
korinttolaiset, jotka olivat kuulemassa, uskoivat, ja
heidät kastettiin." Ap.t. 18:8.
Apostolien tekojen luvussa 2 Pietari saarnasi,ja kun
hän lopetti, niin:
"...jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan, ne
kastettiin, ja niin heitä lisääntyi sinä päivänä
noin3000 sielua" Ap.t. 2:41.
Huomaa Raamattu:
"...jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan [!], ne
kastettiin [!]..."
Jälleen heidät kastettiin, ei tullakseen Jumalan
lapsiksi, vaan koska he jo olivat Jumalan lapsia.
Kun Filippus saarnasi Samarian kansalle, ensin tuli
pelastus, sitten kaste:
"Mutta kun he nyt uskoivat Filippusta, joka julisti
evankeliumia Jumalan valtakunnasta ja Jeesuksen
Kristuksen nimestä, niin he ottivat kasteen, sekä
miehet että naiset." Ap.t. 8:12.
Pian sen jälkeen tuossa samassa katkelmassa Simon,
petollinen noita, seurasi samaa tietä:
"ja Simon itsekin uskoi, ja kasteen saatuansa hän
pysytteli Filippuksen seurassa... "Ap.t. 8:13.
Juuri ennen kuolemaansa ryöväri ristillä Jeesuksen
vieressä ilmaisi uskonsa Jeesukseen Kristukseen.
Ilmeisestikään häntä ei koskaan oltu kastettu,
mutta siitä huolimatta hän meni paratiisiin.
Miksi?
Koska pelastus on uskosta Kristukseen eikä
lapsikastelun kautta.
Raamattu sanoo, että Jumalan lasten iankaikkinen
kohtalo on sinetöity Pyhällä Hengellä eikä
lapsikastelulla:
"Hänessä on teihinkin uskoviksi tultuanne pantu
luvatun Pyhän Hengen sinetti." Ef. 1:13.
"Älkääkä saattako murheelliseksi Jumalan Pyhää
Henkeä, joka on teille annettu sinetiksi
lunastuksenpäivään saakka." Ef. 4:30.
Onko kaste välttämätön pelastukseen?
Ihmisten perinnäissääntö: lapsikastelu ja Raamattu
ovat poikkiteloin tässä asiassa.
Ihmisten perinnnäissääntö: lapsikastelu sanoo "Kyllä".
Jumalan sana sanoo taas "Ei".
Kumpaa sinä tahdot uskoa?
- neutraali
Tää on kirkon kikka saada jäseniä. Ei kaste mihkään pykälään oo sidottu.
Kasteen voi lopettaa vain kun ihmiset ievät vie lapsiaan kastettavaksi.- Pohdiskelija
Kiitos kaikille vastanneille. Valitettavasti olen yhtä ymmällä kuin eilen. Miljoonat lapset ns. pakanamaissa kuolevat kastamattomina ja jäävät "Herran haltuun". Ns. kristityissä maissa vauvat ovat eri asemassa eli jos heitä ei kasteta, he joutuvat perisynnin takia kadotukseen. En ymmärrä tätä eroa.
Kenen syy on, jos vauva jää kastamatta ja kuolee ? Onko varma, että kastamaton lapsi kuitenkin uskoo ? Jos hän uskoo niin miksi on kastettava, eikö usko riitä ?
Onko Raamatussa kerrottu, että kasteen ottaneissa perheissä oli pieniä lapsia ja jos oli niin sanotaanko, että myös heidät kastettiin ?
En siis vieläkään ymmärrä, miksi vauva pitää kastaa, kun Jumala on rakkaus ja armo riittää ilman ihmisten tekoja. Eikö vauvakaste ole nimenomaan ihmisen teko toiselle ihmiselle ?
Olen ymmällä ! - Tuore isä
Pohdiskelija kirjoitti:
Kiitos kaikille vastanneille. Valitettavasti olen yhtä ymmällä kuin eilen. Miljoonat lapset ns. pakanamaissa kuolevat kastamattomina ja jäävät "Herran haltuun". Ns. kristityissä maissa vauvat ovat eri asemassa eli jos heitä ei kasteta, he joutuvat perisynnin takia kadotukseen. En ymmärrä tätä eroa.
Kenen syy on, jos vauva jää kastamatta ja kuolee ? Onko varma, että kastamaton lapsi kuitenkin uskoo ? Jos hän uskoo niin miksi on kastettava, eikö usko riitä ?
Onko Raamatussa kerrottu, että kasteen ottaneissa perheissä oli pieniä lapsia ja jos oli niin sanotaanko, että myös heidät kastettiin ?
En siis vieläkään ymmärrä, miksi vauva pitää kastaa, kun Jumala on rakkaus ja armo riittää ilman ihmisten tekoja. Eikö vauvakaste ole nimenomaan ihmisen teko toiselle ihmiselle ?
Olen ymmällä !Siihen on muiden kuin asianosaisen vaikea, ellei mahdoton vastata, että kuka pelastuu ja kuka ei. Yksin Jumala tietää. Tärkeää on että toimimme niin kuin Jumala on käskenyt lähetyskäskyssä.
Itse uskon että perisynti kadottaa pakanamaissa kastamattoman ja epäuskoisen vauvan (koska sekä kastetta että uskoa halveksitaan). Siksi on tärkeää että pidämme esillä lähetystyötä. Jokuhan se meillekin on tuonut tuon sanoman ylösnousseesta Kristuksesta.
Kristityissä maissa lapset ovat samassa asemassa kuin pakanamaissakin; jos kastetta (ja uskoa) halveksitaan, pysyvät nämä lapset erossa Jumalasta (eivät siis ole viattomuuden tilassa kuten vapaat suunnat opettaa), eivätkä siten peri iankaikkista elämää.
Kenen syy... kenen syy on jos emme ylipäätään kerro vauvalle tai kääntymättömälle aikuiselle pelastavasta Jumalasta (kaste on myös evankeliumin saarnaamista sanan ja sakramentin välityksellä). Pelastustie on sama aikuiselle ja vauvalle. Ihminen pelastuu kasteessa, uskon kautta Jeesukseen. Ilman uskoa ihminen ei voi pelastua.
Onko varma... ei ole varmaa. Kasteen halveksiminen kadottaa. Mutta jos kasteen halveksimista ei ole, niin lapsi pääsee taivaaseen, näin uskomme.
Jumala on säätänyt että usko ja kaste liittyvät yhteen. On "synnyttävä vedestä ja Hengestä", "uskoo ja on kastettu" jne. Pelastukseen ei kuulu pelkkä usko, vaan siihen kuuluu myös kaste, vaikka samasta asiasta ne kertovat, eli Jeesuksen sovitustyöstä. Siten pelkkä usko ei riitä kuin poikkeustapauksissa. Tarvitaan kaste ja usko.
Puhutaan perhekunnista jotka kastettiin. Juutalaisessa kulttuurissa perhekuntaan katsottiin kuuluvaksi myös lapset. Korinttilaiskirjeessä (muistaakseni) on maininta VT:n kertomuksesta kun Israelin kansa vaeltaa yli Punaisen meren, ja että kuinka mukana oli perhekuntia (vauvoja myös) ja he saivat kasteen meressä. Tämä on esikuva kristillisestä kasteesta.
(Vauva)kaste on nimen omaan Jumalan teko ihmiselle, ei ihmisen teko ihmiselle. Siinä Jumala lähestyy aktiivisesti passiivista ihmistä, ja hänelle lahjoitetaan usko, ilman lain tekoja ja omaa yrittämistä. Kaste on täyttä lahjaa, ja me saamme sen vastaanottaa, mutta voimme myös kieltää ottamasta sitä vastaan.
Uskon että kasteella on elämää suojeleva vaikutus lapseen. Onhan se lahja Jumalasta. Miksi emme antaisi sitä lapsellemme? Mitä siinä voi menettää? Voi vain hävitä, jos jätämme kastamatta. - Nikodemus
Pohdiskelija kirjoitti:
Kiitos kaikille vastanneille. Valitettavasti olen yhtä ymmällä kuin eilen. Miljoonat lapset ns. pakanamaissa kuolevat kastamattomina ja jäävät "Herran haltuun". Ns. kristityissä maissa vauvat ovat eri asemassa eli jos heitä ei kasteta, he joutuvat perisynnin takia kadotukseen. En ymmärrä tätä eroa.
Kenen syy on, jos vauva jää kastamatta ja kuolee ? Onko varma, että kastamaton lapsi kuitenkin uskoo ? Jos hän uskoo niin miksi on kastettava, eikö usko riitä ?
Onko Raamatussa kerrottu, että kasteen ottaneissa perheissä oli pieniä lapsia ja jos oli niin sanotaanko, että myös heidät kastettiin ?
En siis vieläkään ymmärrä, miksi vauva pitää kastaa, kun Jumala on rakkaus ja armo riittää ilman ihmisten tekoja. Eikö vauvakaste ole nimenomaan ihmisen teko toiselle ihmiselle ?
Olen ymmällä !Nikodeemuskaan ei ymmärtänyt kun Jeesus sanoi,että mikä lihasta on syntynyt on liha (vastasyntynyt).
Ja että ihmisen (siis kaikkien) on synnyttävä toisen kerran uudesti ylhäältä vedestä ja Hengestä. Ja Jeesus valitsi hyvin sanansa, Hän sanoi todellakin vedestä (water) ja Hengestä.
Kristityt ovat kastaneet lapsiaan jo kohta 2000 vuotta todistettavasti. Kaikki perheenjäsenet kastettiin. Jumala haluaa pelastaa koko perheen kerralla, kuten Lootin perheen, Nooan perheen ja Lyydian perheen. Kastetta verrataankin Raamatussa Nooan arkkiin ja sanotaan, että "vesi nyt teidätkin pelastaa kasteena".
Lasten kastamiseen kielteisesti ja jopa vihamielisesti suhtautuneet uskonnolliset liikkeet ovat syntyneet pääosin vasta 1800-luvun loppupuolen Amerikassa, josta ne ovat levinneet Suomeen vasta 1900-luvulla. - "netti pastori"
Tuore isä kirjoitti:
Siihen on muiden kuin asianosaisen vaikea, ellei mahdoton vastata, että kuka pelastuu ja kuka ei. Yksin Jumala tietää. Tärkeää on että toimimme niin kuin Jumala on käskenyt lähetyskäskyssä.
Itse uskon että perisynti kadottaa pakanamaissa kastamattoman ja epäuskoisen vauvan (koska sekä kastetta että uskoa halveksitaan). Siksi on tärkeää että pidämme esillä lähetystyötä. Jokuhan se meillekin on tuonut tuon sanoman ylösnousseesta Kristuksesta.
Kristityissä maissa lapset ovat samassa asemassa kuin pakanamaissakin; jos kastetta (ja uskoa) halveksitaan, pysyvät nämä lapset erossa Jumalasta (eivät siis ole viattomuuden tilassa kuten vapaat suunnat opettaa), eivätkä siten peri iankaikkista elämää.
Kenen syy... kenen syy on jos emme ylipäätään kerro vauvalle tai kääntymättömälle aikuiselle pelastavasta Jumalasta (kaste on myös evankeliumin saarnaamista sanan ja sakramentin välityksellä). Pelastustie on sama aikuiselle ja vauvalle. Ihminen pelastuu kasteessa, uskon kautta Jeesukseen. Ilman uskoa ihminen ei voi pelastua.
Onko varma... ei ole varmaa. Kasteen halveksiminen kadottaa. Mutta jos kasteen halveksimista ei ole, niin lapsi pääsee taivaaseen, näin uskomme.
Jumala on säätänyt että usko ja kaste liittyvät yhteen. On "synnyttävä vedestä ja Hengestä", "uskoo ja on kastettu" jne. Pelastukseen ei kuulu pelkkä usko, vaan siihen kuuluu myös kaste, vaikka samasta asiasta ne kertovat, eli Jeesuksen sovitustyöstä. Siten pelkkä usko ei riitä kuin poikkeustapauksissa. Tarvitaan kaste ja usko.
Puhutaan perhekunnista jotka kastettiin. Juutalaisessa kulttuurissa perhekuntaan katsottiin kuuluvaksi myös lapset. Korinttilaiskirjeessä (muistaakseni) on maininta VT:n kertomuksesta kun Israelin kansa vaeltaa yli Punaisen meren, ja että kuinka mukana oli perhekuntia (vauvoja myös) ja he saivat kasteen meressä. Tämä on esikuva kristillisestä kasteesta.
(Vauva)kaste on nimen omaan Jumalan teko ihmiselle, ei ihmisen teko ihmiselle. Siinä Jumala lähestyy aktiivisesti passiivista ihmistä, ja hänelle lahjoitetaan usko, ilman lain tekoja ja omaa yrittämistä. Kaste on täyttä lahjaa, ja me saamme sen vastaanottaa, mutta voimme myös kieltää ottamasta sitä vastaan.
Uskon että kasteella on elämää suojeleva vaikutus lapseen. Onhan se lahja Jumalasta. Miksi emme antaisi sitä lapsellemme? Mitä siinä voi menettää? Voi vain hävitä, jos jätämme kastamatta.sanot että kastamattomat lapset niin "pakanamaissa" kuin kristityissäkin maissa joutuvat kuollessaan kadotukseen koska on halveksittu kastetta. Kuka on halveksinut. Eikö tässä sitten ole syypäänä vanhemmat eikä lapset, siis kristityissämaissa ja kuka sitten on syypää niissä maissa joissa ei Kristuksesta kuultukkaan. Ei ainakaan ihmiset itse, sillä kuinka he voivat kastaa kun eivät tiedä että niin tulisi tehdä. Ei, vaan syyllisiä olemme silloin me jotka emme ole siitä heille kertoneet.
Jumala siis tuomitsee kadotukseen ihmisiä toisten syntien takia. Oikeudenmukaista?
Jos usko lahjoitetaan kasteessa niin mihinkähän se katoaa 95% ihmisistä. Suurin osa ei enää usko tullessaan vanhemmiksi. Suurinosa ala-asteelaisistakaan ei usko. Aikamoista luopumista.
Mikä on se synti jonkatakia parin kk:n ikäinen lapsi pitää kastaa. Perisyntikö? Tietääkseni perisynti ei ketään kadota. Jos näin olisi ei voitaisi sanoa että jos joku ihminen pitää koko Jumalan lain hän on siitä pelastuva. Siis ei tarvitsi Jeesuksen sovitusta. Perisyntiä hän ei voisi millään poistaa. Perisynti ei sii ole syy kadotukseen.
Eikä kaste muutenkaan ole lihan saastan poistamista vaan hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta.
Ei kaste ja uskoontulo ole vapaissakaan suunnissa ihmisen teko. Kyllä pelastus tulee kokonaan Jumalalta. Joten myös meillä Jumala lähestyy passiivista ihmistä ja synnyttää hänessä uskon ilman ihmisen omia tekoja. - kananen
"netti pastori" kirjoitti:
sanot että kastamattomat lapset niin "pakanamaissa" kuin kristityissäkin maissa joutuvat kuollessaan kadotukseen koska on halveksittu kastetta. Kuka on halveksinut. Eikö tässä sitten ole syypäänä vanhemmat eikä lapset, siis kristityissämaissa ja kuka sitten on syypää niissä maissa joissa ei Kristuksesta kuultukkaan. Ei ainakaan ihmiset itse, sillä kuinka he voivat kastaa kun eivät tiedä että niin tulisi tehdä. Ei, vaan syyllisiä olemme silloin me jotka emme ole siitä heille kertoneet.
Jumala siis tuomitsee kadotukseen ihmisiä toisten syntien takia. Oikeudenmukaista?
Jos usko lahjoitetaan kasteessa niin mihinkähän se katoaa 95% ihmisistä. Suurin osa ei enää usko tullessaan vanhemmiksi. Suurinosa ala-asteelaisistakaan ei usko. Aikamoista luopumista.
Mikä on se synti jonkatakia parin kk:n ikäinen lapsi pitää kastaa. Perisyntikö? Tietääkseni perisynti ei ketään kadota. Jos näin olisi ei voitaisi sanoa että jos joku ihminen pitää koko Jumalan lain hän on siitä pelastuva. Siis ei tarvitsi Jeesuksen sovitusta. Perisyntiä hän ei voisi millään poistaa. Perisynti ei sii ole syy kadotukseen.
Eikä kaste muutenkaan ole lihan saastan poistamista vaan hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta.
Ei kaste ja uskoontulo ole vapaissakaan suunnissa ihmisen teko. Kyllä pelastus tulee kokonaan Jumalalta. Joten myös meillä Jumala lähestyy passiivista ihmistä ja synnyttää hänessä uskon ilman ihmisen omia tekoja."Jumala siis tuomitsee kadotukseen ihmisiä toisten syntien takia. Oikeudenmukaista? "
Ei, eikä varmastikaan ole esivanhempiamme noin kohdellut. Ainakaan minun.
" Mikä on se synti jonkatakia parin kk:n ikäinen lapsi pitää kastaa. Perisyntikö? Tietääkseni perisynti ei ketään kadota. Jos näin olisi ei voitaisi sanoa että jos joku ihminen pitää koko Jumalan lain hän on siitä pelastuva. Siis ei tarvitsi Jeesuksen sovitusta. "
Perisynti on aika selvästi langetettu vain Aatamin ja Eevan jälkeläisille.
Jeesuksen sovitusta ei näin tarvitse kuin he.
- i frith - Maria
Nikodemus kirjoitti:
Nikodeemuskaan ei ymmärtänyt kun Jeesus sanoi,että mikä lihasta on syntynyt on liha (vastasyntynyt).
Ja että ihmisen (siis kaikkien) on synnyttävä toisen kerran uudesti ylhäältä vedestä ja Hengestä. Ja Jeesus valitsi hyvin sanansa, Hän sanoi todellakin vedestä (water) ja Hengestä.
Kristityt ovat kastaneet lapsiaan jo kohta 2000 vuotta todistettavasti. Kaikki perheenjäsenet kastettiin. Jumala haluaa pelastaa koko perheen kerralla, kuten Lootin perheen, Nooan perheen ja Lyydian perheen. Kastetta verrataankin Raamatussa Nooan arkkiin ja sanotaan, että "vesi nyt teidätkin pelastaa kasteena".
Lasten kastamiseen kielteisesti ja jopa vihamielisesti suhtautuneet uskonnolliset liikkeet ovat syntyneet pääosin vasta 1800-luvun loppupuolen Amerikassa, josta ne ovat levinneet Suomeen vasta 1900-luvulla.Ensimmäiset Jeesuksen Kristuksen opetuslapset
noudattivat Jeesuksen kastekäskyä. Ja Jeesuksen
Kristuksen opetuslapset noudattavat Jeesuksen
kastekäskyä edelleenkin eivätkä missään tapauksessa
koskaan epäraamatullista lapsikasteluharhaoppia.
Kastaminen seurasi silloin ja seuraa aina vain
evankeliointia, mikä tarkoitti silloin ja tarkoittaa
edelleenkin, että Kristuksen Jeesuksen evankeliumista
uskoontulleet Jeesuksen Kristuksen opetuslapset
kastettiin silloin ja kastetaan edelleenkin Raamatun
SANAN mukaisesti ainoastaan juuri niin kuin Raamatussa
on kirjoitettu!
Älä kulje enää ohi Raamatun SANAN, vaan pakota itsesi
katsomaan Raamatun Sanaa:
1. Helluntaina opetuslapset saivat voiman
todistamiseen (Apt. 1:8).
Pietari puhui kansanjoukolle: "Tehkää parannus ja
ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen
nimeen syntienne anteeksisaamiseksi,
niin te saatte Pyhän Hengen lahjan. Sillä teille ja
teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu ja kaikille,
jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Herra, meidän
Jumalamme, kutsuu" (Apt. 2:38, 39).
Pietari seurasi tarkasti Jeesuksen käskyä:
Syntien anteeksisaamiseksi tuli tehdä parannus ja
ottaa kaste.
Myös lapsille kuului sama lupaus: He saavat Pyhän
Hengen, kun tekevät parannuksen ja ottavat kasteen.
Lupaus koskee vieläkin kaikkia.
"Jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan ne kastettiin
ja niin heitä lisääntyi sinä päivänä noin kolmetuhatta
sielua" (Apt.2:41).
Sanan vastaanottaminen merkitsi sitä, että nämä
kolmetuhatta antoivat pelastaa itsensä nurjasta
sukupolvesta (Apt. 2:40). Raamatullisesti pelastetut
ottivat sitten raamatullisesti kasteen. Uskoontulleet
ottivat raamatullisen kasteen raamatullisesti.
2. "Filippus meni Samarian kaupunkiin ja saarnasi
heille Kristusta. Ja kansa otti yksimielisesti vaarin
siitä, mitä Filippus puhui, kun he kuulivat hänen
sanansa ja näkivät ne tunnusteot, jotka hän teki.
Mutta kun he nyt uskoivat Filippusta, joka julisti
evankeliumia Jumalan valtakunnasta ja Jeesuksen
Kristuksen nimestä, niin he ottivat kasteen, sekä
miehet että naiset" (Apt. 8:5, 6, 12).
Alkukielen sana "ottaa vaarin" tarkoittaa myös
noudattamista ja pitäytymistä. Koko kansa tuli
raamatullisesti uskoon, ja he ottivat sitten myös
raamatullisesti kasteen. Uskoontulleet ottivat
raamatullisen kasteen raamatullisesti.
