Hei !
- Minulla on ilo asua Suomen ainoalla Unescon luonto maailmanperintökohteella merenkurkussa.
Kaikki on päiväretkipyöräilyjeni etäisyydellä.
Matkaa voi tosin tulla kotiini edestakaisin 130 km parhaimmillaan. Jo 20 km päässä olen maailmanperintökohteella.
Toukokuussa 2013 pyöräilin alueella 1857 km.
Matkakuviani ole hyvä: http://jarinhotelli.blogspot.com/2013/04/paivaretkia-2013.html
Yst. t. Jari Laurila
- Minulla on ilo asua Suomen ainoalla Unescon luonto maailmanperintökohteella merenkurkussa.
Kaikki on päiväretkipyöräilyjeni etäisyydellä.
Matkaa voi tosin tulla kotiini edestakaisin 130 km parhaimmillaan. Jo 20 km päässä olen maailmanperintökohteella.
Toukokuussa 2013 pyöräilin alueella 1857 km.
Matkakuviani ole hyvä: http://jarinhotelli.blogspot.com/2013/04/paivaretkia-2013.html
Yst. t. Jari Laurila
Vastaukset 4
Vanhimmat
Merenkurkku on tosin kylläkin aivan normaalien geologisten ilmiöiden synnyttämä, joista viimeisimpänä jääkausi, joka muokkasi Merenkurkusta sen näköisen, mitä se on tänä päivänä.
Asiasta tieteellistä informaatiota seuraavan linkin takaa, joka voi olla suuri järkytys nuoren maan kreationisteille ja muulle koulunsa nukkumalla selvittäneelle roskaväelle, jotka onneksemme ovat pakkautuneet amerikkalaisiin lahkoihin:
http://www.merenkurkku.fi/maailmanperintoalue/geologia/jaakausi/
Merenkurkun saaristo
Merenkurkun saariston kallioperä, sekä Suomen että Ruotsin puolella, koostuu pääasiassa 1800–1900 miljoonaa vuotta vanhasta kallioperästä, mutta myös pieniltä määrin nuoremmista kivilajeista. Vanhimmat kivilajit ovat alun perin kivettyneitä hiekka- ja savikerroksia, jotka vuorijonopoimutuksen aikakaudella n. 1880 miljoonaa vuotta sitten muokkautuivat erityyppisiksi kivilajeiksi, kuten kiillegneisseiksi (vähiten muuttunut), suonigneissiksi, sekä täysin sulaneeksi ja uudelleenkiteytyneeksi diatexitiksi (Suomessa käytetty nimitystä Vaasan graniitti). Alueella esiintyy myös piirteitä vulkaanisista kivilajeista. Myöhemmin pegmatiitit, graniitit, baggron, rapakivigraniitti ja diabaasit ovat tunkeutuneet vanhan kallioperän sisään. Kambrikaudella noin 480–540 miljoonaa vuotta sitten hiekka- ja savikivi kerääntyivät yhteen, ja miljoonien vuosien saatossa kuluivat pois eroosion vaikutuksesta, lukuun ottamatta silloista merenpohjaa Söderfjärdenin meteoriittikraatterissa Vaasasta etelään päin.
Nykyisen muotonsa maisema on saanut viime jääkauden loppuvaiheessa vain 24 000-10 000 vuotta sitten. Moreeni – sekoitus lohkareita, kiviä, soraa, hiekkaa ja silttiä – kerrostui yhtenäiseksi sileäksi kerrokseksi kallioperän pinnalle jää peittonaan. Merenkurkun maisemaa hallitsevat tyypilliset moreenimuodostumat. Suomen puolella löytyy lähinnä laumoittain kivisiä harjuja, joissa on jäänreunan suunnan mukaan syntyneitä De Geer- ja Rogen-moreeneja, kun taas jään liikkeen suuntaisia pitkänomaisia drumliineja on havaittavissa Ruotsin puolella. Maankohoaminen ja aaltojen vaikutus ovat sittemmin yhdessä – geologisella ajattelulla lyhyessä ajassa – aiheuttaneet suuria ja näkyviä muutoksia maisemassa, kasvillisuudessa sekä elinoloissa. Aaltojen voima on muokannut uudelleen nousevia moreeniselänteitä ja saanut aikaan mm. pikkukivikenttiä, kivimeriä sekä sora- ja hiekkakerrostumia. Lopuksi rantaan on syntynyt dyynejä tuulten vaikutuksesta. >>
Ihmeellisintä on tietenkin se, että nuoren maan kreationistit ja muut pölvästit suostuvat korvaamaan uskomattoman kauniin kotimaamme hienon historian amerikkalaisten höpölahkojen versioilla tapahtumista.
Hävetkää ja te muut, pysyjää noista typerysten pesistä hyvin kaukana.
Minulla on ilo asua Suomen ainoalla Unescon luonto maailmanperintökohteella merenkurkussa
Onnea!
Kiitos
Joka kolkasta tulen yöksi kotiin kun lähden. Alueen kaukaisimmat kohteet ovat 50-65 km päässä pyöräillessä !
Päiväretkiä koko alueella mihin pyörällä pääsee. Veneilijöille on oma maailma Unescon maailmanperintökohteella tietenkin.
Rakastan myös Kyrönjokivarsia- ja olen "maalla" viettänyt kesät 5 vuotiaasta 18 vuotiaaksi aikana jolloin ei ollut lyspykoneita ja joka talossa navetta.
Kaupat joissa olin lapsena puotihupulaisena ovat museokauppoina täsmälleen samat kalusteet ja koneet mm. Seinöjoen ja Jalasjärven kotiseutumuseoissa museokauppoina.
Suomen ensimmäinen Osuuskauppa syntyi Ilmajoen Nopankylään ja Jurvaan viljaostojen keskittämisenä- Kärrymiehet tarvotsivat rautaostojen keskittämistä. Kotitalouksista oli kyse., -Kylässä elettiin hevoskärryjen valmistuksella. 1800 ilmasto oli kylmä ja ei lannoitteita. Viljaa piti ostaa joka vuosi. Suomen ensimmäinen osuusmeijeri ja -ensimmäinen osuuspankki myös syntyivät. Nykyisin asioimme Prisma automarketeissa.
Laurila senior 1821-1905, -12 lapsen isä- sahasi raskaasta raudasta ensimmäistä turkulaasmalliaan pitkään. Kyln ensimmäisen turkulaasmallin raudoitti Laurila senior, ensimmäistä "turkulaishoijakkaa" jonka mallin papiston apulainen G.A.Rydman toi tullessaan 1869 muuttaessan Turusta Ilmajolle. Innostuttiin hänen kiesistä jota ryhdyttiin jäljittelemään. Lauirla senio teki lojonenä rekiä ja Könnin palakehet- mallista kiesiä 1840 saakka, ja kärrymalli vaihtui 1870 turkulaasehen ja rekimalli vaihtui vääränenäiseen -flankku- krinni- ja rauskaperäisiin- malleihin.
Etelä-Pohjamaan Kyrönjokivarret mahtuvat nekin paljolti päivämatkojeni pääähän. Kesällä 2013 poljin joitakin 200 km päiväretkiäkin.
Täälläkin;
https://www.google.com/ jarilaurila
yst. t. Siunausta
Jari Laurila