Valokuvamuisti

Selkeästi se vähentää älykkyyttä

On erittäinkin "tyhmiä" joilla on valokuvamuisti.

Wiki sanoo asian mahdollisesti liittyvän autismiin.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Valokuvamuisti

http://fi.wikipedia.org/wiki/Savant

Valokuvamuisti on savant-ominaisuus. Savant-ilmiötä esiintyy yleensä älyllisesti jälkeenjääneillä yksilöillä ja se liittyy usein autismiin. On kuitenkin tapauksia, joilla on savant, muttei kehitysvammaa; veljeni on tällainen tapaus; opetteli lapsena 1500 piin desimaaleja ulkoa(voinee sanoa olevan savant -ominaisuus, opetteli vain joitakin viikkoja alle tunnin päivässä), joka on lähes suomen ennätys(ei halunnut tulla julkisuuteen ja tehdä suomen ennätystä vaikka koetin tarjota rahaa tästä hänelle, varmasti olisi tähän helposti pystynyt). Muutenkin hänen muistinsa on ällistyttävä, esim lapsena kerran ohimennen kuulemansa puhelinnumerot muistaa lopun ikäänsä. Muisti kaikkinensa poikkeuksellinen. Elämäkerrallinen muistikin hämmästyttää, tyyppi pystyy muistamaan elämänsä lähes jokaisen tunnin. Tätä voisi hyödyntää rahallisesti myös korttipeleissä, mutta mies niin arka ettei varmasti suostuisi edes tähän.
Suvussamme esiintyy autismin kirjon häiriöitä(jota veljellä ei kuitenkaan ole).

Sinänsä mielekiintoinen keskustelu, koska hiljattain julkaistussa artikkelissa(valitettavasti en enää muista lehteä) kerrottiin ÄÖ:n korreloivan hyvin keskenään kyvyn suodattaa turhaa informaatiota pois kanssa.

Simpansseilla näyttäisi olevan äärimmäisen hyvä työmuisti mutta ÄÖ testeissä ne tuskin pärjää http://www.youtube.com/watch?v=zJAH4ZJBiN8

Toisaalta voisi kysyä, että mitä ÄÖ oikeasti mittaa. Yksinkertaisisten käytännön ongelmien ratkaisussa eläinkunnasta löytyy esim. lintuja, jotka löisivät monet ihmisistä laudalta. Muistissa taas ihminen häviää alkukantaisemmille kädekkäille. Kotieläimistä esim. koirat ovat erittäin herkkiä aistimaan muutokset isäntiensä käytöksessä joten sitäkin vois kai kutsua sosiaaliseksi älykkyydeksi.
Millä tavalla ihminen eroaa muusta eläinkunnasta "älykkyytensä" puolesta tässä vertailussa?

Mielestäni ihmiskunta on muurahaiskeko, jossa eri ihmistyypeille löytyy oma paikkansa. Turha kilpailu(myös äö testaus) on vain epäinhimillinen jäänne. Toivon mukaan kehitys ajaa ohi nykyisestä yhteiskuntarakenteen muinaisjäämästä ja keskitytään kilpailun sijaan enemmän yhteistyöhön ja henkisen kehityksen kasvuun.

En pitäisi valokuvamuistia älykkyyden ilmentymänä sen enempää kuin esim. reaktioaikojakaan. USAssa mm. oli eräs sokeana syntynyt poika joka kehitti niin hyvän kuulomuistin, että pystyi puhelimen valintasignaaleista tulkkaamaan viestien sisällön lennosta, ja rikollisliiga värväsi tämän sitten hakkeriksi. Ei olisi varmaan ollut niin hyvä, ellei olisi ollut sokea.

Olen kuullut, että Hitlerillä olisi ollut semmoinen.

https://areena.yle.fi/1-4542335?autoplay=true

Tuossa on mm. hämmästyttävällä muistilla varustettuja autisteja, sekä autisteja jotka peittoavat professorin mensa-tyyppisissä kuviotesteissa.

Nimitystä "valokuvamuisti" käytetään usein sellaisen ihmisen muistista, joka kokee visuaalisten asioiden jäävän mieleen helpommin kuin muiden asioiden. Itselläni, kuten useimmilla muillakin, esimerkiksi kasvot jäävät aina helposti mieleen, mutta nimet eivät niinkään.