3. Enkeli lähetti Filippuksen Gassan tielle, ja tämä
tapasi Etiopian kuningattaren Kandaken hoviherran.
"Niin Filippus avasi suunsa ja ... julisti hänelle
evankeliumia Jeesuksesta. Ja kulkiessaan tietä he
tulivat veden ääreen; ja hoviherra sanoi: 'Katso,
tässä on vettä. Mikä estää kastamasta minua?' Niin
Filippus sanoi hänelle: 'Jos uskot koko sydämestäsi,
niin se tapahtukoon.' Hän vastasi ja sanoi:
'Minä uskon, että Jeesus Kristus on Jumalan Poika.'
Ja hän käski pysäyttää vaunut, ja he astuivat kumpikin
veteen sekä Filippus että hoviherra, ja Filippus
kastoi hänet"(Apt. 8:36—38).
Filippus edellytti kastettavaltaan henkilökohtaista
uskonsuhdetta Jeesukseen. Riitti, kun hoviherra
tunnusti raamatullisesti suullaan Jeesuksen ja pyysi
raamatullisesti raamatullista kastetta.
Raamatullinen uskovien kaste oli ainoa käytäntö
alkuseurakunnassa.
Kandaken hoviherran kohdalla on kysymys uskovien
raamatullisesti kasteesta.
4. Jeesus ilmestyi Saulukselle tiellä. Kohta sen
jälkeen "Ananias pani molemmat kätensä hänen päälleen
ja sanoi: 'Veljeni Saul, Herra lähetti minut — Jeesus,
joka ilmestyi sinulle tiellä, jota tulit — että saisit
näkösi jälleen ja tulisit täytetyksi Pyhällä
Hengellä.' Ja heti putosivat hänen silmistään
ikäänkuin suomukset, ja hän sai näkönsä ja nousi ja
otti kasteen. Ja kun hän nautti ruokaa, niin hän
vahvistui. Ja hän oli opetuslasten seurassa Damaskossa
jonkun aikaa. Ja kohta hän saarnasi
synagoogissa Jeesusta, julistaen, että hän on Jumalan
Poika" (Apt.9:17—20).
Saulus oli jo raamatullisesti uskossa, kun Ananias
tuli, sillä Herra oli lähettänyt Ananiaan rukoilemaan
hänelle Pyhän Hengen täyteyttä, ei
uudestisyntymistä. Ottaessaan raamatullisesti kasteen
Saulus oli jo Jumalan valittu, sillä Ananias sanoi
hänelle: "Saul, veljeni, saa näkösi
jälleen (Saulus sai näön). Meidän isiemme Jumala on
valinnut sinut tuntemaan hänen tahtonsa . . . Ja nyt,
mitä viivyttelet? Nouse, huuda avuksi hänen nimeänsä
ja anna kastaa itsesi ja pestä pois syntisi"
(Apt.22:14, 16).
On väitetty, että Uuden testamentin alkukielessä ei
ole ollenkaan muotoa 'kastattaa itsensä', vaan verbi
on aina passiivissa. Esimerkiksi jakeessa Mark. 16:16
kastaa-verbi on passiivissa. Alkukielessä uskoa-
sana ja kastaa-sana ovat aoristissa, ja Mark. 16:16
pitää tarkasti ottaen suomentaa alkukielestä:
"Joka tuli uskoon ja kastettiin, se pelastuu."
Se, joka ei siis usko, tuomitaan kadotukseen. Herra
Jeesus Kristus ei ole siis käskenyt kastaa niitä,
jotka eivät usko Häneen.
Tästä apostoli Paavali piti kiinni:
"Minä kiitän Jumalaa, etten ole kastanut teistä ketään
(pakanaperinteitä noudattava kirkko kiittelee
pakanaperinteitä noudattavien pappiensa kanssa aivan
päinvastaisesta) muita kuin Krispuksen ja Gaiuksen,
niin ettei kukaan saata sanoa, että te olette minun
nimeeni kastetut. Kastoinhan tosin Stefanaankin
perhekunnan; sitten en tiedä, olenko
ketään muuta kastanut. Sillä Kristus ei lähettänyt
minua kastamaan, (pakanaperinteitä noudattava kirkko
sanoo aivan päinvastaista) vaan
evankeliumia julistamaan - ei puheen viisaudella,
ettei Kristuksen risti menisi mitättömäksi." 1 Kor.
1:14-17.
On kuitenkin muistettava, että kreikan kielessä on
aktiivin ja passiivin lisäksi mediumimuoto. Siinä
subjekti on myös verbin välittömänä
objektina. Esim. pesen (aktiivi), minua pestään
(passiivi), peseydyn (mediumi). Kastaa-verbin
mediumimuoto merkitsee: 'kastattaudun, annan kastaa
itseni'. Tämä on yleinen muoto Uudessa testamentissa
ja esiintyy esimerkiksi jakeessa Apt. 22:16.
Seuraavaksi Apostolien teot kertoo kokonaisten
perhekuntien kasteista:
5. Korneliuksen kotiin olivat kokoontuneet tämän
kutsumat sukulaiset ja lähimmät ystävät (Apt. 10:24).
"Kornelius ... oli kutsunut koolle sukulaisensa ja
lähimmät ystävänsä."
Tilaisuudessa ei siis ollut pikkuvauvoja.
Kun Pietari puhui heille, "tuli Pyhä Henki kaikkien
päälle, jotka puheen kuulivat" (Apt. 10:44). Pietarin
mukana tulleet uskovaiset "kuulivat heidän puhuvan
kielillä ja ylistävän Jumalaa. Silloin Pietari
vastasi: 'Ei kaiketi
kukaan voi kieltää kastamasta vedessä näitä, jotka
ovat saaneet Pyhän Hengen niin kuin mekin?' Ja hän
käski kastaa heidät Jeesuksen Kristuksen nimeen" (Apt.
10:46 48).
Raamatussa kastettavat kastettiin aina "veteen" tai
"vedessä". Baptizoo-verbin kanssa käytetään
prepositiota "eis" (=johonkin) ja "en" (=jossakin).
Tässä ei ole kysymys varsinaisesti perheestä, vaan
sukulaisista ja ystävistä. Nämä kaikki tulivat
raamatullisesti uskoon (Apt. 15:9), täyttyivät Pyhällä
Hengellä ja he siis uskoon tultuaan vasta
ottivat raamatullisen kasteen. Uskoontulleet ottivat
raamatullisen kasteen raamatullisesti.
6. "Ja eräs Lyydia niminen purppuranmyyjä Tyatiran
kaupungista, jumalaapelkäävä nainen, oli kuulemassa;
ja Herra avasi hänen sydämensä ottamaan vaarin siitä,
mitä Paavali puhui. Ja kun hänet ja hänen
perhekuntansa oli kastettu, pyysi hän meitä sanoen:
'Jos te pidätte minua Herraan uskovaisena, niin tulkaa
minun kotiini ja majailkaa siellä' " (Apt. 16:14, 15).
Paavali ja Silas joutuivat tämän jälkeen vankilaan,
mutta vapautuivat ihmeen kautta. "Niin he lähtivät
vankilasta ja menivät Lyydian tykö; ja
nähtyään veljet ja rohkaistuaan heitä he lähtivät
pois" (Apt. 16:40).
Lyydian perhekuntaan kuului miespuolisia henkilöitä.
Raamattu nimittää heitä veljiksi, mikä tarkoittaa
uskoon tulleita miehiä (1 Kor. 5:11).
Nämä olivat se perhekunta, joka raamatullisesti
kastettiin Lyydian kanssa. Uskoontulleet ottivat
raamatullisen kasteen raamatullisesti.
7. Vankilassa Paavali ja Silas tapasivat Filippin
vanginvartijan. He "puhuivat Jumalan Sanaa hänelle
ynnä kaikille, jotka hänen kodissansa olivat. Ja hän
otti, heidät mukaansa samalla yön hetkellä ja
pesi heidän haavansa, ja hänet ja kaikki hänen
omaisensa kastettiin kohta. Ja hän vei heidät ylös
asuntoonsa, laittoi heille aterian ja riemuitsi siitä,
että hän ja koko hänen perheensä oli tullut Jumalaan
uskovaksi" (Apt. 16:32—34).
Paavali ja Silas osoittivat puheensa koko perheelle.
He kaikki siis ymmärsivät puheen. Koko perhe tuli tuon
puheen kautta raamatullisesti
uskoon (jae 34).
Ainoastaan raamatullisesti uskoon tulleet kastettiin
raamatullisesti. Uskoontulleet ottivat raamatullisen
kasteen raamatullisesti.
8. "Mutta synagoogan esimies Krispus ja koko hänen
perhekuntansa uskoivat Herraan: ja myöskin monet
korinttolaiset, jotka olivat kuulemassa, uskoivat, ja
heidät kastettiin" (Apt. 18:8).
Uskoontulleet ottivat raamatullisen kasteen
raamatullisesti.
9. Paavali kastoi Stefanaan perhekunnan (1 Kor. 1:16).
Hän kirjoitti heistä myöhemmin: "Mutta minä kehoitan
teitä, veljet: te tunnette Stefanaan perhekunnan ja
tiedätte, että se on Akaian ensi hedelmä ja että he
ovat antautuneet pyhien palvelukseen" (1 Kor.
16:15).
Koko Stefanaan perhekunta oli Akaian ensi hedelmä — he
olivat siis tulleet uskoon ensimmäisinä koko Akaiassa.
Kun koko perhe oli henkilökohtaisesti raamatullisesti
uskossa, ja Paavali saattoi kastaa heidät kaikki
raamatullisesti.
Kaikkien näiden perhekuntien jäsenet olivat
ymmärtävässä iässä, tulivat raamatullisesti uskoon ja
raamatullisesti kastettiin. Uskoontulleet ottivat
raamatullisen kasteen raamatullisesti.
10. Efesossa oli 12 opetuslasta (Apt. 19:1).
Opetuslapsi-sana tarkoittaa Uudessa testamentissa
uskoon tullutta (Apt. 14:22). He ottivat kasteen
Jeesuksen nimeen (Apt. 19:5), koska olivat kastetut
vain Johanneksen kasteella (Apt. 19:3).
Raamatusta ei siis löydy kirkollista epäraamatullista
lapsikastelurituaalia, vaan Raamatussa uskoontulleet
ottivat raamatullisen kasteen raamatullisesti.
Koska ensimmäiset Jeesuksen Kristuksen opetuslapset
noudattivat Jeesuksen kastekäskyä. Ja Jeesuksen
Kristuksen opetuslapset noudattavat Jeesuksen
kastekäskyä edelleenkin eivätkä missään tapauksessa
koskaan epäraamatullista lapsikasteluharhalahko-oppia.
Kastaminen seurasi silloin ja seuraa aina vain
evankeliointia, mikä tarkoitti silloin ja tarkoittaa
edelleenkin, että Kristuksen Jeesuksen evankeliumista
uskoontulleet Jeesuksen Kristuksen opetuslapset
kastettiin silloin ja kastetaan edelleenkin Raamatun
SANAN mukaisesti ainoastaan juuri niin kuin Raamatussa
on kirjoitettu!
Myöhempien aikojen mielipiteet
Alkuseurakunnat kehittyivät ajan myötä kirkoksi.
Kastekeskusteluissa on usein vedottu näin syntyneen
kirkon johtajien mielipiteisiin.
Heillä oli jo kuitenkin varsin toisistaan poikkeavat
näkemykset.
Toisella vuosisadalla eläneet apostoliset isät olivat
vielä uskovien upotuskasteen kannalla.
Barnabas sanoi: "Autuaat ne, jotka ovat panneet
toivonsa ristiin ja sitten astuneet veteen."
'Kahdentoista apostolin opetus' säätää: "Mitä
kasteeseen tulee, kastakaa seuraavasti. Kun olette
lausuneet kaiken edellä olevan, kastakaa Isän ja
Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, juoksevaa vettä
käyttäen. Mutta jos sinulla ei ole juoksevaa vettä,
kasta muuhun veteen. Jos et voi kastaa
kylmää vettä käyttäen,kasta lämpimällä. Mutta jos
sinulla ei ole kumpaakaan, valele päähän kolmesti
vettä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Ennen
kastetta paastotkoot kastaja ja kastettava sekä
jotkut muut lisäksi, jos on mahdollista. Kastettavan
käske paastota päivä tai kaksi ennen toimitusta."
Tämä kirjoitus säätää lievennyksiä uskovien
upotuskaste käytäntöön. Jos seuraamme niitä, olemme
velvolliset noudattamaan myös
paastomääräystä. Pienille vauvoille jo yhden päivän
paasto on hengenvaarallinen. Kaksi paastopäivää on jo
pikkuvauvoille tappava. Vauvat eivät tule kysymykseen
edes tässä myöhäisessä historiallisessa vaiheessa!
Polykarpos sanoi tulleensa lapsena pelastetuksi. Tätä
on pidetty viittauksena lapsikasteeseen.
Hän on kuitenkin voinut tarkoittaa tuon ajan
ajatteluntavan mukaisesti mitä tahansa ikäkautta
vuosien 0 - 20 välillä.
Myöhemmin eläneiden kirkkoisien mielipiteet olivat jo
enemmän hajaantuneet:
Justinus Marttyyri nimitti kastetta
uudestisyntymiseksi.
Hän salli kastaa kuitenkin vain uskoontulleita.
Tertullianus esitti, että viattomia lapsia ei tulisi
kastaa. Näiden tulisi kasvaa ja itse pyytää kastetta.
Origeneen väitetään kirjoittaneen: "Kirkko on perinyt
apostoleilta tavan antaa kaste pienille lapsillekin."
On siis mahdotonta rakentaa kasteoppia kirkkoisien
mielipiteiden varaan.
Ei ole ihme, että heidän näkemyksensä olivat niin
toisistaan poikkeavat.
Esiintyihän apostoli Johanneksen aikana jo harhautunut
nikolaiittain oppi (llm. 2:15): Erottautui papisto,
joka väitti olevansa ns. maallikoiden
yläpuolella.
Jumala on nähnyt hyväksi ilmoittaa meille Raamatussa
ainoastaan alkuperäisen kastekäytännön.
Pitäytykäämme siis siihen!
"Ei yli sen, mikä kirjoitettu on, ettette pöyhkeillen
asettuisi mikä minkin puolelle toista vastaan" (1 Kor.
4:6).
Luther opetti, että Raamattu on uskon ja elämän ainoa
ohje. Jos otamme rinnalle varhaiskirkon mielipiteet,
emme voi torjua niitäkään, jotka
nojaavat myöhäisemmän katolisen kirkon
epäraamatullisiin pakanallisiin näkemyksiin.
Olkaamme kuin jalot Berean juutalaiset, jotka tutkivat
joka päivä Raamattuaan, oliko niin, kuin heille
opetettiin (Apt. 17:11).
Ja tehkäämme Sanan mukaan, ettemme olisi vain Sanan
kuulijoita, vaan SANAN tekijöitä. - neuvo
Maria kirjoitti:
Ensimmäiset Jeesuksen Kristuksen opetuslapset
noudattivat Jeesuksen kastekäskyä. Ja Jeesuksen
Kristuksen opetuslapset noudattavat Jeesuksen
kastekäskyä edelleenkin eivätkä missään tapauksessa
koskaan epäraamatullista lapsikasteluharhaoppia.
Kastaminen seurasi silloin ja seuraa aina vain
evankeliointia, mikä tarkoitti silloin ja tarkoittaa
edelleenkin, että Kristuksen Jeesuksen evankeliumista
uskoontulleet Jeesuksen Kristuksen opetuslapset
kastettiin silloin ja kastetaan edelleenkin Raamatun
SANAN mukaisesti ainoastaan juuri niin kuin Raamatussa
on kirjoitettu!
Älä kulje enää ohi Raamatun SANAN, vaan pakota itsesi
katsomaan Raamatun Sanaa:
1. Helluntaina opetuslapset saivat voiman
todistamiseen (Apt. 1:8).
Pietari puhui kansanjoukolle: "Tehkää parannus ja
ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen
nimeen syntienne anteeksisaamiseksi,
niin te saatte Pyhän Hengen lahjan. Sillä teille ja
teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu ja kaikille,
jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Herra, meidän
Jumalamme, kutsuu" (Apt. 2:38, 39).
Pietari seurasi tarkasti Jeesuksen käskyä:
Syntien anteeksisaamiseksi tuli tehdä parannus ja
ottaa kaste.
Myös lapsille kuului sama lupaus: He saavat Pyhän
Hengen, kun tekevät parannuksen ja ottavat kasteen.
Lupaus koskee vieläkin kaikkia.
"Jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan ne kastettiin
ja niin heitä lisääntyi sinä päivänä noin kolmetuhatta
sielua" (Apt.2:41).
Sanan vastaanottaminen merkitsi sitä, että nämä
kolmetuhatta antoivat pelastaa itsensä nurjasta
sukupolvesta (Apt. 2:40). Raamatullisesti pelastetut
ottivat sitten raamatullisesti kasteen. Uskoontulleet
ottivat raamatullisen kasteen raamatullisesti.
2. "Filippus meni Samarian kaupunkiin ja saarnasi
heille Kristusta. Ja kansa otti yksimielisesti vaarin
siitä, mitä Filippus puhui, kun he kuulivat hänen
sanansa ja näkivät ne tunnusteot, jotka hän teki.
Mutta kun he nyt uskoivat Filippusta, joka julisti
evankeliumia Jumalan valtakunnasta ja Jeesuksen
Kristuksen nimestä, niin he ottivat kasteen, sekä
miehet että naiset" (Apt. 8:5, 6, 12).
Alkukielen sana "ottaa vaarin" tarkoittaa myös
noudattamista ja pitäytymistä. Koko kansa tuli
raamatullisesti uskoon, ja he ottivat sitten myös
raamatullisesti kasteen. Uskoontulleet ottivat
raamatullisen kasteen raamatullisesti.
3. Enkeli lähetti Filippuksen Gassan tielle, ja tämä
tapasi Etiopian kuningattaren Kandaken hoviherran.
"Niin Filippus avasi suunsa ja ... julisti hänelle
evankeliumia Jeesuksesta. Ja kulkiessaan tietä he
tulivat veden ääreen; ja hoviherra sanoi: 'Katso,
tässä on vettä. Mikä estää kastamasta minua?' Niin
Filippus sanoi hänelle: 'Jos uskot koko sydämestäsi,
niin se tapahtukoon.' Hän vastasi ja sanoi:
'Minä uskon, että Jeesus Kristus on Jumalan Poika.'
Ja hän käski pysäyttää vaunut, ja he astuivat kumpikin
veteen sekä Filippus että hoviherra, ja Filippus
kastoi hänet"(Apt. 8:36—38).
Filippus edellytti kastettavaltaan henkilökohtaista
uskonsuhdetta Jeesukseen. Riitti, kun hoviherra
tunnusti raamatullisesti suullaan Jeesuksen ja pyysi
raamatullisesti raamatullista kastetta.
Raamatullinen uskovien kaste oli ainoa käytäntö
alkuseurakunnassa.
Kandaken hoviherran kohdalla on kysymys uskovien
raamatullisesti kasteesta.
4. Jeesus ilmestyi Saulukselle tiellä. Kohta sen
jälkeen "Ananias pani molemmat kätensä hänen päälleen
ja sanoi: 'Veljeni Saul, Herra lähetti minut — Jeesus,
joka ilmestyi sinulle tiellä, jota tulit — että saisit
näkösi jälleen ja tulisit täytetyksi Pyhällä
Hengellä.' Ja heti putosivat hänen silmistään
ikäänkuin suomukset, ja hän sai näkönsä ja nousi ja
otti kasteen. Ja kun hän nautti ruokaa, niin hän
vahvistui. Ja hän oli opetuslasten seurassa Damaskossa
jonkun aikaa. Ja kohta hän saarnasi
synagoogissa Jeesusta, julistaen, että hän on Jumalan
Poika" (Apt.9:17—20).
Saulus oli jo raamatullisesti uskossa, kun Ananias
tuli, sillä Herra oli lähettänyt Ananiaan rukoilemaan
hänelle Pyhän Hengen täyteyttä, ei
uudestisyntymistä. Ottaessaan raamatullisesti kasteen
Saulus oli jo Jumalan valittu, sillä Ananias sanoi
hänelle: "Saul, veljeni, saa näkösi
jälleen (Saulus sai näön). Meidän isiemme Jumala on
valinnut sinut tuntemaan hänen tahtonsa . . . Ja nyt,
mitä viivyttelet? Nouse, huuda avuksi hänen nimeänsä
ja anna kastaa itsesi ja pestä pois syntisi"
(Apt.22:14, 16).
On väitetty, että Uuden testamentin alkukielessä ei
ole ollenkaan muotoa 'kastattaa itsensä', vaan verbi
on aina passiivissa. Esimerkiksi jakeessa Mark. 16:16
kastaa-verbi on passiivissa. Alkukielessä uskoa-
sana ja kastaa-sana ovat aoristissa, ja Mark. 16:16
pitää tarkasti ottaen suomentaa alkukielestä:
"Joka tuli uskoon ja kastettiin, se pelastuu."
Se, joka ei siis usko, tuomitaan kadotukseen. Herra
Jeesus Kristus ei ole siis käskenyt kastaa niitä,
jotka eivät usko Häneen.
