jälleen tuli voitto ruotsalaiseen kouluun. Ruotsinkieliset pärjäävät STT:n mukaan paremmin myös englannin kielessä.
Hangö Gynnasium Suomen paras lukio
STT:n mukaan
25159
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Tarkoitatko siis Hangö Gymnasiumia? Sehän on vuosi vuodelta ollut ykkönen!
Vasta svekokorjauksen jälkeen, jolloin otetaan huomioon suruoppilaiden huono lähtötaso. Ei siis muuten.
"Vasta svekokorjauksen jälkeen, jolloin otetaan huomioon suruoppilaiden huono lähtötaso. Ei siis muuten. "
Mitään korjauksia ei siis tehdä. Vain äidinkielessä ja toisessa kotimaisessa kieliryhmät pidetään erillään. Muuten kokeet ja arvostelu ovat identtiset ja koko ikäluokka lyödään yhteen ennen kuin arvosanojen pisterajat lyödään lukkoon.
Toisessa kotimaisessa ruotsinkieliset ovat huomattavasti parempia mutta se ei näy arvosanoissa. Arvosanajakauma on sama kuin suomenkielisille.
Vieraissa kielissä ruotsinkieliset ovat yleensä parempia, mikä on aika luontevaa, mutta ero on kaventunut. Matematiikassa suomenkieliset ovat yleensä marginaalisesti paremnpia, mutta eivät aina.
Kaiken kaikkiaan ruotsinkieliset ovat usein hitusen parempia. Ja kun siihen lisätään täydellisen ylivoimaiset kyvyt toisessa kotimaisessa niin kasassa on yhtälö joka näkyy opiskelu- ja työmarkkinoilla.
SIKSI suomenkielinen vastuullinen poliitikko EI halua poistaa pakkoruotsin. Mutta koska änkyrät ovat nettivihapuheillaan stigmatisoinut kysymyksen niin muut puolueet mielellään piiloutuu RKP:n taakse.
Tarkoitin svekokorjauksella sitä, että lähtötaso otetaan huomioon. Sillälailla tämä surulukio saatiin parhaimmaksi. Ei siis suorassa vertailussa.
Suraa uutisointia, niin kommentoit ehkä oikein...
STT:n uutisen mukaan suomenruotsalaiset pärjäävät englannin kielessäkin paremmin kuin suomenkieliset, koska ruotsin kieli on liin lähellä englannin kieltä. Molemmat ovat germaanisia kieliä.
Kyllä näin on! Ovat ne suomenruotsalaiset muutenkin jollain lailla fiksumpia, ainakin käytökseltään.
Mutta lähtötaso surkea, eli alunalkujaan ne ovat tosi surekeita ryömäläisiä. Mikä näkyy eduskunnassa rkp:läisten käytöksessä.
Korjaus tulee aikanaa, kun svekkuleiden oma yo-lautakunta arvostelee ne läpi sormien. Pöljäkin saa ällän, kun osaa kirjoittaa nimensä.
Noinhan se menee.
Freudentalistinen uutinen.
"Mikä näkyy eduskunnassa rkp:läisten käytöksessä."
Mikäköhän siitä näkyy? Ainakin lööpitasolla PS on ainoa joka erottuu muista. Eikä suinkaan siis edukseen.
"Korjaus tulee aikanaa, kun svekkuleiden oma yo-lautakunta arvostelee ne läpi sormien."
Mistäköhän korjauksesta sinä nyt mahdat sekoilla?
Suomessa on vaan yksi henkilö joka puhuu lennokkasti englantia ja hän on Lordi, siihen ei pysty edes hurriikaan
Kyse on tästä:
"Hankolainen Hangö Gymnasium sijoittui ensimmäiseksi STT:n omassa lukiovertailussa, jossa huomioitiin kevään ylioppilaskirjoitusten tulosten lisäksi opiskelijoiden lähtötaso. Lähtötasoa mitattiin peruskoulun päättötodistusten keskiarvoilla."
http://www.hs.fi/kotimaa/Hangö Gymnasium jällen STTn lukiovertailun ykkönen/a1305682982305
Siis lukio on hyvä, eivät ruotsinkieliset. Ruotsinkielisten arvosanat eivät ole parhaita edes englannissa:
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2013/05/1762494/lukiovertailu-2013-aineittain-pitkan-englannin-kaikki-koulut
"Ruotsinkieliset pärjäävät STT:n mukaan paremmin myös englannin kielessä."
