Valtiovarainministeri vakuuttaa, että julkisuudessa esitetyt huolet Suomen valtion ja kreikkalaisten pankkien välisen Kreikan valtiota koskevan hätälainoituksen ehdoista eivät ole aiheellisia.
"Vakuussopimus on pitävä", ministeriö viestitti sen jälkeen, kun asia oli noussut uudelleen esiin Taloussanomissa ja sen juttua siteeranneessa Financial Timesissä.
Asiaan palasi perjantaina myös Helsingin Sanomat, joka otsikoi juttunsa, että Suomella ei ole vakuutta.
Lehtien mukaan Suomella ei ole vakuutta takausosuudelleen Euroopan rahoitusvakuusvälineen (ERVV) Kreikalle myöntämästä 120 miljardin hätälainasta. Suomen osuus on yli kaksi miljardia.
Valtiovarainministerin mukaan vakuus korvaa Suomelle aiheutuvan tappion, jos Kreikka ei hoida ERVV-lainojaan, vaan rikkoo lainasopimuksen. Tappio Suomelle korvataan vakuussopimuksen mukaan.
On mahdollista, että Kreikka haluaa järjestellä ERVV-lainansa uudelleen, koska julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen lähenee jo 200 prosenttia. Talousongelmat heijastuvat kreikkalaispankkien vakavaraisuuteen. Niiden pääomittamiseen toisessa sopeuttamisohjelmassa varattiin viitisenkymmentä miljardia euroa.
EU-maiden vakuusvälineensä kautta antama rahoitus on lainaa, joka on maksettava takaisin. Kreikka voi pyytää, että se saisi lainansa anteeksi, mutta se on euromaiden hyväksyttävä yksimielisesti.
Jos hallitus ja eduskunta päättäisivät, että lainoja annetaan anteeksi, hallitusohjelman mukaisesti vakuussopimus neuvoteltaisiin uusiksi.
"Vakuussopimus on pitävä", ministeriö viestitti sen jälkeen, kun asia oli noussut uudelleen esiin Taloussanomissa ja sen juttua siteeranneessa Financial Timesissä.
Asiaan palasi perjantaina myös Helsingin Sanomat, joka otsikoi juttunsa, että Suomella ei ole vakuutta.
Lehtien mukaan Suomella ei ole vakuutta takausosuudelleen Euroopan rahoitusvakuusvälineen (ERVV) Kreikalle myöntämästä 120 miljardin hätälainasta. Suomen osuus on yli kaksi miljardia.
Valtiovarainministerin mukaan vakuus korvaa Suomelle aiheutuvan tappion, jos Kreikka ei hoida ERVV-lainojaan, vaan rikkoo lainasopimuksen. Tappio Suomelle korvataan vakuussopimuksen mukaan.
On mahdollista, että Kreikka haluaa järjestellä ERVV-lainansa uudelleen, koska julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen lähenee jo 200 prosenttia. Talousongelmat heijastuvat kreikkalaispankkien vakavaraisuuteen. Niiden pääomittamiseen toisessa sopeuttamisohjelmassa varattiin viitisenkymmentä miljardia euroa.
EU-maiden vakuusvälineensä kautta antama rahoitus on lainaa, joka on maksettava takaisin. Kreikka voi pyytää, että se saisi lainansa anteeksi, mutta se on euromaiden hyväksyttävä yksimielisesti.
Jos hallitus ja eduskunta päättäisivät, että lainoja annetaan anteeksi, hallitusohjelman mukaisesti vakuussopimus neuvoteltaisiin uusiksi.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ei neuvotella mitään uusiksi tuolla hallituksella.