Tästä apostoli Paavali piti kiinni:
"Minä kiitän Jumalaa, etten ole kastanut teistä ketään
(pakanaperinteitä noudattava kirkko kiittelee
pakanaperinteitä noudattavien pappiensa kanssa aivan
päinvastaisesta) muita kuin Krispuksen ja Gaiuksen,
niin ettei kukaan saata sanoa, että te olette minun
nimeeni kastetut. Kastoinhan tosin Stefanaankin
perhekunnan; sitten en tiedä, olenko
ketään muuta kastanut. Sillä Kristus ei lähettänyt
minua kastamaan, (pakanaperinteitä noudattava kirkko
sanoo aivan päinvastaista) vaan
evankeliumia julistamaan - ei puheen viisaudella,
ettei Kristuksen risti menisi mitättömäksi." 1 Kor.
1:14-17.
On kuitenkin muistettava, että kreikan kielessä on
aktiivin ja passiivin lisäksi mediumimuoto. Siinä
subjekti on myös verbin välittömänä
objektina. Esim. pesen (aktiivi), minua pestään
(passiivi), peseydyn (mediumi). Kastaa-verbin
mediumimuoto merkitsee: 'kastattaudun, annan kastaa
itseni'. Tämä on yleinen muoto Uudessa testamentissa
ja esiintyy esimerkiksi jakeessa Apt. 22:16.
Seuraavaksi Apostolien teot kertoo kokonaisten
perhekuntien kasteista:
5. Korneliuksen kotiin olivat kokoontuneet tämän
kutsumat sukulaiset ja lähimmät ystävät (Apt. 10:24).
"Kornelius ... oli kutsunut koolle sukulaisensa ja
lähimmät ystävänsä."
Tilaisuudessa ei siis ollut pikkuvauvoja.
Kun Pietari puhui heille, "tuli Pyhä Henki kaikkien
päälle, jotka puheen kuulivat" (Apt. 10:44). Pietarin
mukana tulleet uskovaiset "kuulivat heidän puhuvan
kielillä ja ylistävän Jumalaa. Silloin Pietari
vastasi: 'Ei kaiketi
kukaan voi kieltää kastamasta vedessä näitä, jotka
ovat saaneet Pyhän Hengen niin kuin mekin?' Ja hän
käski kastaa heidät Jeesuksen Kristuksen nimeen" (Apt.
10:46 48).
Raamatussa kastettavat kastettiin aina "veteen" tai
"vedessä". Baptizoo-verbin kanssa käytetään
prepositiota "eis" (=johonkin) ja "en" (=jossakin).
Tässä ei ole kysymys varsinaisesti perheestä, vaan
sukulaisista ja ystävistä. Nämä kaikki tulivat
raamatullisesti uskoon (Apt. 15:9), täyttyivät Pyhällä
Hengellä ja he siis uskoon tultuaan vasta
ottivat raamatullisen kasteen. Uskoontulleet ottivat
raamatullisen kasteen raamatullisesti.
6. "Ja eräs Lyydia niminen purppuranmyyjä Tyatiran
kaupungista, jumalaapelkäävä nainen, oli kuulemassa;
ja Herra avasi hänen sydämensä ottamaan vaarin siitä,
mitä Paavali puhui. Ja kun hänet ja hänen
perhekuntansa oli kastettu, pyysi hän meitä sanoen:
'Jos te pidätte minua Herraan uskovaisena, niin tulkaa
minun kotiini ja majailkaa siellä' " (Apt. 16:14, 15).
Paavali ja Silas joutuivat tämän jälkeen vankilaan,
mutta vapautuivat ihmeen kautta. "Niin he lähtivät
vankilasta ja menivät Lyydian tykö; ja
nähtyään veljet ja rohkaistuaan heitä he lähtivät
pois" (Apt. 16:40).
Lyydian perhekuntaan kuului miespuolisia henkilöitä.
Raamattu nimittää heitä veljiksi, mikä tarkoittaa
uskoon tulleita miehiä (1 Kor. 5:11).
Nämä olivat se perhekunta, joka raamatullisesti
kastettiin Lyydian kanssa. Uskoontulleet ottivat
raamatullisen kasteen raamatullisesti.
7. Vankilassa Paavali ja Silas tapasivat Filippin
vanginvartijan. He "puhuivat Jumalan Sanaa hänelle
ynnä kaikille, jotka hänen kodissansa olivat. Ja hän
otti, heidät mukaansa samalla yön hetkellä ja
pesi heidän haavansa, ja hänet ja kaikki hänen
omaisensa kastettiin kohta. Ja hän vei heidät ylös
asuntoonsa, laittoi heille aterian ja riemuitsi siitä,
että hän ja koko hänen perheensä oli tullut Jumalaan
uskovaksi" (Apt. 16:32—34).
Paavali ja Silas osoittivat puheensa koko perheelle.
He kaikki siis ymmärsivät puheen. Koko perhe tuli tuon
puheen kautta raamatullisesti
uskoon (jae 34).
Ainoastaan raamatullisesti uskoon tulleet kastettiin
raamatullisesti. Uskoontulleet ottivat raamatullisen
kasteen raamatullisesti.
8. "Mutta synagoogan esimies Krispus ja koko hänen
perhekuntansa uskoivat Herraan: ja myöskin monet
korinttolaiset, jotka olivat kuulemassa, uskoivat, ja
heidät kastettiin" (Apt. 18:8).
Uskoontulleet ottivat raamatullisen kasteen
raamatullisesti.
9. Paavali kastoi Stefanaan perhekunnan (1 Kor. 1:16).
Hän kirjoitti heistä myöhemmin: "Mutta minä kehoitan
teitä, veljet: te tunnette Stefanaan perhekunnan ja
tiedätte, että se on Akaian ensi hedelmä ja että he
ovat antautuneet pyhien palvelukseen" (1 Kor.
16:15).
Koko Stefanaan perhekunta oli Akaian ensi hedelmä — he
olivat siis tulleet uskoon ensimmäisinä koko Akaiassa.
Kun koko perhe oli henkilökohtaisesti raamatullisesti
uskossa, ja Paavali saattoi kastaa heidät kaikki
raamatullisesti.
Kaikkien näiden perhekuntien jäsenet olivat
ymmärtävässä iässä, tulivat raamatullisesti uskoon ja
raamatullisesti kastettiin. Uskoontulleet ottivat
raamatullisen kasteen raamatullisesti.
10. Efesossa oli 12 opetuslasta (Apt. 19:1).
Opetuslapsi-sana tarkoittaa Uudessa testamentissa
uskoon tullutta (Apt. 14:22). He ottivat kasteen
Jeesuksen nimeen (Apt. 19:5), koska olivat kastetut
vain Johanneksen kasteella (Apt. 19:3).
Raamatusta ei siis löydy kirkollista epäraamatullista
lapsikastelurituaalia, vaan Raamatussa uskoontulleet
ottivat raamatullisen kasteen raamatullisesti.
Koska ensimmäiset Jeesuksen Kristuksen opetuslapset
noudattivat Jeesuksen kastekäskyä. Ja Jeesuksen
Kristuksen opetuslapset noudattavat Jeesuksen
kastekäskyä edelleenkin eivätkä missään tapauksessa
koskaan epäraamatullista lapsikasteluharhalahko-oppia.
Kastaminen seurasi silloin ja seuraa aina vain
evankeliointia, mikä tarkoitti silloin ja tarkoittaa
edelleenkin, että Kristuksen Jeesuksen evankeliumista
uskoontulleet Jeesuksen Kristuksen opetuslapset
kastettiin silloin ja kastetaan edelleenkin Raamatun
SANAN mukaisesti ainoastaan juuri niin kuin Raamatussa
on kirjoitettu!
Myöhempien aikojen mielipiteet
Alkuseurakunnat kehittyivät ajan myötä kirkoksi.
Kastekeskusteluissa on usein vedottu näin syntyneen
kirkon johtajien mielipiteisiin.
Heillä oli jo kuitenkin varsin toisistaan poikkeavat
näkemykset.
Toisella vuosisadalla eläneet apostoliset isät olivat
vielä uskovien upotuskasteen kannalla.
Barnabas sanoi: "Autuaat ne, jotka ovat panneet
toivonsa ristiin ja sitten astuneet veteen."
'Kahdentoista apostolin opetus' säätää: "Mitä
kasteeseen tulee, kastakaa seuraavasti. Kun olette
lausuneet kaiken edellä olevan, kastakaa Isän ja
Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, juoksevaa vettä
käyttäen. Mutta jos sinulla ei ole juoksevaa vettä,
kasta muuhun veteen. Jos et voi kastaa
kylmää vettä käyttäen,kasta lämpimällä. Mutta jos
sinulla ei ole kumpaakaan, valele päähän kolmesti
vettä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Ennen
kastetta paastotkoot kastaja ja kastettava sekä
jotkut muut lisäksi, jos on mahdollista. Kastettavan
käske paastota päivä tai kaksi ennen toimitusta."
Tämä kirjoitus säätää lievennyksiä uskovien
upotuskaste käytäntöön. Jos seuraamme niitä, olemme
velvolliset noudattamaan myös
paastomääräystä. Pienille vauvoille jo yhden päivän
paasto on hengenvaarallinen. Kaksi paastopäivää on jo
pikkuvauvoille tappava. Vauvat eivät tule kysymykseen
edes tässä myöhäisessä historiallisessa vaiheessa!
Polykarpos sanoi tulleensa lapsena pelastetuksi. Tätä
on pidetty viittauksena lapsikasteeseen.
Hän on kuitenkin voinut tarkoittaa tuon ajan
ajatteluntavan mukaisesti mitä tahansa ikäkautta
vuosien 0 - 20 välillä.
Myöhemmin eläneiden kirkkoisien mielipiteet olivat jo
enemmän hajaantuneet:
Justinus Marttyyri nimitti kastetta
uudestisyntymiseksi.
Hän salli kastaa kuitenkin vain uskoontulleita.
Tertullianus esitti, että viattomia lapsia ei tulisi
kastaa. Näiden tulisi kasvaa ja itse pyytää kastetta.
Origeneen väitetään kirjoittaneen: "Kirkko on perinyt
apostoleilta tavan antaa kaste pienille lapsillekin."
On siis mahdotonta rakentaa kasteoppia kirkkoisien
mielipiteiden varaan.
Ei ole ihme, että heidän näkemyksensä olivat niin
toisistaan poikkeavat.
Esiintyihän apostoli Johanneksen aikana jo harhautunut
nikolaiittain oppi (llm. 2:15): Erottautui papisto,
joka väitti olevansa ns. maallikoiden
yläpuolella.
Jumala on nähnyt hyväksi ilmoittaa meille Raamatussa
ainoastaan alkuperäisen kastekäytännön.
Pitäytykäämme siis siihen!
"Ei yli sen, mikä kirjoitettu on, ettette pöyhkeillen
asettuisi mikä minkin puolelle toista vastaan" (1 Kor.
4:6).
Luther opetti, että Raamattu on uskon ja elämän ainoa
ohje. Jos otamme rinnalle varhaiskirkon mielipiteet,
emme voi torjua niitäkään, jotka
nojaavat myöhäisemmän katolisen kirkon
epäraamatullisiin pakanallisiin näkemyksiin.
Olkaamme kuin jalot Berean juutalaiset, jotka tutkivat
joka päivä Raamattuaan, oliko niin, kuin heille
opetettiin (Apt. 17:11).
Ja tehkäämme Sanan mukaan, ettemme olisi vain Sanan
kuulijoita, vaan SANAN tekijöitä.spämmäämiseen
- "Chemnitz10"
Vauva pitää kastaa, koska voimme luottaa vain Jumalan lupauksiin, jotka on kirjoitettu Raamatussa, emmekä omiin määrittelyihimme. Jumala on luvannut että se joka uskoo ja kastetaan se pelastuu (lähetyskäskyt). Ja toinen Jumalan lupaus kuuluu näin: ihmisen tulee uudestisyntyä vedestä ja Hengestä, jotta hän pääsisi Jumalan valtakuntaan. Näissä Raamatun kohdissa Jeesus ei puhu mitään ikärajoista vaan "kaikista kansoista" yms. Emme siis voi poistaa kastetta (tai "vettä") noista Jumalan lupauksista. Emme voi rajata sitä pois.
Jumalalle on kaikki mahdollista (esim. ristin ryöväri pelastui ilman kastetta erikoistapauksena), mutta voimme luottaa ainoastaan siihen, että mitä Jumala on määrittänyt / millaisia asioita Jumalan lupaukset koskevat. Uudelleen: emme voi halveksia kastetta ja väittää ettei sillä olisi mitään merkitystä tai että sitä ei tarvittaisi. (Samoinhan on evankeliumin kohdalla. Emme voi väittää, että ihminen pelastuisi ilman Kristusta. Ristin puulla suoritettu sovitus / Kristus on ainoa tie Jumalan luo. Kristuksen ulkopuolella ei ole pelastusta. Emme kuitenkaan voi mielestäni varmuudella sanoa, että miten niiden käy jotka eivät ole kuulleet evankeliumia tai/ja joita ei ole kastettu.)
Martti Lutherin Olaus Svebiliuksen katekismus
Vuoden 1893 painoksesta tarkistettu ja korjattu,
Länsi-Suomen Rukoilevaisten yhdistys ry. 1998
s. 21 -
Pyhän Kasteen sakramentti
1. Mitä kaste on?
Vastaus: Kaste ei ole ainoastaan paljas vesi, vaan on vesi Jumalan käskyyn suljettu ja Hänen sanansa kanssa yhdistetty.
Mitkä ne Jumalan sanat ovat?
Vastaus: Meidän Herramme Jeesus Kristus sanoo P.Matteuksen evankeliumin viimeisessä luvussa: Menkäät siis ja opettakaat kaikkea kansaa, ja kastakaat heitä nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen.
2. Mitä hyödytystä kasteesta on?
Kaste saattaa syntien anteeksi saamisen, vapahtaa kuolemasta ja Perkeleestä, ja antaa iankaikkisen elämän kaikille niille, jotka Jumalan sanat ja lupaukset uskovat.
Mitkä ne Jumalan sanat ja lupaukset ovat?
Vastaus: Meidän Herramme Jeesus Kristus sanoo P.Markuksen evankeliumin viimeisessä luvussa: Joka uskoo ja kastetaan, se tulee autuaaksi, mutta joka ei usko, se kadotetaan.
3. Kuinka vesi taitaa niin korkeat asiat vaikuttaa?
Vastaus: Ei tosin vesi sitä itsestänsä tee, vaan Jumalan sana, joka veden kanssa ja tykönä on, ja usko, joka sanan vedessä uskoo ja sen päälle itsensä luottaa. Sillä vesi ilman Jumalan sanaa ei ole muu kuin vesi, ja ei kaste: mutta Jumalan sanaan yhdistettynä se on kaste, se on armon ja elämän vesi, ja uuden syntymisen peso Pyhässä Hengessä, niinkuin pyhä Paavali sanoo lähetyskirjassansa Tiitukselle 3. luvussa: Hänen laupeutensa kautta Hän meidät autuaiksi teki, uudensyntymisen peson ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta, jonka Hän meidän päällemme Jeesuksen Kristuksen, meidän Vapahtajamme kautta, runsaasti vuodattanut on, että me Hänen armonsa kautta vanhurskaiksi tulisimme ja iankaikkisen elämän perillisiksi toivon jälkeen. Tämä on totinen sana.
4. Mitä kaste merkitsee?
Vastaus: Että se Vanha Aadam, joka meissä vielä on, jokapäiväisen katumuksen ja parannuksen kautta syntien ja kaikkien pahojen himojen kanssa pitää upotettaman ja kuoletettaman ja jälleen joka päivä nouseman ylös uusi ihminen, jonka pitää pyhyydessä ja vanhurskaudessa ja puhtaudessa iankaikkisesti Jumalan edessä elämän.
Missä se on kirjoitettu?
Vastaus: Pyhä Paavali sanoo lähetyskirjassaan Roomalaisille 6. luvussa: Me olemme Kristuksen kanssa haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niinkuin Kristus on kuolleista Isän kunnian kautta herätetty, niin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman.
Samassa katekismuksessa (jossa sivut ovat jonkin verran pienempiä kuin A5-kokoisia) on vielä n. 14 sivua tekstiä kasteesta. Niissä on myös viittauksia Raamatun paikkoihin. Minulla ei tällä hetkellä ole aikaa kirjoittaa noita kohtia tähän. Jokunen kohta:
s. 171
5. Mikä Kaste on?
Vastaus: Kaste ei ole ainoastaan paljas vesi, vaan on vesi Jumalan käskyyn suljettu, ja Hänen sanansa kanssa yhdistetty.
6. Mitä se on: vesi Jumalan käskyyn suljettu?
Vastaus: Se on: Jumalan säätämä ja käskemä.
8. Taidatko sen selkeämmin sanoa?
Vastaus: Kaste on Uuden Testamentin edellinen sakramentti, jossa Jumala veden ja sanan kautta ottaa ihmisen liittoonsa, puhdistaa hänet synneistänsä, ja vahvistaa hänet armosta ja perintöoikeudesta iankaikkiseen elämään; jota vastaan ihminen luopuu pois Perkeleestä ja kaikesta hänen menostansa, ja lupaa antaa itsensä Jumalaa palvelemaan ja vilpittömässä uskossa ja totisessa pyhyydessä ja vanhurskaudessa.
s. 175
15. Onko kaste tarpeellinen?
Vastaus: On varmasti, sillä Kristus sanoo: ellei joku synny vedestä ja Hengestä, ei hän taida Jumalan valtakuntaan sisälle tulla. (Joh. 3:5)
s. 178
Tulemmeko me kasteen kautta vapahdetuksi myös Perkeleestä?
Vastaus: Synnin tähden me olemme Perkeleen vallan alla, mutta kasteen kautta me tulemme siirretyiksi Kristuksen valtakuntaan, ja Perkeleestä eroitetuksi.
Kol. 1:12,13. Kiittäkäät Isää, joka meitä soveliaiksi tehnyt on, pyhäin perimisen osallisuuteen valkeudessa, joka meitä pimeyden vallasta pelasti ja on meidän siirtänyt rakkaan Poikansa valtakuntaan.- lempi
Evankelis-luterilaisen kirkon rovasti Urho Muroman on saarnannut:
”Monet opettavat nykyisin, että ´olet kasteessa
uudestisyntynyt´. Sinua on koetettu oikein vakuuttaa
tästä kaikella jumaluusopillisella kekseliäisyydellä.
Samoin on sinulle vakuutettu, että koko tämä Suomen
kansa on pelkkiä uusia luomuksia Kristuksessa
Jeesuksessa eli siis uskovia! Kaikki nuo Jumalan
kieltäjät, jotka lapsuudestaan saakka ovat saaneet
kasvaa ilman sanottavaa vaikutustakaan Herran
Hengestä, ne ovat uusia luomuksia Kristuksessa
Jeesuksessa. Kaikki nuo portot, murhaajat,
vääryydentekijät, pilkkaajat, jotka eivät tiedä yhtään
mitään todellisesta hengellisestä elämästä, ne ovat
uusia luomuksia Kristuksessa Jeesuksessa. Kaikki nuo
ulkokultaiset, salasyntiset, joiden omatunto on
poltinraudalla merkitty, ne ovat uusia luomuksia
Kristuksessa Jeesuksessa.
Niin, koko Suomen kansa on uudestisyntynyt Pyhästä
Hengestä, joitakin harvoja poikkeuksia lukuun
ottamatta. Eikö olekin merkillinen kansa! Ja kaikki
tämä on tapahtunut ilman vanhurskauttamista ja uskoa.
Kaikki tämä on tapahtunut heidän tietämättään, ja
ilman, että 90%, niin – ainakin 90% heistä – on
vähimmässäkään määrin muuttunut. Nyt tämä kansa kantaa
ihania ´vanhurskauden hedelmiä´ Jumalan kunniaksi (!),
sillä sanoohan Jeesus: ´Heidän hedelmistään te
tunnette heidät´. Ystävät rakkaat, nyt tahtoisin ihan
äänenikin muuttaa ja huutaa teille: Eikö tämänlainen
julistus ole ihan saatanallinen valhe? Eikö
tämänlainen julistus ole mitä hirvittävintä Jumalan
pilkkaa!
Eikö ole kauhistus Herran edessä sanoa jumalatonta
vanhurskaaksi, tehdä pimeys valkeudeksi? (Jes.5: 20).
Eikö ole kauhistus Herran edessä sanoa synneissä ja
rikkomuksissa kuollutta ihmistä, joka tahtoo näissä
suruttomana elää ja niissä viihtyy, eläväksi ja
uudestisyntyneeksi ihmiseksi eli eläväksi
uskovaiseksi, jollaiseksi Raamattu aina esittää
uudestisyntyneen ihmisen? Saatanallisempaa valhetta ei
enää yksikään ihminen voi keksiä.
Ja tätä valhetta
julistetaan nykyään julkisesti sadoista
saarnatuoleista. Kansaa pimitetään. Suruttomia
nukutetaan väärään turvallisuuteen. Helvettiä sillä
opilla kansoitetaan. Tämä valhe kasteessa tapahtuvasta
uudestisyntymisestä on vaarallisimpia valheita
kaikkien hengellisten valheiden joukossa, sillä se on
suurin omantunnon herätyksen este, ja vahvin väärän
rauhan tuki.