Aikoinaan lapsuudessa huomasin, että pystyin helposti painamaan mieleeni suurehkon määrän Trivial Pursuit-tyyppisiä kysymys/vastauksia kavereihini verrattuna. Voi olla, että kaverini olivat tarpeeksi järkeviä, etteivät edes alkaneet opettelemaan kysymys/vastaus-kortteja ulkoa, mutta minusta se oli lähinnä hauskaa. En koskaan opetellut kaikkia kortteja siitä yksinkertaisesta syystä, ettei minulla ollut kyseistä peliä ja saatoin opetella niitä ainoastaan kaverini luona kun peliä pelasimme ja sain käsitellä kortteja.

Käyttämäni mieleenpainamistekniikka oli yksinkertaisuudessaan se, että luin muutaman kerran läpi kaikki kysymykset ja toistin ne mielessäni, sen jälkeen tein sen vastausten kohdalla. Kortti jäi hetkeksi aikaa mieleeni kuvana, jota pystyin katselemaan, mutta vähän ajan päästä siitä oli jäljellä enää kysymykset ja vastaukset ilman sen kummempaa kuvaa. Näitä piti tietysti toistella mielessä ajoittain ja pian vastaukset alkoivat tulla suureen osaan kysymyksistä kuin apteekin hyllyltä.

Tässä ei tietenkään ole kyse mistään valokuvamuistista, mutta sanoisin, että jollain tavalla mieleenpainettavan asian visuaalisuus ja sen pelkistäminen auttoi mieleenpainamista.

Monella muistikilpailijalla, esim. korttipakan satunnaisen järjestyksen opettelijalla, on tekniikkana mieleenpainettavan asian tekeminen kertomukseksi ja sitten sen kertomuksen visualisointi mielessään. Esim. ensin täytyy korttipakan kullekin kortille antaa jokin merkitys, kuten äiti, isä, eno, sisarukset jne, ja sen jälkeen sijoittaa näitä merkityksiä järjestyksessä pitkin kuviteltua huonetta ja sen lisäksi keksiä jokin tarina yhdistämään näitä merkityksiä ja järjestyksiä. Esim. Äiti tuli kotiin mustalla v8:lla mukanaan kymmenen kalkkunaa jne.

Jos ei tietäisi minkälaisella tekniikalla joku painaa mieleensä sekoitetun korttipakan järjestyksen, voisi kuvitella että hänellä on valokuvamuisti. Tällä tarkoitetaan valokuvantarkkaa muistia ilman, että asioita painaa mieleensä jollakin erityisellä tekniikalla. En usko kenelläkään olevan valokuvantarkkaa muistia, paitsi kenties joillakin savanteilla. Ylipäätään ihmisen aistivalikoimasta näkö taitaa olla hallitsevin (näkevillä ihmisillä), joten ymmärrettävistä syistä ihmisten muisti on aika visuaalisiin seikkoihin perustuvaa.

Käsitys valokuvamuistista perustuu siten luultavasti seikkaan, että yksinkertaisesti joidenkin ihmisten muisti sellaisenaan vain on parempi kuin monella muulla. En tiedä onko paremmalla muistilla tekemistä älykkyyden kanssa, mutta yleensä ihmisten mieleen jäävät sellaiset asiat, jotka he kykenevät liittämään muuhun kokonaisuuteen mielessään ja joita he pitävät merkityksellisinä. Voisin olettaa, että keskimääräistä älykkäämpi pitää merkityksellisenä useampia seikkoja ja hän yhdistää ne mielessään monipuolisemmpin kuin vähemmän älykkäämpi, jonka seurauksena hänen "muistinsakin" on parempi.

Savantit (ainakin eräs heistä) kykenevät muistamaan kaiken lukemansa, kuten vaikkapa puhelinluettelon nimet ja niitä vastaavat numerot ja osoitteet, mutta nämä mieleenpainettavat seikat eivät ole heidän kannaltaan millään tavalla merkityksellisiä, joten siltä osin ei voida puhua älykkyydestä. Pikemminkin kyseessä on vain tapa, millä vamma ilmaisee itsensä.

Tietyssä määrin hyvä muisti on merkki älykkyydestä, mutta se ei missään tapauksessa ole älykkyyden ainoa mitta.

Valokuva muisti kehittyy lapsuudessa,kun ei ole kykyä tietää
mitä näkee niin aivo säilyttää kuvan
myöhäisempää ratkaisua varten.

Kännykkä toimii valokuva muistina.