Kyllä meidänkin maassamme julistetaan niin paljon
omiatuntoja turruttavaa evankeliumia, että on
toisinaan kuin suruun pakahtuisi. Onko sinuakin
yritetty pettää esimerkiksi näin: ´Kristus on tehnyt
koko maailman autuaaksi kuollessaan Golgatalla. Sinut
tehtiin autuaaksi silloin, kun sinut kastettiin. Kun
olet näin kahdesti autuaaksi tehty, niin usko nyt vain
omaan autuuteesi, niin totisesti olet autuas´.
Ei
kauheammalla tavalla voida ihmissielua pettää.
Tosiasia on, ettei Kristus ole tehnyt ketään autuaaksi
näin ex opere operato, pelkästä tehdystä
toimituksesta. Hän on kyllä sovittanut koko maailman
synnin ja näin valmistanut autuuden mahdollisuuden
jokaiselle. Muuta Hän ei pyydä kuin, että syntisen
mieli muuttuu ja tämä tekee parannuksen, silloin hän
saa sulasta armosta lahjaksi vanhurskauden ja
omakohtaisen pelastuksen Kristuksessa. Mutta kukaan ei
tule autuaaksi uskomalla omaan autuuteensa! Ainoastaan
usko Kristukseen pelastaa.”
”Ystävän ankara sana” (Herää Valvomaan – lehti v.
1937, Uusi Tie – lehti 05.07.2001)
- Marja
Miksi lapsikasteoppijärjestelmä vaatii vastasyntyneet
pienet lapset, vauvat kasteltaviksi, sillä se ei ole
raamatullinen kaste?
Onko kysymys vain ihmisten ottamisesta järjestelmän
orjuuteen heti heidän syntymänsä jälkeen? Sinun on
ratkaistava tämä kysymys omassa sydämessäsi.
Kun sinä olit vauva, pieni lapsi, sinut kirkon mukaan
kastettiin. Kastettiinko sinut todella vai
pirskoteltiinko tai valeltiinko päällesi vain vähän
vettä? Kaikki riippuu siitä, kumpaa näkökantaa uskot -
Jumalan Sanaa vai ihmisten traditioita? Pidä ihmeessä
mielessä Jeesuksen sanat oman aikansa uskonnollisille
johtajille:
"Hyvin te kumoatte Jumalan käskyn noudattaaksenne omaa
perinnäissääntöänne." Mark. 7:9.
Kirkollisveron kiltisti maksavat pysyvät järjestelmän
antaman väärän opetuksen vuoksi järjestelmässä aina
kuolemaansa asti. Ja näin koko järjestelmä pysyy
pystyssä. Kysymys on siis rahasta.
Jos kirkkojärjestelmä luopuisi lapsikasteesta, niin se
romahtaisi, siksi kirkkojärjestelmä ei luovu
lapsikasterituaalista. Koska siis kirkkojärjestelmä
saa jäsenensä yksinomaan lapsikasteen avulla, ymmärtää
jokainen hyvin, että tuo järjestelmä seisoo tai kaatuu
lapsikasteen mukana. Jokaisen on helppo tehdä
johtopäätöksensä siitä, koska lapsikastetta kynsin ja
hampain pidetään "kirkon pyhänä toimituksena", vaikka
sitä ei puolla Raamattu eikä historia
alkukristillisenä apostolisena tapana.
Valitettavaa "kirkollisessa lapsikasterituaalissa" on
nimenomaan se, että lapsikasteen avulla komistuneet
jäsentilastot ovat usein vain kääntymättömien vauvana
kasteltujen luetteloita, kun imeväisikäisiä on
"valeltu vedellä", siis lue tarkasti: kasteltu.
Kirkon jäsenrekisteriin kuuluvia ei siis ole
raamatullisesti kastettu vaan heidät on pakanaalisesti
kasteltu, koska Raamatussa kaste merkitsee uskoon
tulleille Kristuksen omaksi tunnustautumista siten
sinetöiden ja vahvistaen opetuslapseutensa Jumalan ja
ihmisten edessä.
Tuon ihmisten keksimän epäraamatullisen opin mukaan
todetaan:
-kaste on armonväline, joka lahjoittaa pelastuksen
Raamattu EI voisi olla enempää eri mieltä!
Raamattu sanoo:
"Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän
antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka
uskovat hänen nimeensä." Joh. 1:12.
Huolimatta tämän kaltaisista Raamatun jakeista,
joita Raamatussa on useita, esitetään
lapsikasteluharhaoppijärjestelmän keskeisimpänä
epäraamatullisena ajatuksena ihmisten
perinnäissääntöjen mukaan, että
"veteen liittyy Jumalan sana, jonka voimasta siinä on
Kristus ja hänen sovitustyönsä ansio. Kaste ei vain
kuvaa tästä armosta osalliseksi tulemista, vaan se on
Jumalan meille antama armonväline, joka todella
välittää meille pelastuksen"
Tämä esitetty lapsikasteluoppi häpäisee Jeesusta
Kristusta ja tekee tyhjäksi Jeesuksen Kristuksen YKSIN
ristin puulla hankkiman ja ansaitseman sovitustyön:
syntien anteeksiantamuksen.
Raamattu opettaa, että vain Kristus voi antaa anteeksi
meidän syntimme, "hyvän työn", kuten kasteelun,
toimittaminen ei koskaan tee sitä!
Raamattu sanoo:
"Jossa meillä on lunastus HÄNEN (Kristuksen) verensä
kautta, rikkomusten anteeksisaaminen..." Ef. 1:7.
Jos kaste on välttämätön pelastukseen, olisiko
apostoli Paavali julistanut:
"Sillä Kristus ei lähettänyt minua kastamaan, vaan
evankeliumia julistamaan." 1. Kor. 1:17.
Tai olisiko tämä sama suuri Jumalan mies lausunut:
"Minä kiitän Jumalaa, että en ole kastanut teistä
ketään muita kuin Krispuksen ja Gaiuksen" 1. Kor.1:14.
Johannes Kastajan sanoma oli:
"Tehkää parannus, sillä taivasten valtakunta on
tullut lähelle." Matt. 3:2.
Kun ihmiset kuultuaan ensin julistuksen tekivät sitten
parannuksen, niin:
"...hän kastoi heidät Jordanin virrassa, kun he
tunnustivat syntinsä. " Matt. 3:6.
Kuuntele, mitä Etiopialainen hoviherra kysyi
Filippukselta, kun he keskustelivat kasteasiasta:
"Ja kulkiessaan tietä he tulivat veden ääreen,ja
hoviherra sanoi:
‘Katso, tässä on vettä; mikä estää minua kastamasta?'
Ja Filippus sanoi:
‘Jos sinä uskot koko sydämestäsi, se tapahtukoon'.
Hän vastasi:
‘Minä uskon, että Jeesus Kristus on Jumalan Poika'."
Ap.t.8:36-37.
Raamattu siis opettaa, että kasteen tulisi tapahtua
pelastumisen jälkeen, ei vaatimuksena eikä
edellytyksenä, jotta voisi pelastua.
Kun Filippiläinen vanginvartija kysyi:
"Herrat, mitä minun pitää tekemän, että minä
pelastuisin?"
Paavali vastasi:
‘Usko Herraan Jeesukseen Kristukseen, niin sinä
pelastut, niin myös sinun perhekuntasi'. ...Ja hän
otti heidät mukaansa samalla yön hetkellä ja pesi
heidän haavansa, ja hänet ja kaikki hänen omaisensa
kastettiin kohta. " Ap.t. 16:30-31,33.
On huomattava, että Raamattu sanoo, että Ensin! he
uskoivat, sitten heidät kastettiin.
Raamatullinen kaste seuraa siis aina raamatullista
pelastusta!
Tässä on vielä esimerkki:
"Mutta synagoogan esimies Krispus ja koko hänen
perhekuntansa uskoivat Herraan, ja myöskin monet
korinttolaiset, jotka olivat kuulemassa, uskoivat, ja
heidät kastettiin." Ap.t. 18:8.
Apostolien tekojen luvussa 2 Pietari saarnasi,ja kun
hän lopetti, niin:
"...jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan, ne
kastettiin, ja niin heitä lisääntyi sinä päivänä
noin3000 sielua" Ap.t. 2:41.
Huomaa Raamattu:
"...jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan [!], ne
kastettiin [!]..."
Jälleen heidät kastettiin, ei tullakseen Jumalan
lapsiksi, vaan koska he jo olivat Jumalan lapsia.
Kun Filippus saarnasi Samarian kansalle, ensin tuli
pelastus, sitten kaste:
"Mutta kun he nyt uskoivat Filippusta, joka julisti
evankeliumia Jumalan valtakunnasta ja Jeesuksen
Kristuksen nimestä, niin he ottivat kasteen, sekä
miehet että naiset." Ap.t. 8:12.
Pian sen jälkeen tuossa samassa katkelmassa Simon,
petollinen noita, seurasi samaa tietä:
"ja Simon itsekin uskoi, ja kasteen saatuansa hän
pysytteli Filippuksen seurassa... "Ap.t. 8:13.
Juuri ennen kuolemaansa ryöväri ristillä Jeesuksen
vieressä ilmaisi uskonsa Jeesukseen Kristukseen.
Ilmeisestikään häntä ei koskaan oltu kastettu,
mutta siitä huolimatta hän meni paratiisiin.
Miksi?
Koska pelastus on uskosta Kristukseen eikä
lapsikastelun kautta.
Raamattu sanoo, että Jumalan lasten iankaikkinen
kohtalo on sinetöity Pyhällä Hengellä eikä
lapsikastelulla:
"Hänessä on teihinkin uskoviksi tultuanne pantu
luvatun Pyhän Hengen sinetti." Ef. 1:13.
"Älkääkä saattako murheelliseksi Jumalan Pyhää
Henkeä, joka on teille annettu sinetiksi
lunastuksenpäivään saakka." Ef. 4:30.
Onko kaste välttämätön pelastukseen?
Ihmisten perinnäissääntö: lapsikastelu ja Raamattu
ovat poikkiteloin tässä asiassa.
Ihmisten perinnnäissääntö: lapsikastelu sanoo "Kyllä".
Jumalan sana sanoo taas "Ei".
Kumpaa sinä tahdot uskoa? - havainto
...kristittyjen perheiden lasten kastamista nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen.
- Pohdiskelija
Ikävää, kun jotkut kirjoittavat tuollaisia pilkkajuttuja tästä vakavasta asiasta. Hävetkää !
Lapsikaste on tärkeä asia. Pohdin sitä syvällisesti. Vastaukset kysymyksiini eivät ole avanneet asiaa valitettavasti.
En ymmärrä sitä, että Jumala olisi niin epäoikeudenmukainen ja hirvittävä, että hän tuomitsisi kadotuksen tuleen kastamattomat lapset, joilla ei koskaan ole ollut tilaisuutta tulla kastetuksi. Onko todella niin, että Jumala tuomitsee näin ? Jos ei ole niin miksi vauva pitää kastaa ? Jos on, onko Jumala todella näin julma pieniä ihmisiä kohtaan ?
Kerrotaanko Raamatussa, miten vauvat silloin kastettiin, kun kokonaisia perhekuntia kastettiin ?
Missä kohdassa Raamatussa kerrotaan perisynnistä ja siitä, että vauvat joutuvat kadotukseen aiempien sukupolvien syntien takia ? Eikö sekin ole julma oppi ? Onko luterilainen ja katolinen kirkko tällaisen opin kannalla ? Mitä sanovat helluntailaiset ja muut ?
En tunne myöskään lähetystyötä niin hyvin, että tietäisin, miten esim. suomalaiset papit lähetysmailla toimivat. Kastavatko he siellä vain vauvoja, joista näin tulee kirkon uskovia jäseniä vai kastetaanko myös kristityiksi kääntyneitä aikuisia eli onko kirkolla käytössä kaksi kastemuotoa (vauvojen valelu ja aikuisten upotus) käytössä ?
Anteeksi, että kysymyksiä on näin paljon, mutta en saa sisäistä rauhaa tästä vakavasta asiasta.
Älkää häiriköt ja syyttelijät kirjoitelko vauva- tai uskovienkastesolvauksia. Haluan asiavastauksia enkä koe, että Raamatun sanaan viittaaminen olisi Raamatulla päähänlyömistä, joten antakaa viisaat Raamattuperusteita, koska mielestäni kaiken perusta pitää olla tuossa kirjassa eikä joissakin myöhemmin tehdyissä, sinänsä viisaissa kirkolliskokouskannanotoissa tms.
Kiitos ! - Pähkylä
Pohdiskelija kirjoitti:
Ikävää, kun jotkut kirjoittavat tuollaisia pilkkajuttuja tästä vakavasta asiasta. Hävetkää !
Lapsikaste on tärkeä asia. Pohdin sitä syvällisesti. Vastaukset kysymyksiini eivät ole avanneet asiaa valitettavasti.
En ymmärrä sitä, että Jumala olisi niin epäoikeudenmukainen ja hirvittävä, että hän tuomitsisi kadotuksen tuleen kastamattomat lapset, joilla ei koskaan ole ollut tilaisuutta tulla kastetuksi. Onko todella niin, että Jumala tuomitsee näin ? Jos ei ole niin miksi vauva pitää kastaa ? Jos on, onko Jumala todella näin julma pieniä ihmisiä kohtaan ?
Kerrotaanko Raamatussa, miten vauvat silloin kastettiin, kun kokonaisia perhekuntia kastettiin ?
Missä kohdassa Raamatussa kerrotaan perisynnistä ja siitä, että vauvat joutuvat kadotukseen aiempien sukupolvien syntien takia ? Eikö sekin ole julma oppi ? Onko luterilainen ja katolinen kirkko tällaisen opin kannalla ? Mitä sanovat helluntailaiset ja muut ?
En tunne myöskään lähetystyötä niin hyvin, että tietäisin, miten esim. suomalaiset papit lähetysmailla toimivat. Kastavatko he siellä vain vauvoja, joista näin tulee kirkon uskovia jäseniä vai kastetaanko myös kristityiksi kääntyneitä aikuisia eli onko kirkolla käytössä kaksi kastemuotoa (vauvojen valelu ja aikuisten upotus) käytössä ?
Anteeksi, että kysymyksiä on näin paljon, mutta en saa sisäistä rauhaa tästä vakavasta asiasta.
Älkää häiriköt ja syyttelijät kirjoitelko vauva- tai uskovienkastesolvauksia. Haluan asiavastauksia enkä koe, että Raamatun sanaan viittaaminen olisi Raamatulla päähänlyömistä, joten antakaa viisaat Raamattuperusteita, koska mielestäni kaiken perusta pitää olla tuossa kirjassa eikä joissakin myöhemmin tehdyissä, sinänsä viisaissa kirkolliskokouskannanotoissa tms.
Kiitos !Hmm...ajattelen niin, että jotenkin sinun täytyisi saada tehtyä ero sen välillä mitä Raamattu sanoo, ja sen välillä mistä se vaikenee, ja sitten luottaa niissä asioissa, joissa se vaikenee, hyvän ja oikeudenmukaisen Jumalan viisauteen.
Sitten voit luottaa täysillä niihin lupauksiin, joita Jumala on antanut kastetulle ja toimia niiden lupausten mukaan, ja sitten jättää loput asiat sillä tavalla Herran haltuun, että todella luotat Taivaalliseen Isäämme.
>>En ymmärrä sitä, että Jumala olisi niin
>>epäoikeudenmukainen ja hirvittävä, että hän
>>tuomitsisi kadotuksen tuleen kastamattomat
>>lapset, joilla ei koskaan ole ollut tilaisuutta
>>tulla kastetuksi. Onko todella niin, että
>>Jumala tuomitsee näin ?
Raamattu ei sano, että Jumala toimisi noin.
Raamattu ei kerro miten Luojamme menettelee niiden lasten kohdalla (olivat sitten koti- tai ulkomailla, kristityssä maassa tai "pakanamaassa") joita vanhemmat eivät vie kasteelle. Olet siis tietämättömyydessä sen asian suhteen. Joudut nöyrtymään sen asian edessä, että on olemassa asioita, jotka tietää vain Luojamme:
"Salatut asiat ovat vain Herran, meidän Jumalamme, tiedossa, mutta ne asiat, jotka hän on ilmoittanut, ovat tarkoitetut meille ja lapsillemme..." 5. Moos. 29:29
Vaikka kymmenen ihmistä sanoisi että Jumala tuomitsee kadotukseen ne lapset, joita vanhemmat eivät ole vieneet kasteelle, älä usko. Tai vaikka viisikymmentä sanoisi, että Jumala pelastaa sellaiset lapset automaattisesti, älä usko heitäkään. Jumala ei ole ilmoittanut sitä Raamatussa.
Vain siihen, mitä Jumala on sanonut Sanassaan, voit uskoa ja luottaa aivan täysillä.
>>Kerrotaanko Raamatussa, miten vauvat silloin
>>kastettiin, kun kokonaisia perhekuntia
>>kastettiin ?
Kastetapaa ei kerrota. Kerrotaan vain, että perhekuntia kastettiin. Lapset kuuluvat perhekuntaan, ja siihen aikaan ihmisillä oli yleensä paljon eri ikäisiä lapsia.
>>Missä kohdassa Raamatussa kerrotaan
>>perisynnistä ja siitä, että vauvat joutuvat
>>kadotukseen aiempien sukupolvien syntien
>>takia ? Eikö sekin ole julma oppi ?
Raamattu kertoo ihmiskunnan perinpohjaisesta turmeluksesta ja kapinatilasta Jumalaa vastaan. Perisynti ei tarkoita sitä, että kantaisit esim. oman isäsi syntien rangaistusta harteillasi, vaan sitä, että jokainen ihminen on itse luonnostaan aidosti syntinen. Jokainen on itse aidosti synnin vallassa, ja kuolee aivan omien syntiensä vuoksi. Perisynti tarkoittaa, että ensimmäisen synnin seurauksena tapahtui jotakin, jonka vuoksi nyt jokainen syntyy luonnoltaan syntisenä. Siitä jokaisen omasta luonnosta sitten alkaa pulputa aikanaa pahoja tekoja, ajatuksia ym. Hyvä puu ei ala tuottaa huonoa hedelmää.
Tästä syntiinlankeemuksen kautta ihmiskuntaan tulleesta muutoksesta kerrotaan esim. Roomalaiskirjeen viidennessä luvussa näin:
"Yhden ainoan ihmisen teko toi maailmaan synnin ja synnin mukana kuoleman. Näin on kuolema saavuttanut kaikki ihmiset, koska kaikki ovat tehneet syntiä"..."yhden ihmisen teon seurauksena oli kadotustuomio"..."Yhden ihmisen rikkomus aiheutti sen, että kuolema pääsi hallitsemaan tämän yhden vuoksi"..."Niin kuin siis yhden ainoan rikkomus tuotti kaikille ihmisille kadotustuomion, niin riittää yhden ainoan [=Jeesuksen] vanhurskas teko antamaan kaikille ihmisille vanhurskauden ja elämän. Niin kuin yhden ihmisen tottelemattomuus teki kaikista syntisiä, niin yhden kuuliaisuus tekee kaikista vanhurskaita"..."Niin kuin synti on hallinnut ja vienyt kuolemaan, niin on armo hallitseva ja johtava ikuiseen elämään, koska Herramme Jeesus Kristus on lahjoittanut meille vanhurskauden."
"...se Jumalan vanhurskaus, joka uskon kautta Jeesukseen Kristukseen tulee kaikkiin ja kaikille, jotka uskovat; sillä ei ole yhtään erotusta. Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla ja saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa" Room. 3:23
Jumala lupaa Sanassaan Raamatussa valtavat taivaan lahjat sille, joka kastetaan. esim. täällä näistä lupauksista kertovia kohtia Raamatussa: http://www.sley.fi/eo/tampere/sanaa/kaste.html
>>En tunne myöskään lähetystyötä niin hyvin, että
>>tietäisin, miten esim. suomalaiset papit
>>lähetysmailla toimivat. Kastavatko he siellä
>>vain vauvoja, joista näin tulee kirkon uskovia
>>jäseniä vai kastetaanko myös kristityiksi
>>kääntyneitä aikuisia eli onko kirkolla käytössä
>>kaksi kastemuotoa (vauvojen valelu ja aikuisten
>>upotus) käytössä ?
Lähetyskentillä tilanne on sama kuin Uuden testamentin aikaan, kun evankeliumi alkoi leviämään kaikkeen maailmaan. Silloin, ja samoin nykyään lähetysmaissa, kastetaan ne aikuiset, jotka uskovat sanoman syntien anteeksiantamuksesta ja haluavat turvata Kristuksen täytettyyn ristintyöhön, ja heidän lapsensa. Samoin vaikkapa Suomessa: aikuinen, joka tulee uskoon täällä, saa kasteen, jos häntä ei ole koskaan vielä kastettu. Veden määrä ei ratkaise. Käytännössä tietääkseni siis valelukaste niin aikuisille kuin lapsille.
-------
Kaste-asia on laaja juttu, koska sen taustalla on muutakin kuin itse kaste. Kyse on samalla luterilaisen ja vapaiden suuntien erilaisesta käsityksestä synnistä ja sen laajuudesta, ja uskosta: onko se yksin Jumalan työ (luteril. käsitys) vai onko se ihmisen oma ratkaisu (vapaat suunnat). Jos kaste on Jumalan lahja ja merkki ihmiselle (luteril.) silloin lapsenkin voi kastaa, mutta jos kaste käsitetään omaksi uskon ilmaisuksi ja ihmisen merkiksi Jumalalle (vapaat suunnat), siihen ei pysty kuin ymmärtävässä iässä oleva.
Tarvitset siis enemmän kuin pari (tai parikymmentäkään) jaetta Raamatusta. Toivotan sinulle kärsivällisyyttä tutkia asia perin juurin. Jos niin teet, opit varmasti paljon Jumalasta ja pelastuksen tiestä Kristuksessa, joten ei se varmastikaan hukkaan mene :)
Jos haluat tilata ilmaisen vihkosen, jossa kerrotaan kasteesta (luteril.), Kaste ja usko - Pelastuksen tie Raamatussa (Matti Väisänen),
voit tilata sen täältä:
http://www.luthersaatio.com/julkaisut.php - Tuore isä
Pohdiskelija kirjoitti:
Ikävää, kun jotkut kirjoittavat tuollaisia pilkkajuttuja tästä vakavasta asiasta. Hävetkää !
Lapsikaste on tärkeä asia. Pohdin sitä syvällisesti. Vastaukset kysymyksiini eivät ole avanneet asiaa valitettavasti.
En ymmärrä sitä, että Jumala olisi niin epäoikeudenmukainen ja hirvittävä, että hän tuomitsisi kadotuksen tuleen kastamattomat lapset, joilla ei koskaan ole ollut tilaisuutta tulla kastetuksi. Onko todella niin, että Jumala tuomitsee näin ? Jos ei ole niin miksi vauva pitää kastaa ? Jos on, onko Jumala todella näin julma pieniä ihmisiä kohtaan ?
Kerrotaanko Raamatussa, miten vauvat silloin kastettiin, kun kokonaisia perhekuntia kastettiin ?
Missä kohdassa Raamatussa kerrotaan perisynnistä ja siitä, että vauvat joutuvat kadotukseen aiempien sukupolvien syntien takia ? Eikö sekin ole julma oppi ? Onko luterilainen ja katolinen kirkko tällaisen opin kannalla ? Mitä sanovat helluntailaiset ja muut ?
En tunne myöskään lähetystyötä niin hyvin, että tietäisin, miten esim. suomalaiset papit lähetysmailla toimivat. Kastavatko he siellä vain vauvoja, joista näin tulee kirkon uskovia jäseniä vai kastetaanko myös kristityiksi kääntyneitä aikuisia eli onko kirkolla käytössä kaksi kastemuotoa (vauvojen valelu ja aikuisten upotus) käytössä ?
Anteeksi, että kysymyksiä on näin paljon, mutta en saa sisäistä rauhaa tästä vakavasta asiasta.
Älkää häiriköt ja syyttelijät kirjoitelko vauva- tai uskovienkastesolvauksia. Haluan asiavastauksia enkä koe, että Raamatun sanaan viittaaminen olisi Raamatulla päähänlyömistä, joten antakaa viisaat Raamattuperusteita, koska mielestäni kaiken perusta pitää olla tuossa kirjassa eikä joissakin myöhemmin tehdyissä, sinänsä viisaissa kirkolliskokouskannanotoissa tms.
Kiitos !En ole niin ekspertti, että löytäisin kaikki viittaukset Raamattuun tuon tuosta. Mutta perustellut vastaukset olen löytänyt kaikkiin kysymyksiini lapsikasteesta Raamatusta. Kuinka ihanan johdonmukainen Raamattu onkaan asiassa!
Aihepiiri on niin laaja, että lämpimästi suosittelen sinulle Matti Väisäsen kattavaa kasteteosta (ainakin osa 1.). Siinä on kohta kohdalta kumottu uudelleenkastajien väitteet Raamatun sanalla.
http://www.bookplus.fi/product.php?isbn=9519849505
Joh. 3:18
Joka uskoo häneen, sitä ei tuomita; mutta joka ei usko, se on jo tuomittu, koska hän ei ole uskonut Jumalan ainokaisen Pojan nimeen.
-Me kaikki olemme jo tuomitut kadotukseen perisynnin tähden. On suurta Jumalan armoa Jeesuksessa, että saamme olla osallisia Hänessä iankaikkisesta elämästä. Ei siis Jumalan julmuutta vaan armoa ja rakkautta syntistä kohtaan.
Room. 3:23
Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla
Ps. 51:7
Katso, minä olen synnissä syntynyt, ja äitini on minut synnissä siittänyt.
Kastamisessa niin lähetysmailla kuin muuallakaan veden määrä ei ole oleellista vaan sisältö. Tutustu kasteen sisältöön, niin muutkin jutut aukeavat. - "netti pastori"
Pähkylä kirjoitti:
Hmm...ajattelen niin, että jotenkin sinun täytyisi saada tehtyä ero sen välillä mitä Raamattu sanoo, ja sen välillä mistä se vaikenee, ja sitten luottaa niissä asioissa, joissa se vaikenee, hyvän ja oikeudenmukaisen Jumalan viisauteen.
Sitten voit luottaa täysillä niihin lupauksiin, joita Jumala on antanut kastetulle ja toimia niiden lupausten mukaan, ja sitten jättää loput asiat sillä tavalla Herran haltuun, että todella luotat Taivaalliseen Isäämme.
>>En ymmärrä sitä, että Jumala olisi niin
>>epäoikeudenmukainen ja hirvittävä, että hän
>>tuomitsisi kadotuksen tuleen kastamattomat
>>lapset, joilla ei koskaan ole ollut tilaisuutta
>>tulla kastetuksi. Onko todella niin, että
>>Jumala tuomitsee näin ?
Raamattu ei sano, että Jumala toimisi noin.
Raamattu ei kerro miten Luojamme menettelee niiden lasten kohdalla (olivat sitten koti- tai ulkomailla, kristityssä maassa tai "pakanamaassa") joita vanhemmat eivät vie kasteelle. Olet siis tietämättömyydessä sen asian suhteen. Joudut nöyrtymään sen asian edessä, että on olemassa asioita, jotka tietää vain Luojamme:
"Salatut asiat ovat vain Herran, meidän Jumalamme, tiedossa, mutta ne asiat, jotka hän on ilmoittanut, ovat tarkoitetut meille ja lapsillemme..." 5. Moos. 29:29
Vaikka kymmenen ihmistä sanoisi että Jumala tuomitsee kadotukseen ne lapset, joita vanhemmat eivät ole vieneet kasteelle, älä usko. Tai vaikka viisikymmentä sanoisi, että Jumala pelastaa sellaiset lapset automaattisesti, älä usko heitäkään. Jumala ei ole ilmoittanut sitä Raamatussa.
Vain siihen, mitä Jumala on sanonut Sanassaan, voit uskoa ja luottaa aivan täysillä.
>>Kerrotaanko Raamatussa, miten vauvat silloin
>>kastettiin, kun kokonaisia perhekuntia
>>kastettiin ?
Kastetapaa ei kerrota. Kerrotaan vain, että perhekuntia kastettiin. Lapset kuuluvat perhekuntaan, ja siihen aikaan ihmisillä oli yleensä paljon eri ikäisiä lapsia.
>>Missä kohdassa Raamatussa kerrotaan
>>perisynnistä ja siitä, että vauvat joutuvat
>>kadotukseen aiempien sukupolvien syntien
>>takia ? Eikö sekin ole julma oppi ?
Raamattu kertoo ihmiskunnan perinpohjaisesta turmeluksesta ja kapinatilasta Jumalaa vastaan. Perisynti ei tarkoita sitä, että kantaisit esim. oman isäsi syntien rangaistusta harteillasi, vaan sitä, että jokainen ihminen on itse luonnostaan aidosti syntinen. Jokainen on itse aidosti synnin vallassa, ja kuolee aivan omien syntiensä vuoksi. Perisynti tarkoittaa, että ensimmäisen synnin seurauksena tapahtui jotakin, jonka vuoksi nyt jokainen syntyy luonnoltaan syntisenä. Siitä jokaisen omasta luonnosta sitten alkaa pulputa aikanaa pahoja tekoja, ajatuksia ym. Hyvä puu ei ala tuottaa huonoa hedelmää.
Tästä syntiinlankeemuksen kautta ihmiskuntaan tulleesta muutoksesta kerrotaan esim. Roomalaiskirjeen viidennessä luvussa näin:
"Yhden ainoan ihmisen teko toi maailmaan synnin ja synnin mukana kuoleman. Näin on kuolema saavuttanut kaikki ihmiset, koska kaikki ovat tehneet syntiä"..."yhden ihmisen teon seurauksena oli kadotustuomio"..."Yhden ihmisen rikkomus aiheutti sen, että kuolema pääsi hallitsemaan tämän yhden vuoksi"..."Niin kuin siis yhden ainoan rikkomus tuotti kaikille ihmisille kadotustuomion, niin riittää yhden ainoan [=Jeesuksen] vanhurskas teko antamaan kaikille ihmisille vanhurskauden ja elämän. Niin kuin yhden ihmisen tottelemattomuus teki kaikista syntisiä, niin yhden kuuliaisuus tekee kaikista vanhurskaita"..."Niin kuin synti on hallinnut ja vienyt kuolemaan, niin on armo hallitseva ja johtava ikuiseen elämään, koska Herramme Jeesus Kristus on lahjoittanut meille vanhurskauden."
"...se Jumalan vanhurskaus, joka uskon kautta Jeesukseen Kristukseen tulee kaikkiin ja kaikille, jotka uskovat; sillä ei ole yhtään erotusta. Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla ja saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa" Room. 3:23
Jumala lupaa Sanassaan Raamatussa valtavat taivaan lahjat sille, joka kastetaan. esim. täällä näistä lupauksista kertovia kohtia Raamatussa: http://www.sley.fi/eo/tampere/sanaa/kaste.html
>>En tunne myöskään lähetystyötä niin hyvin, että
>>tietäisin, miten esim. suomalaiset papit
>>lähetysmailla toimivat. Kastavatko he siellä
>>vain vauvoja, joista näin tulee kirkon uskovia
>>jäseniä vai kastetaanko myös kristityiksi
>>kääntyneitä aikuisia eli onko kirkolla käytössä
>>kaksi kastemuotoa (vauvojen valelu ja aikuisten
>>upotus) käytössä ?
Lähetyskentillä tilanne on sama kuin Uuden testamentin aikaan, kun evankeliumi alkoi leviämään kaikkeen maailmaan. Silloin, ja samoin nykyään lähetysmaissa, kastetaan ne aikuiset, jotka uskovat sanoman syntien anteeksiantamuksesta ja haluavat turvata Kristuksen täytettyyn ristintyöhön, ja heidän lapsensa. Samoin vaikkapa Suomessa: aikuinen, joka tulee uskoon täällä, saa kasteen, jos häntä ei ole koskaan vielä kastettu. Veden määrä ei ratkaise. Käytännössä tietääkseni siis valelukaste niin aikuisille kuin lapsille.
-------
Kaste-asia on laaja juttu, koska sen taustalla on muutakin kuin itse kaste. Kyse on samalla luterilaisen ja vapaiden suuntien erilaisesta käsityksestä synnistä ja sen laajuudesta, ja uskosta: onko se yksin Jumalan työ (luteril. käsitys) vai onko se ihmisen oma ratkaisu (vapaat suunnat). Jos kaste on Jumalan lahja ja merkki ihmiselle (luteril.) silloin lapsenkin voi kastaa, mutta jos kaste käsitetään omaksi uskon ilmaisuksi ja ihmisen merkiksi Jumalalle (vapaat suunnat), siihen ei pysty kuin ymmärtävässä iässä oleva.
Tarvitset siis enemmän kuin pari (tai parikymmentäkään) jaetta Raamatusta. Toivotan sinulle kärsivällisyyttä tutkia asia perin juurin. Jos niin teet, opit varmasti paljon Jumalasta ja pelastuksen tiestä Kristuksessa, joten ei se varmastikaan hukkaan mene :)
Jos haluat tilata ilmaisen vihkosen, jossa kerrotaan kasteesta (luteril.), Kaste ja usko - Pelastuksen tie Raamatussa (Matti Väisänen),
voit tilata sen täältä:
http://www.luthersaatio.com/julkaisut.phpMistä olet saanut päähäsi että vapaissa suunnissa uskoontulo ja kasteelle meno olisi ihmisen teko.
Kyllä helluntailaiset opettaa yhtäpitävästi uskosta että se on täysin Jumalan antama lahja. Jumala sen vaikuttaa ilman ihmisen omia tekoja.
Kaste seuraa tätä.
Kadottaako perisyni? Eikö raamattu opeta että ihminen joka pitää lain on siitä elävä (siis pelastuu sen kautta). Miten oppi perisynnin kadottavuudesta sopii edellämainittuun.
Siunausta - "Chemnitz10"
"netti pastori" kirjoitti:
Mistä olet saanut päähäsi että vapaissa suunnissa uskoontulo ja kasteelle meno olisi ihmisen teko.
Kyllä helluntailaiset opettaa yhtäpitävästi uskosta että se on täysin Jumalan antama lahja. Jumala sen vaikuttaa ilman ihmisen omia tekoja.
Kaste seuraa tätä.
Kadottaako perisyni? Eikö raamattu opeta että ihminen joka pitää lain on siitä elävä (siis pelastuu sen kautta). Miten oppi perisynnin kadottavuudesta sopii edellämainittuun.
SiunaustaAinakin eräs tietämäni henkilö sanoo (Vapaakirkosta), että kaste on "kuuliaisuuden teko" tai "tunnustustoimi". (Eli ihmisen tekemä teko.) Kasteella ei tunnu oikein vapaissa suunnissa olevan aina sitä sisältöä, mikä Raamatussa sillä ilmoitetaan olevan. Näyttäisi siltä, että kaste saatetaan jonkin verran tyhjentää merkityksestään ns. vapaissa suunnissa (ja myös joissakin luterilaisuuden piirissä toimivissa liikehdinnöissä).
Ystävinäni on pari Vapaakirkkolaista (ja olen pari helluntaiseurakuntalaista tuntenut).
Itse tosin olen luterilainen (vanhakantainen).
(Joten olen aika pahasti eri linjoilla noiden vapaista suunnista tuntemieni ihmisten kanssa. Pitää vaan yrittää opetella keskustelemaan heidän kanssaan. Joskus se voi olla vaikeaa.) - Epäilyksiä
Tuore isä kirjoitti:
En ole niin ekspertti, että löytäisin kaikki viittaukset Raamattuun tuon tuosta. Mutta perustellut vastaukset olen löytänyt kaikkiin kysymyksiini lapsikasteesta Raamatusta. Kuinka ihanan johdonmukainen Raamattu onkaan asiassa!
Aihepiiri on niin laaja, että lämpimästi suosittelen sinulle Matti Väisäsen kattavaa kasteteosta (ainakin osa 1.). Siinä on kohta kohdalta kumottu uudelleenkastajien väitteet Raamatun sanalla.
http://www.bookplus.fi/product.php?isbn=9519849505
Joh. 3:18
Joka uskoo häneen, sitä ei tuomita; mutta joka ei usko, se on jo tuomittu, koska hän ei ole uskonut Jumalan ainokaisen Pojan nimeen.
-Me kaikki olemme jo tuomitut kadotukseen perisynnin tähden. On suurta Jumalan armoa Jeesuksessa, että saamme olla osallisia Hänessä iankaikkisesta elämästä. Ei siis Jumalan julmuutta vaan armoa ja rakkautta syntistä kohtaan.
Room. 3:23
Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla
Ps. 51:7
Katso, minä olen synnissä syntynyt, ja äitini on minut synnissä siittänyt.
Kastamisessa niin lähetysmailla kuin muuallakaan veden määrä ei ole oleellista vaan sisältö. Tutustu kasteen sisältöön, niin muutkin jutut aukeavat.Kansanlähetys ja käytännössä kaikki muutkin lapsikasteen kannattajat irtisanoutuivat Matti Väisäsen kirjasta heti sen ilmestyttyä. Sitä ei voi suositella kenellekään.
Miten ihmeessä uskovan kaste "pakanamaassa" ei olisi ihmisen teko, mutta Suomessa sama olisi. Lapsikaste on aina ihmisen teko toiselle ja vieläpä ihmiselle, joka ei itse siihen voi vaikuttaa. Lienee jopa ihmisoikeuksien rikkomus ?
Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu. Järjestys on selkeä, johdonmukainen ja perustuu ihmisen vapaaseen tahtoon ja pelkästään Jumalan armotekoon. - "Chemnitz10"
Epäilyksiä kirjoitti:
Kansanlähetys ja käytännössä kaikki muutkin lapsikasteen kannattajat irtisanoutuivat Matti Väisäsen kirjasta heti sen ilmestyttyä. Sitä ei voi suositella kenellekään.
Miten ihmeessä uskovan kaste "pakanamaassa" ei olisi ihmisen teko, mutta Suomessa sama olisi. Lapsikaste on aina ihmisen teko toiselle ja vieläpä ihmiselle, joka ei itse siihen voi vaikuttaa. Lienee jopa ihmisoikeuksien rikkomus ?
Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu. Järjestys on selkeä, johdonmukainen ja perustuu ihmisen vapaaseen tahtoon ja pelkästään Jumalan armotekoon.// Kansanlähetys ja käytännössä kaikki muutkin lapsikasteen kannattajat irtisanoutuivat Matti Väisäsen kirjasta heti sen ilmestyttyä. Sitä ei voi suositella kenellekään. //
Evankelisuus on ollut syntymästään lähtien Matti Väisäsen linjoilla. Mm. lut. tunnustuskirjoissa ja vaikkapa Martti Lutherin Olaus Svebiliuksen katekismuksessa on kuvattu hyvin kastetta. Uskaltaisin sanoa, että Kansanlähetyksen kastenäkemys on enemmänkin ristiriidassa tunnustuskirjojen (ja uskallan sanoa samalla myös että ristiriidassa myös Raamatun sanan) kanssa ja ei ole "niin luterilainen", varsinkin jos kastetta aletaan tyhjentämään raamatun sanan mukaisesta merkityksestään. Suosittelen F.G.Hedbergin kirjallisuutta mm. tätä aihepiiriä koskien. Hän opettaa perusluterilaisesti (mm. sakramenteista).
Kansanlähetys on lähellä vapaita suuntia (juuri koska siirtävät joidenkin henkilöiden taholta uudestisyntymisen vanhemmalle iälle tai "ratkaisuun"). Vapaissa suunnissahan uudestisyntyminen sijoitetaan tuohon "ratkaisuun".
Kannattaa lukea Väisäsen kirja. Minusta on todella kummallista, että Kansanlähetys ei halunnut kustantaa (tai painattaa?) Väisäsen kaste-kirjoja, vaikka hänen kirjansa ovat perusluterilaista "kamaa". Mutta toisaalta ymmärrän sen etteivät halunneet kustantaa, onhan heidän linjansa (joidenkin henkilöiden taholta, myös / varsinkin perustajahahmojen taholta,) osittain ristiriidassa perusluterilaisuuden kanssa. - Kansanlähetysläinen
"Chemnitz10" kirjoitti:
// Kansanlähetys ja käytännössä kaikki muutkin lapsikasteen kannattajat irtisanoutuivat Matti Väisäsen kirjasta heti sen ilmestyttyä. Sitä ei voi suositella kenellekään. //
Evankelisuus on ollut syntymästään lähtien Matti Väisäsen linjoilla. Mm. lut. tunnustuskirjoissa ja vaikkapa Martti Lutherin Olaus Svebiliuksen katekismuksessa on kuvattu hyvin kastetta. Uskaltaisin sanoa, että Kansanlähetyksen kastenäkemys on enemmänkin ristiriidassa tunnustuskirjojen (ja uskallan sanoa samalla myös että ristiriidassa myös Raamatun sanan) kanssa ja ei ole "niin luterilainen", varsinkin jos kastetta aletaan tyhjentämään raamatun sanan mukaisesta merkityksestään. Suosittelen F.G.Hedbergin kirjallisuutta mm. tätä aihepiiriä koskien. Hän opettaa perusluterilaisesti (mm. sakramenteista).
Kansanlähetys on lähellä vapaita suuntia (juuri koska siirtävät joidenkin henkilöiden taholta uudestisyntymisen vanhemmalle iälle tai "ratkaisuun"). Vapaissa suunnissahan uudestisyntyminen sijoitetaan tuohon "ratkaisuun".
Kannattaa lukea Väisäsen kirja. Minusta on todella kummallista, että Kansanlähetys ei halunnut kustantaa (tai painattaa?) Väisäsen kaste-kirjoja, vaikka hänen kirjansa ovat perusluterilaista "kamaa". Mutta toisaalta ymmärrän sen etteivät halunneet kustantaa, onhan heidän linjansa (joidenkin henkilöiden taholta, myös / varsinkin perustajahahmojen taholta,) osittain ristiriidassa perusluterilaisuuden kanssa.Matti Väisänen on Kansanlähetyksen entinen ja pitkäaikainen pääsihteeri. Hänkö ei sitten ole oikeaoppinen kansanlähetysläinen?
Ainakin lehtori Liisi Jokiranta KL:ssä opettaa edelleen juuri samalla tavalla.
Joten ei levitetä valheita tai yleistyksiä. Vaikka totta lienee sekin, että osa korostaa uskoontuloa liikkeessä enemmän kuin Väisänen, mutta ovat silti selkeästi lapsikasteen kannalla.
Muut liikkeen ulkopuoliset lapsikasteen kannattajat eivät ole irtisanoutuneet kirjasta, vaan päinvastoin korostaneet sitä että Kansanlähetys palaa kirkon opetukseen.
Jos olet omasta mielestäsi raamatullinen, niin mitä sitten pelkäät raamatullisia perusteluja? - kasteelle?
"netti pastori" kirjoitti:
Mistä olet saanut päähäsi että vapaissa suunnissa uskoontulo ja kasteelle meno olisi ihmisen teko.
Kyllä helluntailaiset opettaa yhtäpitävästi uskosta että se on täysin Jumalan antama lahja. Jumala sen vaikuttaa ilman ihmisen omia tekoja.
Kaste seuraa tätä.
Kadottaako perisyni? Eikö raamattu opeta että ihminen joka pitää lain on siitä elävä (siis pelastuu sen kautta). Miten oppi perisynnin kadottavuudesta sopii edellämainittuun.
SiunaustaJos kerran vapaissa suunnissa kasteelle meno on vain ja ainoastaan Jumalan teko, miksi ihmiset niin pitkään ja hartaasti valmistautuvat kasteensa hetkeä varten? Miksi tunnustella itseään tai tarkastella uskoaan, jos kasteessa nämä ihmisen puolella vaikuttavat mielikuvat ja tunnetilat kerran ovat merkityksettömiä? Miksi yleensäkään vakavalla miellä harkita kasteelle menoa? Eikö aikuinen ihminen voisi ottaa kastetta ihan muuten vaan, ja odottaa, että Jumala hoitaa loput?
Ymmärrän kyllä ajatuksesi, että Jumala johdattaa ihmisen kasteelle. Sitä en ymmärrä, että mitkä ovat ne kriteerit, joiden mukaan ihminen voi itse arvioida kastekypsyyttään - onko se joku fiilisjuttu vai? Luotetaanko lupauksiin vai tuntemuksiin? - "Chemnitz10"
Kansanlähetysläinen kirjoitti:
Matti Väisänen on Kansanlähetyksen entinen ja pitkäaikainen pääsihteeri. Hänkö ei sitten ole oikeaoppinen kansanlähetysläinen?
Ainakin lehtori Liisi Jokiranta KL:ssä opettaa edelleen juuri samalla tavalla.
Joten ei levitetä valheita tai yleistyksiä. Vaikka totta lienee sekin, että osa korostaa uskoontuloa liikkeessä enemmän kuin Väisänen, mutta ovat silti selkeästi lapsikasteen kannalla.
Muut liikkeen ulkopuoliset lapsikasteen kannattajat eivät ole irtisanoutuneet kirjasta, vaan päinvastoin korostaneet sitä että Kansanlähetys palaa kirkon opetukseen.
Jos olet omasta mielestäsi raamatullinen, niin mitä sitten pelkäät raamatullisia perusteluja?// Matti Väisänen on Kansanlähetyksen entinen ja pitkäaikainen pääsihteeri. Hänkö ei sitten ole oikeaoppinen kansanlähetysläinen?
Ainakin lehtori Liisi Jokiranta KL:ssä opettaa edelleen juuri samalla tavalla.
Joten ei levitetä valheita tai yleistyksiä. Vaikka totta lienee sekin, että osa korostaa uskoontuloa liikkeessä enemmän kuin Väisänen, mutta ovat silti selkeästi lapsikasteen kannalla.//
Yritinkin ilmaista edellisessä viestissäni, että jotkut siirtävät uudestisyntymisen aikuisiälle ratkaisuun tms. tai sitten lapsikasteen ja aikuisiän välimaastoon. Jos ilmaisuni oli heikko, niin pahoittelen. (Väisäsen kirjasta voi lukea aiheesta enemmän / mielipiteitä luterilaisuudesta. Kirjassa on mm. Muroman ja Saarnivaaran eli Kansanlähetyksen hahmojen mielipiteitä uudestisyntymiseen liittyen ja kritiikkiä niitä koskien.) Olen kuullut sellaista arviota, että ehkä noin puolet "viidesläisissä" liikkeissä toimivista on käsittänyt asian perinteisen luterilaisesti ja "noin puolet" on siirtämässä uudestisyntymistä vanhemmalle iälle.
// Jos olet omasta mielestäsi raamatullinen, niin mitä sitten pelkäät raamatullisia perusteluja? //
Nyt en ymmärrä.
Herran haltuun. - kansanlähetysläinen
"Chemnitz10" kirjoitti:
// Matti Väisänen on Kansanlähetyksen entinen ja pitkäaikainen pääsihteeri. Hänkö ei sitten ole oikeaoppinen kansanlähetysläinen?
Ainakin lehtori Liisi Jokiranta KL:ssä opettaa edelleen juuri samalla tavalla.
Joten ei levitetä valheita tai yleistyksiä. Vaikka totta lienee sekin, että osa korostaa uskoontuloa liikkeessä enemmän kuin Väisänen, mutta ovat silti selkeästi lapsikasteen kannalla.//
Yritinkin ilmaista edellisessä viestissäni, että jotkut siirtävät uudestisyntymisen aikuisiälle ratkaisuun tms. tai sitten lapsikasteen ja aikuisiän välimaastoon. Jos ilmaisuni oli heikko, niin pahoittelen. (Väisäsen kirjasta voi lukea aiheesta enemmän / mielipiteitä luterilaisuudesta. Kirjassa on mm. Muroman ja Saarnivaaran eli Kansanlähetyksen hahmojen mielipiteitä uudestisyntymiseen liittyen ja kritiikkiä niitä koskien.) Olen kuullut sellaista arviota, että ehkä noin puolet "viidesläisissä" liikkeissä toimivista on käsittänyt asian perinteisen luterilaisesti ja "noin puolet" on siirtämässä uudestisyntymistä vanhemmalle iälle.
// Jos olet omasta mielestäsi raamatullinen, niin mitä sitten pelkäät raamatullisia perusteluja? //
Nyt en ymmärrä.
Herran haltuun.Viestini oli tarkoitettu "Epäilyksiä" nimimerkille ylempänä ketjussa, joten olen pahoillani tuottaessani turhaa päävaivaa
- "Chemnitz10"
kansanlähetysläinen kirjoitti:
Viestini oli tarkoitettu "Epäilyksiä" nimimerkille ylempänä ketjussa, joten olen pahoillani tuottaessani turhaa päävaivaa
Ok.
Eipä siinä mitään.
- "Chemnitz10"
Jotkut tekstit voivat olla hiukan sotkuisia.
Copy-paste sekoitti joitakin merkkejä. Ehkä tuosta kuitenkin saa selvää.
Puhutaan kasteesta. Myös argumentteja lapsikasteen puolesta. (En ole itse vielä lukenut ihan kokonaan tuota tekstiä.)
Ryttylä 25.04.2003
Matti Väisänen
I H M I S E N P E L A S T U S
(Mk 16:16)
Kuopion opiskelijat
(26B27.04.2003)
1. Meillä on edessä tänä viikonloppuna kolme rupeamaa Raamatun äärellä. Ne muodostavat kokonaisuuden.
2. Edessä olevat kolme rupeamaa edellyttävät halua paneutua asiaan. Siihen on olemassa täysi syy, sillä niin sekaisin tänä aikana kristinkunnassa Jumalan Raamatussa ilmoittama pelastuksen tie on.
3. Kyseiset kolme tutkistelua ovat seuraavat: (1) Syntikysymys, (2) Kaste ja (3) Usko.
IHMISEN SYNTISYYS
B I B
JOHDANTO
a. Näkemys synnistä ja Perkeleen vallasta on läheisessä yhteydessä pelastusoppiin ja vaikuttaa siihen. Ihmisen syntiturmelus ja pelastus vastaavat toisiaan: jos edellinen ymmärretään väärin, niin jälkimmäinenkin ymmärretään väärin.
b. Lisäksi syntioppi on vaikea uskonkohta, koska ilman ilmoituksen sanaa emme käsitä synnin luonnetta ja syvyyttä emmekä tunne itseämme oikein. Varmaan Raamattu juuri siitä syystä uhraa niin runsaasti tilaa ihmisen syntisyyden ja synnin käsittelemiseen (ks. esim. 1 Ms 3; Mk 7:21B23; Rm 1:18B3:20; Gl 5:19B21).
c. Ymmärtääksemme Raamatun opetusta kasteesta ja uskosta meidän on tunnettava myös Raamatun opetus synnistä. Sen tähden tarkastelemme seuraavassa (1) syntiinlankeemuksen historiallisuutta, (2) perisyntiä ja (3) ihmisen syntisiä tekoja sekä (4) synnin iankaikkisia seurauksia niin laajasti kuin se kasteen kannalta on välttämätöntä.
1. SYNTIINLANKEEMUKSEN HISTORIALLISUUS (1−5)
1.1 Ihminen eroaa lajina kaikesta muusta luomakunnassa siinä, että ihminen ja vain ihminen luotiin Jumalan kuvaksi. Luonnonomaiselta puoleltaan ihminen on luotu välillisesti eli maan tomusta, henkiseltä puoleltaan hänet on luotu tyhjästä (ex nihilo) Jumalan sanalla.
1.2 Vaikka fyysisessä mielessä ihmisen ja eläinten välillä on yhtäläisyyttä, ihmistä ei silti voida tarkastella ainoastaan korkean lajin eläimenä. Luodessaan ihmisen kuvakseen Jumala loi hänet myös sellaiseksi, että Hän voi olla yhteydessä ihmiseen sanansa ja tekonsa välityksellä.
1.3 Raamattu liittää syntiinlankeemuksen aikaan, paikkaan ja henkilöön ja täten korostaa ensimmäisen ihmisen, Adamin, ja hänen lankeemuksensa historiallisuutta (1Ms 3).
1.4 Raamattu liittää syntiinlankeemuksen ja pelastustapahtuman sillä tavalla toisiinsa, että historiallinen pelastustapahtuma edellyttää historiallista syntiinlankeemustapahtumaa. Samoin Raamattu edellyttää, että myös Perkele on historiallinen, persoonallinen paha ja Jumalan vastustaja.
1.5 Mikään näistä B Adam ensimmäisenä ihmisenä, syntiinlankeemus, Saatana, Jumalasta puhumattakaan B ei ole jonkinlainen ajaton vertauskuva. Jos hyväksytään makroevoluutio, joka häivyttää ihmisen ja eläimen välisen eron niin, ettei jää tilaa ensimmäiselle historialliselle ihmiselle, ei ole myöskään perusteita puhua syntiinlankeemuksen tosiasiallisuudesta eikä historiallisuudesta. Jos Adamin historiallisuus ensimmäisenä ihmisenä turhennetaan, turhennetaan samalla synnin historiallisuus ja koko Raamatun pelastussanoma.
2. PERISYNTI (1−8)
2.1 Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen. Tällä kuvalla tarkoitetaan ihmisessä olevaa alkuvanhurskautta: jumalanpelkoa, uskoa ja rakkautta Jumalaan. Syntiinlankeemuksessa tämä kuva turmeltui. Adamille syntynyt poika oli hänen kaltaisensa, hänen kuvansa, ei enää ehyesti Jumalan kuva (1Ms 5:3).
2.2 Perisynti on jokaisessa Adamin lapsessa eli ensimmäisen ihmisen jälkeen maailmaan syntyneessä ihmisessä luontaisesti, perinnöllisenä. Sille ovat luonteenomaisia Jumalan kuvan turmeltuminen, väärä suhde Jumalaan, itseensä ja toisiin ihmisiin, synnin orjuus ja kuolema.
2.3 Perisynti on, kuten Luther opastaa, niin syvää ja pahanlaatuista luonnon turmeltumista, ettei sitä järki käsitä. Sen paljastamiseen tarvitaan Jumalan ilmoituksen sana. Se on uskottava Raamatun ilmoituksen perusteella ( Ps 50; Rm 5; 2Ms 33; 1Ms 39; SK 3,1). Sen tähden annammekin seuraavaksi Raamatulle puheenvuoron.
2.4 Raamattu opettaa vääjäämättömästi perisynnin todellisuutta: "Syntinen olin jo syntyessäni, synnin alaiseksi olen siinnyt äitini kohtuun" (Ps 51:7).
Uuden testamentin puolella Jeesus vakuuttaa: "Mikä on syntynyt lihasta, on lihaa" (Jh 3:6). Samaa todistaa apostoli Paavali: A... yhden ihmisen tottelemattomuus teki kaikista syntisiä ...@ (Rm 5:19) ja AHeidän joukossaan mekin kaikki ennen elimme noudattaen oman luontomme haluja ja tehden niin kuin ruumiimme ja mielemme tahtoivat, ja näin olimme luonnostamme vihan alaisia niin kuin kaikki muutkin@ (Ef 2:3). Raamatun mukaan Aei ole yhtäkään vanhurskasta ... kaikki ovat luopuneet@ (Rm 3:10B12).
2.5 Uuden testamentin kirjoittajat käyttävät sanaa Asynti@ myös toisessa merkityksessä: Synti tarkoittaa myös synnin Avaltakuntaa@, Apimeyden valtaa@ (Kl 1:13; 1Pt 2:9), Atämän maailman ruhtinasta@ (Jh 12:31); 14:30; 16:11). Uuden testamentin sanomaa ei voi ymmärtää ilman tätä taustaa, sillä se kertoo kauttaaltaan taistelusta kahden valtakunnan välillä.
Keskeistä oppia lunastuksesta ei voida käsittää ottamatta huomioon pahan valtaa, josta ihminen on lunastettava, ostettava vapaaksi. Jeesuksen nimi tarkoittaa vapauttajaa, Vapahtajaa.
Paavali viittaa syntiinlankeemukseen: "Yhden ainoan ihmisen teko toi maailmaan synnin ja synnin mukana kuoleman. Näin on kuolema saavuttanut kaikki ihmiset, koska kaikki ovat tehneet syntiä." "... Yhden ainoan rikkomus tuotti kaikille ihmisille kadotustuomion." (Rm 5:12,18.) Samoin myös 1Kr 15. luku rinnastaa Adamin ja Kristuksen Aensimmäisenä@ ja Atoisena@ ihmisenä (j. 47) ja "kaikki ihmiset Adamista osallisina kuolevat" (j. 22).
2.6 Reformoidun kirkon tunnustuskirjat myöntävät perisynnin, mutta sitä ei korosteta pääsyntinä, vaan sellaisena nähdään yksittäiset lainvastaiset teot. Reformoidun kirkon isille perisynti ei ollut kadottava synti, vaan eräänlainen sairaus.
Suomessa vaikuttavat ns. vapaat suunnat ovat syntyneet reformoidun kirkon helmasta. Samalla ne ovat monin kohdin teologiassaan loitontuneet reformoitua kirkkoa kauemmaksi uskonpuhdistuskirkon alku-uomasta eli luterilaisuudesta. Erityisesti helluntailaisuudessa perisynti kielletään varsin yleisesti tai ainakin sen tuottama syyllisyys ja kadottavuus. Helluntailaisten mielestä ihminen ei syntyessään ole syntinen, vaan hänestä tulee syntinen myöhemmin. Ytimenä on näkemys, että lapsi on viaton; synti tulee hänelle synniksi vasta sitten, kun hän kykenee tekemään eron hyvän ja pahan, oikean ja väärän välillä. APieni lapsi on autuas Kristuksen lunastusarmon tähdenA, siis ilman kastetta, uskoa, uudestisyntymistä ja Pyhää Henkeä.
2.7 Suuri käsitteiden eroavuus kirkkojen ja eri kristillisten yhteisöjen välillä johtuu ennen muuta synnin olemuksen erilaisesta ymmärtämisestä. Raamattu ei opeta, että pienet lapset ovat viattomia, kuten baptistissa yhteisöissä väitetään. Jos väite olisi oikea, yksikään pieni vauva ei silloin kuolisi. Sanoohan Raamattu selvästi, että "synnin palkka on kuolema" (Rm 6:23). Synnitön ei kuole.
2.8 Sallittakoon vielä seuraava ajatusleikki havainnollistamaan perisyntiä: Kuvitelkaamme, että joku aviopari pystyisi kasvattamaan vastasyntyneen herttaisen vauvansa jonkinlaisessa Ahenkis-hengellisessä happikaapissa@ niin, ettei heidän pienokaisensa voisi oppia keneltäkään mitään pahaa, ei syntisiltä vanhemmiltaan, ei sisariltaan eikä veljiltään eikä naapurin tuhmilta tenavilta. Mikä olisi tulos? Lapsen ollessa kahdenBkolmen vuoden iässä vanhemmat joutuisivat murheekseen toteamaan lapsestaan, että syntinen on mokoma sittenkin, vaikka ei ollut oppinut syntiä keneltäkään toiselta ihmiseltä. Miksi? Siksi, että Raamatun ilmoittama perisynti on todellisuutta jokaisessa ihmislapsessa.
Siksi kristillinen ihmiskäsitys sellaisenaan on pessimistinen, mutta samalla se on realistinen ja totuudellinen.
3. SYNTISET TEOT (1−5)
3.1 Synti on olemukseltaan perusasenne, joka ilmenee konkreettisissa synneissä itsekkyytenä ja Jumalan vastaisuutena.
Jumalan vastustaminen näkyy Jumalan sanan epäilemisenä ja torjumisena. Ennen kaikkea syntinen ihminen kieltää evankeliumissa ilmoitetun Jumalan pelastustahdon. Hän kieltää Jeesuksen Kristuksen todellisena Jumalana ja ihmisenä, joka on tullut sovittamaan meidän syntimme. Osittain se näkyy moninaisessa tekojen vanhurskautta tarjoavassa korvikeuskonnollisuudessa, kuten moraalisessa, kriittisen älyllisessä, mystisen ekstaattisessa ja alkukantaisen uskonnollisuuden itsepelastuksessa.
3.2 Synnin tuhoisa vaikutus Jumala-suhteeseemme ilmenee selvästi siinä, että syntiinlankeemuksessa ihmisessä oleva Jumalan kuva on turmeltunut. Sen seurauksena meiltä puuttuvat ne ihmisenä olemisen mahdollisuudet, jotka meille alun perin oli annettu.
3.3 Niinpä synti on pimentänyt ihmisen itseymmärryksen. Ihminen ei ymmärrä itseään henkiseksi ja eläväksi Aminäksi@, vaan tulkitsee itsensä kollektiivisesti eläinkunnan jatkoksi. Synti on turmellut myös miehenä ja naisena olemisen sekä sukupuolten välisen suhteen, miehen ja naisen tasa-arvon, keskinäisen kunnioituksen ja avioliiton pyhänä pitämisen.
3.4 Synti on vaikuttanut ihmisen kaikkeen kulttuuritoimintaan. Ihmisen piti tehdä maa alamaisekseen, itselleen siunaukseksi ja iloksi. Mutta nyt luontoa raiskataan, tiedettä käytetään tuhoamaan, kirjallisuutta ja taiteita ihmisen ylistämiseen ja Jumalan kieltämiseen tai häpäisemiseen.
Jeesus sanoo: "Sillä sisästä, ihmisten sydämestä, lähtevät pahat ajatukset, haureudet, varkaudet, murhat, aviorikokset, ahneus, häijyys, petollisuus, irstaus, pahansuonti, jumalanpilkka, ylpeys, mielettömyys" (Mk 7:21-22).
3.5 Luterilaisuudessa nähdään perisynti ja siitä johtuva olemuksen syntisyys pääsyntinä. Ihminen ei ole syntinen ensisijaisesti sen tähden, että hän tekee syntiä, vaan hän tekee syntiä siksi, että hän on syntinen. Ihmisen yksittäiset synnilliset teot ovat kuin kellon viisarit, jotka näyttävät väärää aikaa. Vika ei ole viisareissa, vaan itse kellossa. Viisarit vain kertovat viasta. Samoin ihmisen synnilliset teot kertovat ihmisen olemuksen turmeltuneisuudesta.
Synnin lopullinen suuruus johtuu kuitenkin siitä, ketä vastaan on rikottu. Rikkoessamme Jumalan lakia vastaan me rikomme lain antajaa, itseään Jumalaa vastaan. Kaikkivaltiasta Jumalaa vastaan rikkominen on synti ja tuottaa täydellisen syyllisyyden.
4. SYNNIN IANKAIKKISET SEURAUKSET (1−5)
4.1 Ennen muuta synti on katkaissut ihmisen yhteyden Häneen, joka on ikuinen. Siksi ihminen on joutunut katoavaisuuden ja kuoleman alaiseksi, samoin koko luomakunta. Synnin alainen ihminen ei voi ymmärtää, mitä synti on. Hän näkee vain synnin seuraukset. Vain Jumalan sana voi ilmoittaa synnin. Ilman Jumalan sanaa ihminen ymmärtää itsensä alkuperältään katoavaksi ja kuolevaksi.
4.2 Se, että ihminen on tarkoitettu alun perin ikuiseen elämään, on ilmoitettu meille Jumalan sanassa ja nimenomaan Jeesuksen Kristuksen ruumiillisessa ylösnousemuksessa ja taivaaseen astumisessa. Ajatuksella ihmisen kuolemattomuudesta meillä ei ole kokemuksellista perustaa.
4.3 Syntiinlankeemuksen vuoksi ihminen joutui eroon Jumalasta. Hän ei tunne Jumalaa eikä itseään, ei tiedä, kuka hän on. Ihminen joutui Jumalan pyhän vihan alle (Jh 3:36). Myös ihminen vihaa Jumalaa (Rm 8:7). Samalla ihminen liittyi Saatanaan. Hänestä tuli Saatanan ja synnin orja (Jh 8:34).
4.4 Synnin tähden ihminen joutui myös Jumalan tuomion alle. Tuomio on ajallista, mutta ennen kaikkea iankaikkista. Myös kuolema on synnin rangaistusta. Kuolema on kolmitahoinen: hengellinen, ruumiillinen ja iankaikkinen (Rm 2:5; Ef 2:1; Rm 6:23; Ilm 21:8).
4.5 Jumalan kuvana ihminen oli alkuaan kuolematon. Raamattu osoittaa selvästi, että kuolema ja sen merkit, kuten heikkous ja sairaus, ovat tulleet maailmaan vasta synnin seurauksina (1Ms 2:17; Rm 5:12; Rm 6:23). Ihmisen kuoleminen on merkki siitä, ettei hän enää ole viaton, vaan synnin turmelema.
Tiivistelmä: Monen ihmisen pelastusnäkemys vääristyy sen tähden, ettei hän ymmärrä oikein ihmisen syntisyyttä ja perisyntiä. Vain perisynnin ja ihmisen syntisyyden näkeminen avaa ihmisen ymmärryksen käsittämään evankeliumin.
K A S T E
(Mk 16:16)
B II B
JOHDANTO
a. ”Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu”. Jeesus on asettanut Raamatussa pelastukselle kaksi edellytystä / ehtoa. Ne ovat kaste ja usko (Mk 16:16).
b. Kumpikaan näistä ei ole mikään ehdonvallan asia, josta voidaan puhua tai olla puhumatta, jos mielii neuvoa taivastien oikein.
c. Mainitut kaksi pelastuksen ehtoa, kaste ja usko, ovat sitä paitsi kaikille samat, sekä lapsille että aikuisille. Jos näin ei olisi, se olisi Raamatussa meille ilmoitettu.
d. Ne, jotka kieltävät lapsikasteen, lukevat Jeesuksen lähetyskäskyä ikään kuin kasteen kohdalla olisi alaviite, jossa sanottaisiin, että tämä Jeesuksen sana ei koske lapsia. Vastaavasti ne, jotka kieltävät pienen lapsen uskon, lukevat ikään kuin uskon kohdalla olisi alaviite, jossa sanottaisiin, että tämä sana koskee vain aikuisia.
1. KASTE ON SANAN INKARNAATIO (1−4)
1.1 Kun Jumala armossaan päätti pelastaa ihmiset, Hän ei lähettänyt sähkösanomaa, faxia tai sähköpostia, vaan Hän inkarnoitui Pojassaan ihmiseksi.
1.2 Sakramentit ovat sanan Ainkarnaatio@. Kaste on aineellisen muodon ottanut sana. Kaste ilman sanaa on pelkkää vettä.
1.3 Jumala lähestyy meitä aineellisessa muodossa, koska me olemme aineellisia olentoja.
1.4 Sakramentilla on sanoma myös meidän ruumiillemme. Meidän ruumiimmekin lunastetaan. Me uskomme ruumiin ylösnousemisen.
2. KRISTUS ON LÄSNÄ ARMONVÄLINEISSÄÄN (1−5)
2.1 Pelastaessaan lihansa päivinä ihmisiä Kristus ei tarvinnut armonvälineitä, sillä Hän oli itse sekä armo että armonväline. Hän oli Jumalan Sana, mutta Hän oli myös sakramentti eli aineellisen muodon ottanut sana. Hän ei tarvinnut armonvälineitä, mutta me tarvitsemme.
2.2 Kristus on todellisesti läsnä armonvälineissään. Teologiassa tätä kutsutaan Areaalipreesensiksi@. Tämä on yksi luterilaisen tunnustuksen aarteista.
2.3 Tämä merkitsee sitä, että kohdataksemme Kristuksen meidän ei tarvitse tehdä 2000 vuoden mittaista ajatusmatkaa Golgatalle tai yrittää kurottautua taivaaseen. Ei, vaan Kristus tulee itse armonvälineissään meidän luoksemme ja tuo kaikki Golgatan aarteet meille mukanaan. Meidän ei tarvitse matkustaa Hänen luokseen, vaan Hän on matkustanut ja matkustaa meidän luoksemme.
2.4 Sanassaan Kristus lähestyy meitä kaikkia, yhteisesti, yleisesti, jopa universaalisti. Kasteessa Hän lähestyy meitä henkilökohtaisesti. Siinä Kristus kutsuu meidät nimeltä.
2.5 Kaste on sisälle käymisen sakramentti. Kaste malja sijaitsi ennen kirkoissa alttaria vastapäätä kirkon ovensuussa, ulko-oven lähellä.
3. KASTEESSA KRISTUS PELASTAA MEIDÄT (1−3)
3.1 1Pt 3:20B21 ATuon esikuvan mukaisesti teidät pelastaa nyt kaste, ei siksi että te siinä luovuitte saastaisesta elämästä, vaan koska Jumala teki kanssanne hyvän omantunnon liiton.” (KR-92.)
Kaste on Ahyvän omantunnon liitto Jumalan kanssa (eperooteema = kysymys, pyyntö, liitto, jossa Jumala tarjoaa ihmiselle anteeksiantoa ja hyvää omaatuntoa). Mutta miten?
APelastaa@ -sana on pereesens-muodossa, joka ilmaisee nykyhetkeen liittyvää jatkuvaa tapahtumaa. Kaste on pelastuksen väline, mutta myös pelastettuna pysymisen väline (AVesi teidät [jatkuvasti] nyt pelastaa@).
3.2 Miten Jumala pelastaa meidät kasteessa?
3.2.1 Ensiksi: Jla vanhurskauttaa ihmisen kasteessa .
Gl 3:26B27: ASillä kaikki te, jotka olette Kristukseen kastetut, olette Kristuksen päällenne pukeneet.@ Kristuksen päälle pukeminen ei voi tarkoittaa muuta kuin vanhurskauttamista, Kristuksen hankkimaa lahjavanhurskautta. Seuraavassa Paavali on sen suoraan sanonutkin:
1Kr 6:11: AJa tuommoisia te olitte, jotkut teistä; mutta te olette vastaanottaneet peson, te olette pyhitetyt, te olette vanhurskautetut meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä ja meidän Jumalamme Hengessä.@)
3.2.2 Toiseksi: Jla antaa kasteessa syntien anteeksiantamuksen ja Pyhän Hengen lahjan:
Apt 2:38: "Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen (pass. div.) Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.@ (Apt 22:16).
Apt 19:1−7: Esimerkkinä Apolloksen opetuslapset Efesossa (ja Apollos itsekin, Apt 18:24−26. Huom. ”henki” pienellä h-kirjaimella, koska Apollokselta puuttui Pyhä Henki. Ilmeisesti Priskilla ja Akylas huolehtivat siitä, että hänetkin kastettiin, vaikka sitä ei tässä kerrotakaan). Apolloksen ja hänen opetuslastensa osattomuus Pyhästä Hengestä johtui kristillisen kasteen puuttumisesta.
PH:n saamisesta kasteessa todistaa sekin, että Raamatussa PH:n saamista kutsutaan myös PH:llä kastamiseksi ikään kuin PH olisi nestettä, vaikka hänhän on persoona.
Rm 8:9 AJolla ei ole Kristuksen Henkeä, se ei ole hänen omansa.@ Jos
esim. lapsi ei saisi kasteessa Pyhää Henkeä, hän ei tulisi kasteessa
Kristuksen omaksi eikä pelastuisi.
3.2.3 Kolmanneksi: Jla uudestisynnyttää kasteessa ihmisen lapsekseen:
Jh 3:5 ja Tt 3:5 ovat UT:n kaksi keskeisintä kohtaa uudestisyntymisestä. Kasteessa Jumala uudestisynnyttää ihmisen. Reformoidussa kirkossa ja sen vaikutuksesta laajemminkin, myös meidän kirkossamme, esim. uuspietismissä näitä Rn kohtia on käytetty väärin, kasteen ja PH:n erottamiseen toisistaan ja kasteessa tapahtuvan uudestisyntymisen kieltämiseen. Siksi näitä jakeita on syytä tutkia huolella.
a. Jh 3:5 "Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan.@
Monet (uuspietistit) sanovat, että kasteessa lapsi syntyy vedestä ja myöhemmin ymmärtävässä iässä tapahtuvassa mahdollisessa uskoon tulossa hän syntyy Hengestä. Urho Muroma muotoili saman näin: Vesikaste henkikaste = Kristus-kaste. Mutta katsotaanpa asiaa tarkemmin:
- Ensiksi Aja@ sana / konjunktio veden ja Hengen välillä on yhdistävä eikä erottava.
- Toiseksi prepositio Aeks@ (-stä) vedestä ja Hengestä on yhteinen molemmille. Jos Raamattu korostaisi vesi- ja henkikasteen erillisyyttä, prepositio toistettaisiin molemmissa erikseen.
- Kolmanneksi predikaatti-verbi Asyntyä@ on aoristissa. Se suorastaan sinetöi vesi- ja henkikasteen ykseyden. Aoristi on nimittäin kreikankielen verbin muoto, jota käytetään ilmaisemaan joko menneisyyden, nykyisyyden tai tulevaisuuden punktuaalista / hetkellistä, päättynyttä tapahtumaa. Aoristi on näin ollen aikamuoto, joka ilmaisee samalla tekemisen tapaa eli hetkellisyyttä.
b. Tt 3:5 Apelasti hän meidät, ei vanhurskaudessa tekemiemme tekojen ansiosta, vaan laupeutensa mukaan uudestisyntymisen peson ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta.@
Myös tätä Rn kohtaa on käytetty Jh 3:5:n tavoin väärin, kasteen ja PH:n erottamiseen toisistaan. Ensin saadaan muka lapsuudessa peso eli kaste ja myöhemmin ymmärtävässä iässä PH:n uudistus eli PH. Mutta katsotaanpa tätäkin vähän tarkemmin:
- Ensiksi kaikkialla muualla UT:ssa Auudestisyntymisestä@käytetään verbiä Agennaoo@. Vain tässä Apalingenesia@ = uudestiluominen (Mt 19:28).
- Koska sanalla Apalingenesia@ on useimpia merkityksiä. Siksi Paavali tarkensi ilmaustaan toisella sanalla Auudistus@ = Aanakainoosis@ eli Jumala pelasti meidät uudestisyntymisen peson kautta, sen uudestisyntymisen, jossa PH uudisti meidät. Miksi Paavali käytti tällaista sanaa?
- Toiseksi tässäkin on yhteinen prepositio Adia@ (kautta) pesolla eli kasteella ja PH:n uudistuksella. Jos peso eli kaste ja Pyhän Hengen uudistus olisivat erillisiä tapahtumia, prepositio toistuisi molempien sanojen yhteydessä.
- Kolmanneksi tässäkin predikaatti-verbi Apelastaa@ on aoristissa ja sinetöi vesi- ja henkikasteen ykseyden.
- Koska molemmat, sekä PH:n vaikuttama Auudestisyntyminen@ että APH:n uudistus@, määrittävät kr. tekstissä Apesoa@ eli kastetta, kyseinen kohta voidaan alkukielestä kääntää, kuten jotkut raamatunkäännökset tekevät, näin: A... hän (Jumala) pelasti meidät ... uudesti syntymisen ja Pyhän Hengen uudistamisen peson kautta.@
Jh 3:5 ja Tt 3:5 osoittavat vääjäämättömästi, että kaste on myös uudestisyntymisen paikka.
3.2.4 Neljänneksi: Jumala antaa ihmiselle kasteessa PH:n myötä myös uskon. Käsittelemme uskoa tarkemmin seuraavassa tutkistelussa.
Summa summarum: Evankeliumien ja UT:n kirjeitten yksimielinen opetus on, että koko pelastus: vanhurskauttaminen, syntien anteeksiantamuksen ja PH:n saaminen sekä uudestisyntyminen ovat kasteen lahja.
4. APT:n KAKSI POIKKEUSTAPAUSTA
4.1 Apt 8:ssa ja 10:ssä kaste ja Pyhä Henki eroavat toisistaan. Nämä kaksi tapausta ovat ristiriidassa sen kanssa, mitä UT:n kirjeissä opetetaan kasteesta ja mitä olemme niiden perusteella edellä sanoneet.
4.2 Apt 8 Samarian herätyksessä Pyhä Henki tuli kasteen jälkeen. Samarialaiset olivat puolipakanoita / puolijuutalaisia.
4.3 Apt 10 Corneliuksen perhekunnan kääntymyksessä Pyhä Henki tuli ennen kastetta. Cornelius perhekuntineen oli pakana, roomalainen upseeri.
4.4 Apt 1:8 Jeesus oli ennustanut etukäteen srk:n perustamisen tapahtuvan kolmessa eri vaiheessa: AKun Pyhä Henki tulee teihin, niin te saatte voiman, ja te tulette olemaan minun todistajani sekä (1) Jerusalemissa että koko Juudeassa ja (2)Samariassa ja aina (3) maan ääriin saakka."
Helluntaina Jerusalemissa Jumalan valtakunnan ovi avattiin juutalaisille, Samarian herätyksessä puolipakanoille ja Corneliuksen kodissa täyspakanoille.
Jokaisessa kolmessa tapauksessa Jumala käytti oven avaajana Jumalan valtakuntaan apostoli Pietaria.
4.5 Apt 8:n ja 10:n tapahtumat kuuluvat siis samaan katekoriaan kuin helluntaikin. Ne ovat helluntain tavoin pelastushistorian ainutkertaisia tapahtumia. Niistä mikään ei toistu srk:n historiassa enää sellaisenaan. (Helluntaina Ahumaus taivaasta@, Atulisia kieliä@). Apt 8:lla ja 10:llä ei voi tukea vesikasteen ja henkikasteen eriaikaisuutta.
Tiivistelmä: Monien uskovien kastenäkemys kirkossamme on vinoutunut sen tähden, että he rakentavat uudestisyntymiskäsityksensä Apt:n kahden poikkeuksen varaan eli väärään raamatuntulkintaan.
U S K O
(Mk 16:16)
− III −
JOHDANTO
a. AJoka uskoo ja kastetaan, se pelastuu@
b. Pelastus (vanhurskauttaminen, Pyhän Hengen saaminen ja uudestisyntyminen) tapahtuu aina uskon kautta.
c. Tämä on Raamatun, Luterilaisen tunnustuksen ja myös Lutherin ehdoton ja vankkumaton kanta. Tkt suorastaan jankuttavat tätä.
1. USKON KAKSI ERI VAIHETTA (1−3)
1.1 Ensiksi, Raamattu puhuu pelastavasta uskosta, jonka sana vaikuttaa ihmisessä ennen Pyhän Hengen asumista hänessä ja jolla pelastus otetaan vastaan.
Olemukseltaan tämä usko on AJumalan vanhurskauden nälkää ja janoa@ (Mt 5:6; Rm 10:13; Apt 2:21; Jl 2:32). Tämä sanan vaikuttama etsivä usko on ennen kastetta ja on kasteen ja sen lahjojen saamisen edellytys.
1.2 Toiseksi, Raamattu puhuu pelastetun uskosta, jonka Pyhä Henki tuo kasteen lahjana ihmisen sisimpään. Luonteeltaan tämä usko on Avanhurskautta, iloa ja rauhaa Pyhässä Hengessä ( Rm 14:17; Fl 4:7; Jh 14:27).
1.3 Edellinen eli sanan vaikuttama etsivä usko on kasteen saamisen edellytys, joten tässä mielessä luterilainen kaste on uskovien kaste. Baptistinen kastenäkemys vaatii kasteen ehtona pelastetun uskoa, vaikka se on Raamatun mukaan vasta kasteen lahja ja seuraus. Näin tehdessään se valjastaa kärryt hevosen eteen.
2. LAPSEN USKO (1−8)
2.1 Mk 16:16 Jeesuksen lähetyskäsky sisältää lasten kasteen ohessa myös lapsen uskon, koska lähetyskäsky on yleinen, kaikkia koskeva.
2.2 Mk 10:13B16 Lasten evankeliumi: AJa he toivat hänen tykönsä lapsia, että hän koskisi heihin; mutta opetuslapset nuhtelivat tuojia. Mutta kun Jeesus sen näki, närkästyi hän ja sanoi heille: >Sallikaa lasten tulla minun tyköni, älkääkä estäkö heitä, sillä senkaltaisten on Jumalan valtakunta. Totisesti minä sanon teille: joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niin kuin lapsi, se ei pääse sinne sisälle.= Ja hän otti heitä syliinsä, pani kätensä heidän päällensä ja siunasi heitä.@
Lapset ottavat Jumalan valtakunnan vastaan (15) ja pääsevät sinne sisälle. Mutta miten? Uskon kautta!
2.3 Mt 18:6 (Mk 9:42) Lasten usko on Jeesukselta saatu oppi: AMutta joka viettelee yhden näistä pienistä, jotka uskovat minuun, sen olisi parempi, että myllynkivi ripustettaisiin hänen kaulaansa ja hänet upotettaisiin meren syvyyteen.@
2.4 Uskovien lasten ikä
Mt 18: 6 Amikros@ (mikrobi, mikro (ATK), mikrofoni, mikroauto jne.
Mk 10:13B16 Apaidion@ (1B12 v.)
Lk 18:15B17 Abrefos@ (sikiöstä B12 v.)
Lk 1:41 Abrefos@ (Kun Jeesus puhui äitinsä Marian suulla äitinsä kohdusta Johannes Kastajalle, joka oli äitinsä Elisabetin kohdussa, hypähti J.K. ilosta ja täyttyi Pyhällä Hengellä.)
Jeesuksen luo tuoduissa ja tulleissa lapsissa oli kaiken ikäisiä lapsia, mahdollisesti vielä äitinsä kohdussa olevista aina 12 vuotiaisiin saakka ja kaikki tulivat PH:stä osallisiksi ja saivat myös uskon lahjan.
Muuten, kun Raamattu puhuu yleensä AJumalan lapsista@, se käyttää sanaa Atekna@ tai Ahyios@ (poika, lapsi).
2.5 Jeesus asetti helatorstaina siunaamisen tilalle kasteen: Tämä näkyy siitäkin, että apostolit siirsivät siunaamisen yhteydessä käytetyn sanan Akoolyoo@ = Aestää@ kasteen yhteyteen (Mt 3:14; Apt 8:36; 10:47; 11:17). Tällä he tahtoivat sanoa, että joka estää lapsia saamasta kasteen, estää heitä tulemasta Jeesuksen luokse, niin kuin Jeesuksen ajan opetuslapset estelivät aikoinaan.
Kasteessa tapahtuu sama, mitä tapahtui silloin, kun Jeesus siunasi lapsia. Se on: Kasteessa lapset pääsevät Jeesuksen syliin ja saavat siinä kaikki samat lahjat B myös uskon B , jotka saivat ne lapset, joita Jeesus oli ottanut syliinsä ja siunannut ennen kasteen asettamista. Siis joka vie lapsensa kasteelle, vie hänet Jeesuksen syliin.
2.6 Jh 6:29 ASe on Jumalan teko, että te uskotte häneen...@ Pienen lapsen uskon kieltäjät eivät näe, että usko on seurausta Kristuksen läsnäolosta ja että usko on PH:n mahdollisuus, ei koskaan ihmisen. PH:n mahdollisuudet eivät ole riippuvaisia siitä, missä tai millaisissa kuorissa PH asuu, pikkulapsessa, nuoressa, aikuisessa tai dementoituneessa vanhuksessa.
Tosin Kristus ilmaisee ihmisessä asuessaan itsensä kyseisen ihmisen henkiset edellytykset huomioiden.
2.7 Hpr 11:6 AIlman uskoa on mahdoton olla otollinen (Jumalalle).@ Jos kiellämme pienen lapsen uskon, kiellämme heidän pääsemisensä Jumalan valtakuntaan.
2.8 Mk 10:15:n mukaan lapsen pelastuminen on aikuisen pelastumisen malli: ATotisesti minä sanon teille: joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niin kuin lapsi, se ei pääse sinne sisälle.@ Jos Jeesuksen siunaamat lapset 2000 vuotta sitten ja lapset kasteessa kasteen asettamisen jälkeen eivät saisi uskon lahjaa, siinä tapauksessa aikuistenkaan ei tarvitsisi uskoa pelastuakseen.
Monet ajattelevat, että lasten on tultava ensin aikuisten kaltaisiksi, ennen kuin he voivat uudestisyntyä Jumalan lapsiksi ja pelastua. Jeesus sanoo aivan päinvastoin: Meidän aikuisten on ensin tultava lasten kaltaisiksi, ennen kuin me voimme pelastua.
3. LUOPIOKSI TULLEEN KASTETUN USKOON TULEMINEN (1−4 )
3.1 Mk 16:16b Amutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen@
Uskon voi menettää, kastetta ei, siksi emme tarvitse uudelleen kastamista vaan uudelleen uskomista.
Suurin osa lapsena kastetuista menettää kirkossamme lapsuuden uskonsa jo
yksinomaan hengellisen ruuan ja hoidon puutteessa. Samalla PH pakenee
heistä ja heistä tulee hengellisesti kuolleita. Mitä Raamattu heistä sanoo?
UT:ssa ei ole ainuttakaan kohtaa, jossa kasteen saaneesta sanottaisiin, että
hänen tulisi uudestisyntyä tai että häntä kehotettaisiin uudestisyntymään.
Ei edes Simon noitaa Samariassa kehotettu uudelle kasteelle, vaan vain parannukseen, vaikka hän oli saanut kasteen täysin väärämielisenä ollessaan.
3.2 Raamattu käyttää johdonmukaisesti hengellisen luopion paluusta muita termejä ( Aunesta herääminen@, Akuolleista nouseminen@, Aeloon virkoaminen@ ja >kadonneen löytyminen=).
3.2.1 Ef. 5:14 Paavali kirjoittaa Efeson srk:lle eli kastetuille: AHeräjä sinä, joka nukut@; Anouse kuolleista, niin Kristus sinua valaisee@.
3.2.2 Rm 13:11 Paavali kirjoittaa Rooman srk:lle, siis kastetuille: Ajo on hetki teidän unesta nousta; sillä pelastus on nyt meitä lähempänä kuin silloin, kun uskoon tulimme@. Myös tämä on kirjoitettu srk:lle eli kastetuille.
3.2.3 Lk 15:24,32 Tuhlaaja poika -kertomus on kerrottu ennen kasteen asettamista, mutta t-poika on kuva luopiosta ja maailmaan lähteneestä Jumalan lapsesta: Atämä minun poikani oli kuollut ja virkosi eloon, hän
oli kadonnut ja on jälleen löytynyt@ (24). ATämä sinun veljesi oli kuollut
ja virkosi eloon, hän oli kadonnut ja on jälleen löytynyt@ (32).
3.3 Entä v. 1948 Kristinopin sanonta Ahengellisesti kuolleen
uudestisyntyminen@?
(1) Raamattu ei tunne kyseistä termiä. (2) Ko. termi edesauttaa kasteen sisällön siirtymistä ajattelussamme ainakin uudestisyntymisen osalta kasteesta luopion uskoon tulemisen tapahtumaan, josta UT käyttää B kuten olemme juuri edellä todenneet B muita termejä. (3) Kyseistä termiä ei voida suorastaan tuomita, sillä sehän ei tapahdu kasteen merkityksen eikä sisällön kustannuksella. Sehän myöntää kasteessa tapahtuneen uudestisyntymisen ja sen tähden kutsuu luopion uskoon tulemista Ahengellisesti kuollen uudestisyntymiseksi@ erotukseksi varsinaisesta kasteessa tapahtuvasta uudestisyntymisestä.
3.4 Termien käyttö
3.4.1 Joku kyselee, onko sillä väliä, mitä termiä käyttää epäuskoisen paluusta Kristuksen yhteyteen: uudestisyntymistäkö vai unesta ja kuolleista heräämistä tai kadonneen löytymistä?
Raamatun kieli on normaalia ihmisten arkikieltä eikä jotain enkelinen kieltä, jonka ymmärtäminen edellyttäisi tulkkia tai kielillä puhumisen ja kielten selittämisen armolahjoja.
3.4.2 Raamatun kielikuvat ja analogiat / rinnasteet ovat selkeät: Fyysinen syntyminen vastaa uudestisyntymistä, fyysinen kuolema vastaa hengellistä kuolemaa ja fyysinen kuolleista herääminen vastaa hengellistä kuolleista heräämistä.
3.4.3 Jos kastettu, josta on tullut luopio, tarvitsisi uuden uudestisyntymisen, syntymisen analogia menisi rikki, sillä ihminen voi luopua Kristuksesta ja palata Hänen yhteyteensä useamminkin kuin vain kerran. Koko uudestisyntymisen termin käyttäminen olisi silloin mieltä vailla. Niin kuin ihminen syntyy tähän maailmaan vain kerran, samoin hän uudestisyntyy Jumalan valtakuntaankin vain kerran.
3.4.4 Lasarus: Syntynyt iso poika – herännyt kuolleista.
3.4.4 Herätysliikkeemme; Herättäjäyhdistys =/= Synnytysliikkeemme; Synnytysyhdistys.
Tiivistelmä: Monien B myös herätyskristittyjen B kastenäkemys kirkossamme on vinoutunut myös sen tähden, että he kieltävät rationalismin sokaisemina pikkulapsen uskon. He vaativat lapsilta Jumalan valtakuntaan pääsemiseksi aikuisuutta. Sen sijaan Jeesus edellyttää meiltä aikuisilta lasten kaltaisuutta päästäksemme sisälle Jumalan valtakuntaan.
4. KASTEEN JA / TAI USKON SYRJÄYTYMINEN (1B2)
4.1 Raamatussa on vain yksi pelastustie
Raamatussa ei ole kahta keskenään kilpailevaa pelastustietä, joista toinen tapahtuisi kasteen, toinen uskon kautta.
Pelastukseen tarvitaan nämä molemmat. Kaste on ainutkertainen kunkin ihmisen elämässä. Usko on sen sijaan jatkuvaa. Uskon uudistuminen on niin ollen kasteeseen palaamista. Emme tarvitse koskaan uudelleen kastamista, mutta suorastaan päivittäin uudelleen uskomista.
Kirkossamme elää kasteen ja uskon suhteen kaksi vamma: (1) Kasteen sisällön syrjäyttäminen on varsin yleistä uuspietismissä. (2) Uskon syrjäyttäminen on varsin tavallista yleiskirkollisuudessa. Muutama ajatus näistä molemmista.
4.2 Kasteen syrjäytyminen (1−3)
4.2.1 Monien pelastusnäkemyksessä kasteen jumalallinen sisältö on siirtynyt kasteesta ymmärtävässä iässä tapahtuvaan uskoon tulemiseen. Vain jälkimmäistä kutsutaan uudestisyntymiseksi. Kaste jää heidän pelastusopissaan tyhjäksi, sillä ei ole mitään konkreettista sisältöä. Siitä ei opeteta. Se on Aei- oota@ täynnä kuin sota-ajan sekatavarakauppa. (Joulukuusi).
4.2.2 Kyseisessä teologiassa pienet lapset jäävät ilman pelastusta tai heidän ajatellaan pelastuvan vastoin Raamattua pelkän kasteen kautta Aex opere operato@ ilman uskoa, vanhurskauttamista ja uudestisyntymistä.
4.2.3 Raamatussa, Lutherilla ja Tk:ssa kasteen jälkeen tapahtuvat kääntymiset ja uskon uudistumiset ovat kastelaivaan palaamista. Se laiva ei uppoa, se kun on Jumalan itsensä rakentama. Reformoidut ja monet luterilaiset heidän mukanaan ovat tehneet kasteen jälkeisistä uskoon tulemisista irtolankkuja ja vesisuksia, joilla he yrittävät purjehtia iankaikkisen elämän rantaan.
4.3 Uskon syrjäytyminen
4.3.1 Lapsen uskon syrjäyttäminen
Lapsen uskon kieltäminen on tyypillistä yleiskirkollisuudessa, mutta myös monien uuspietistien keskuudessa.
Markuksen tallettamassa lähetyskäskyssä Jeesus nimenomaan asettaa kaikille samat pelastumisen ehdot. Ne ovat usko ja kaste. Jos lapset pelastuisivat ilman uskoa, siitä täytyisi silloin olla ilmoitus Jumalan sanassa.
Sitä paitsi sama kokonaisvaltaisuus näkyy myös ns. lasten evankeliumissa (Mk 10:13-16), jossa Jeesus asettaa luokseen tuodut lapset meille aikuisille esikuviksi Jumalan valtakuntaan sisälle pääsemisestä, jos meidän mieli pelastua. Jos lapset pelastuisivat ilman uskoa, silloinhan he eivät voisi olla myöskään aikuisille esikuva pelastumisesta ja koko lasten evankeliumin sanoma olisi mieltä vailla.
4.3.2 Aikuisen uskon syrjäytyminen
Yleiskirkollisuudessa kristillinen usko korvautuu usein ihmisen luontaisella uskonnollisuudella. Kasteen armoa toistellaan ja eettisiä ohjeita annetaan kaikille kastetuille ikään kuin kaikki olisivat tallella ja hengellisesti eläviä, vaikka suurin osa heistä on hengellisesti kuolleita. Tämän seurauksena parannusta haluavat, jotka ovat pieni vähemmistö, joutuvat lain tekojen tielle. Suuri enemmistö vain paatuu entistä syvemmälle jumalattomuuteen ja hukkuu.
Elävän uskon korvaamisesta ihmisen luontaisella uskonnollisuudella seuraa myös se surullinen tosiasia, että kääntymys- ja parannussaarna käy entistä harvinaisemmaksi kirkossamme.
Jos kirkosta on usko kuollut, tilannetta ei auteta sillä, että pannaan kastekin syrjään.
PÄÄTÖS
1. Virheellisen pelastuskäsityksen neljä lähtökohtaa ovat:
(1) Pinnallinen ihmiskäsitys, (2) Uudestisyntymisen teologian rakentaminen Apt:n kahden poikkeuksen varaan eli väärä raamatuntulkinta. (3) Pienen lapsen uskon kieltäminen eli rationalismi ja liberaaliteologia. (4) Elävän Pyhän Hengen synnyttämän uskon korvaaminen ihmisen luontaisella uskonnollisuudella eli muotojumalisuudella.
2. Raamatullinen evankelioiminen ei ole mahdollista puhumatta mitään kasteesta ja uskosta.
3. Kasteen ja uskon oikea ymmärtäminen vaikuttaa ratkaisevasti kirkon julistukseen. Mutta sillä on myös erittäin syvä sielunhoidollinen merkitys. Tämän olen saanut oppia paitsi Raamatusta myös kokemuksellisesti sielunhoitotyössä. Esimerkkinä tästä palvelkoon ystäväni Eevan (peitenimi) elämä.
Joskus n. 35 vuotta sitten tapasin hengellisessä kokouksessa rippikouluikäisen tytön, joka halusi seurata Kristusta. Vartuttuaan muutaman vuoden hän avioitui. Lasten ollessa vielä pieniä, hän sairastui depressioon. Siitä lähtien hän on soittanut minulle noin 30 vuoden ajan arviolta kerran kuukaudessa. Soiton syy on ollut aina sama: kun masennus ja epätoivo ovat olleet syvimmillään, hän on kadottanut samalla uskon Kristukseen B niin hän on sanonut B ja pelastuksen toivon. Jokaisen soiton ja tapaamisen yhteydessä olen kertonut hänelle Kristuksen evankeliumin niin yksinkertaisesti kuin olen osannut ja julistanut hänelle synninpäästön. Tämä on auttanut häntä aina noin kuukauden verran eteenpäin , ei pitempään.
Elokuussa 1999 ehdotin Eevalle, että kävisimme jokaisen soiton yhteydessä läpi pari kastetta koskevaa Raamatun jaetta. Viimeistelin nimittäin tuolloin laajaa kastetutkimustani painokuntoon. Mainitun syksyn aikana kävimme läpi kaikki keskeisimmät Uuden testamentin kastetekstit. Mikä oli tulos? Ne auttoivat häntä eteenpäin suurin piirtein saman matkan kuin aikaisemmat sielunhoidolliset keskustelutkin, eivät enempää.
Saman vuoden joulupäivänä Eeva soitti jälleen täynnä epätoivoa. Kuuntelin aikani ja sanoin lopulta ehkä hiukan tylyntuntuisesti B kotimme oli nimittäin täynnä menoa ja meininkiä, sillä kaikki neljä lastamme olivat lapsineen meillä joulunvietossa B : ANyt minä tiedän mikä sinua vaivaa.@
B No mikä?
B Se, että sinua ei ole kastettu.
B Varmasti on!
B Minä en usko sitä.
B Minähän voin mennä, kun arki tulee, seurakunnan virastoon ja hankkia jäljennöksen kastetodistuksestani.
B Se on syytä tehdä. Mutta jos et saa, niin älä sitten tee mitään taitamatonta, vaan soita minulle.
Kului muutama päivä, ja Eeva soitti ja kertoi, että hänellä on nyt valokopio kastetodistuksestaan. Se osoittaa, että hänet on kastettu hänen ollessaan kuukauden ikäinen. Totesin hänelle, ettei tämä ole ensimmäinen kerta elämässäni, kun minun on molemmat kädet pystyssä tunnustettava erehtyneeni. B Hetken harkinnan jälkeen sanoin hänelle, että nyt on olemassa enää vain yksi mahdollisuus, miksi hän on menettänyt pelastuksen toivon.
B No mikä?
B Yksinkertaisesti se, että Jumala on samanlainen konna kuin mekin. Hän lupaa, mutta ei pidä lupauksiaan. Hän on luvannut pelastaa sinut, kun on kasteessa liittänyt sinut Kristuksen yhteyteen, mutta Hän pettänyt ja hylännyt sinut.
B Mikä sinuun, Matti-pappi, on mennyt? Sinähän puhut kuin Perkele.
B Ei minuun mikään ole mennyt. Minä vain yksinkertaisesti sanoin omin sanoin sen, mitä sinä olet väittänyt lähes 30 vuotta.
Samassa hän paiskasi luurin kiinni sanomatta edes näkemiin. Kannoin häntä seuraavina päivinä paljon rukouksissani. Noin viikon kuluttua soi puhelin. Soittaja tervehti tuttavallisesti, mutta en tuntenut häntä äänestä. Kysyttyäni kenen kanssa minulla on kunnian puhua, hän sanoi olevansa Eeva ja ihmetteli, kun en tuntenut häntä äänestä. Tuntui uskomattomalta. Ääni oli heleä kaunis naisen ääni. Miltei näin sieluni silmillä, kuinka hän hymyilee.
En ollut nähnyt Eevan hymyilevän kertaakaan sairastumisensa jälkeen. Kysyin kuinka hän voi, johon vastaukseksi tuli: AKiitos hyvin, ensimmäisen kerran kolmeenkymmeneen vuoteen oikein hyvin.@ Eeva kertoi soittavansa siksi, että hänellä on pari pyyntöä minulle.
B No mitkä ne ovat?
B Ensimmäinen on sellainen, että jos minä kuolen ennemmin kuin sinä, niin tulisitko siunaamaan minut.
B Tähän on helppo suostua, sillä minä olen noin 20 vuotta sinua vanhempi. Minun kropassani tuskin on enää ainuttakaan tervettä solua, mutta sinä olet vielä parhaassa iässä oleva ihminen, joten sinut varmaan tulee siunaaman joku toinen. Mutta jos Jumala niin johtaa, että sinun on täältä lähteminen ennen minua, niin olkoon menneeksi. Minä lupaan tulla siunaamaan sinut.
B Mutta mikä se toinen pyyntö on?
B Se on sellainen, että minä olen panettanut sen kastetodistukseni kehyksiin ja lasin alle. Lupaisitko huolehtia siitä, että kastetodistukseni pannaan ruumisarkkuun minun mukaani. Jos minulle perille saavuttuani tulee vaikeuksia tai ilmenee jotain epäselvyyksiä, minä vetäisen kastetodistukseni esiin ja sanon: AMinä oon, Jeesus, sinun likkas! Tässä on todistus siitä, että otit kasteessa minut lapseksesi ja lupasit auttaa minua. Onko lupauksesi vielä voimassa? Sinuun ainoaan olen yrittänyt turvata, mutta en ole osannut. B Ja hän nauroi makeasti päälle. Mainittakoon, että Eeva ei ole maanis-depressiivinen, vaan puhdas depressiivikko.
Kului kotvan aikaa, ennen kuin pystyin naurulta jotakin sanomaan:
B Ymmärrän kyllä, Eeva, sinua, mutta luulen, että ko. toimenpide ei ole tarpeen, sillä sinulla on kehyksissä vain kastetodistuksesi jäljennös. Originaalikappale on taivaassa elämän kirjasi sivulla.
B No niinhän se taitaa olla. Jätetään tämä asia sikseen.
Laskimme vielä hetken yhdessä leikkiä, sitten rukoilimme ja sanoimme näkemiin.
Viikon kulutta puhelin soi jälleen. Eevan ääni oli kirkas ja iloinen niin kuin edelliselläkin kerralla.
B No mitä kuuluu?
B Kiitos hyvää, todella hyvää. Minä soittelen vain sen tähden, että olen viikon asiaa harkittuani tullut sittenkin siihen tulokseen, että pannaan se kastetodistuksen kopio sinne ruumisarkkuuni mukaan.
B Mistäs kenkä nyt puristaa? Oletko alkanut epäillä pelastustasi?
B En epäile, mutta minusta olis niin jännä verrata siellä perillä tätä kopiota siihen originaaliin ja katsoa, kuinka suuri kirkkausero niiden välillä on. B Ja samalla kuului puhelimesta iloinen nauru. Ystäväni Eeva on erittäin älykäs ihminen.
Puhelun päätyttyä soitin välittömästi oman synnyinseurakuntani virastoon ja pyysin saada niin pian kuin mahdollista valokopin omasta kastetodistuksestani. Nyt se komeilee kullatuissa raameissa kirjoituspöytäni yläpuolella työhuoneeni seinällä. Liitin siitä kopion myös keväällä 2000 ilmestyneeseen kirjaani APyhä kaste Raamatussa@.
Kaiken edellä kerrotun jälkeen olen viimeksi kuluneen kahden vuoden aikana tavannut Eevan pari kertaa hengellisillä juhlilla, ja muutaman kerran olemme soitelleet toisillemme. Minäkin olen soittanut hänelle ja pyytänyt esirukoustukea omien vaikeuksieni keskellä. Hän on edelleen sairas, mutta hän ei ole menettänyt pelastuksen toivoansa. Hän on kertonut, että kun depressio ahdistaa, hän ei käy enää etsimään pelastuksen perustaa omasta sisimmästään eikä siitä, onko hän itse ollut uskollinen. Sen sijaan hän menee kastetodistuksensa ääreen, ja kysyy: AJumala, pidätkö sinä lupauksesi?@ Hän perustaa pelastuksensa Jumalan uskollisuuteen, ei omaansa.
Kolmenkymmenen vuoden ajan Eeva oli sairautensa keskellä kuunnellut sellaista julistusta, jossa oli neuvottu tutkimaan aina vain itseänsä ja sitä onko uskossa. Hänelle oli käynyt kuin sipulin kuorijalle, joka kuorii pois kerroksen toisensa jälkeen. Lopulta ei jää mitään käteen, mutta silmät tulevat märäksi. Ahdistusten aikoina pelastus näyttää nimittäin kuuluvan kaikille muille, mutta ei ahdistetulle itselleen.
Pelastuksen toivon etsiminen omasta uskosta oli ankkurin heittämistä laivan ruumaan, omaan sisimpään. Ja sehän ei elämän merellä purjehtijalle paljon vakautta eikä toivoa anna. Nyt Eeva heitti ensimmäisen kerran sitten lapsuuden päivien Apelastuksen toivon ankkurin@ itsensä ulkopuolelle, siihen Kristuksen tekoon, jossa Kristus on kutsunut hänet nimeltä, ottanut lapsekseen ja luvannut viedä turvallisesti perille halki elämän myrskyjen.
Jumala on luvannut AJoka uskoo ja kastetaan, se pelastuu@ (Mk 16:16). - Jumalaan voi luottaa. Hän pitää lupauksensa. Ylistetty olkoon Pyhä Kolmiyhteinen Jumala, Isä ja Poika ja Pyhä Henki! - tiitu
Lapsikaste ei ole jumalan tahto eikä jumalasta!!!
Jumala ei todellakaan tuomitse kastamattomia vauvoja,lapsia.Lapset ovat taivaskelpoisia olivatpa heidät kastettu tai ei,sillä ei ole merkitystä.Vauvaa ei taarvitse kastaa!!!!
Jumala on armon ja rakkauden jumala!!!
Jos jumala olisi asettanut lapsikasteen,niin kyllähän siitä olisi raamatussa kerrottu.
Jeesus kyllä siunasi lapsia.
Markus 10:13-16
Luukas 18:15-17
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 172463
- 441271
Piilorikollisuutta Puolangan päätöksentekoelimissä? Kyllä! Julkisesti todistettu!
Kyösti (kesk) rehenteli julkisissa tiedotusvälineissä tehneen jo ennen vaaleja sopimuksen kokoomuksen ehdokkaiden kanssa70927Miten suomalaiset miehet
On usein niin aikaansaamattomia? Odottavat prinsessapalvelua. Odottavat, että nainen tekee aloitteen, että nainen pyytää137872- 45851
- 59817
- 42796
Eräs läheinen sanoi
Että mies kyllä ottaa aina itse yhteyttä, jos on kiinnostunut. Oli tilanne mikä hyvänsä. Kuulemma kuvittelin koko jutun.44765Eduskunnassa valmistaudutaan jo persujen täydelliseen romahdukseen - Koko paska kaatuu hetkessä
– On mahdollista, että käy kuin Assadin Syyrialle tai Ceaușescun Romanialle: koko paska kaatuu aivan hetkessä, kun tarpe164742Iloista ja aurinkoista pääsiäistä kaikki palstan kivat sinkut :)
Täällä on näköjään vähän huono meininki tarttunut kuin tuolta muualta mutta pidetään edelleen tämä puoli suht positiivis130704