Myös? Ruotsinkielisten pärjääminen ei mistään muusta tulekaan yo-kirjoitukssa, kuin suomen ja englannin kielistä ym. kielistä. Kaksikielinen oppii helpommin kieliä. Tähän sitten yliopistojen kiintiöt päälle, niin suomenkielisten syrjintä on selkeä.
"Siis lukio on hyvä, eivät ruotsinkieliset."
Maan parhaamman jalostusasteen lukio on siis ruotsinkielinen. Myös keskimäärin ruotsinkielisten luikioiden jalostusaste on suomenkielistä korkeampi. Mutta siihen cvaikuttaa luultavasti suomenkielisten peruskoulujen päätöstodistusten numeroiden inflatoiminen. Suomenkielisellä puolella on paljon erikois- ja huippulukioita jonne vaaditaan korkeat arvosanat. Siksi suomenkileisellä puolella on taipumusta antaa "liian " korkeita numeroita peruskoulun päätöstodistuksessa.
Minä en jaksa ymmärtää että ruotsinkielisten lukioiden jalostusaste olisi parempi kuin suomenkieluisten varsinkin kun juuri lukioissa ruotsinkielisten suppeammat ja heikommat opetusresurssit (kirjat, kurssit) ovat heikompia. Syy lienee siis se että suomenkielisen peruskolun päätöstodistuksissa on varsinkin yläpäässä suurempi osuus oppilaista kuin ruotsinkielisissä.
"Myös? Ruotsinkielisten pärjääminen ei mistään muusta tulekaan yo-kirjoitukssa, kuin suomen ja englannin kielistä ym. kielistä."
VÄÄRIN. SToisessa kotimaisessa ruotsinkieliset pannaan täsmälleen samanalaiseen jakaumaan kuin suomenkieliset. Molemissa on arvosanojen jakauma täysin sama, VAIKKA ruotsinkieliset ovat hiton paljon parempia toisessa kotimaisessa. Siinä on VALTAVA tasaus suomenkielisten hyväksi!
"Tähän sitten yliopistojen kiintiöt päälle"
Kiintiöt ovat noin 5% kaikista paikoista niillä harvoilla aloilla joilla kiintiöitä on, ja ne ovat avoimia kaikille kielitaitoisille. Lääkikseen pääsee suurempi osuus suomenkielisitä hakijoista kuin ruotsinkielisistä).
" Kaksikielinen oppii helpommin kieliä. "
Itse asiassa se ei lainkaan ole niin helppoa tuo kaksikieliseksi kasvattaminen. Minä olen sitä parhaani mukaan yrittänyt tehdä muutamalle skidille. Kyllä se töitä teettää!
"niin suomenkielisten syrjintä on selkeä"
Eli kuten niin usein aikaisemminkin voimme taas Todeta että enemmistöä ei tietenkään sorreta millään tavalla. Olisi hyvin tavatonta jos näin tapahtuisi. Kyllä meilläkin vähemmistö jää alakynteen vaikka parhaamme teemme jottei vähemmistö jäisi liiaksi kyykkyyn. Hyvä Suomi!
Hangon ruotsinkielisten peruskoulun arvosanat ovat ilmeisesti olleet todella huonoja, kun arvosanat ovat nousseet lukiossa eniten, mutta eivät tästäkään huolimatta ole yo-kirjoitusten parhaimmistoa.
"Eivät ole yo-kirjoitusten parhaimmistoa", niinkö luulet? Sinun olisi kannattanut tarkistaa tietosi ennen kuin kirjoitit tuon.
Iltalehti teki kaksi eri lukiovertailua, tuon jossa verrattiin lähtötasoon ja sitten toisen. "perinteisen" vertailun, jossa ei verrattu yhtään mihinkään, vaan ainoastaan laskettiin abiturienttien neljässä pakollisessa kokeessa saamien pistemäärien keskiarvo. Vertailussa on mukana 448 lukiota, ja Hangö Gymnasium on siinä sijalla 18. Sitä että koulu sijoittuu maan 20 parhaan lukion joukkoon on millä kriteereillä hyvänsä kutsuttava nimenomaan parhaimmistoon kuulumiseksi.
Muuten, Suomen 20 parhaan lukion joukossa on peräti kolme ruotsinkielistä:
Gymnasiet Lärkan (sijalla 4)
Brändö Gymnasium (sijalla 17) ja
Hangö Gymnasium (sijalla 18).
Huomatkaa, että tuossa laskettiin vain neljässä pakollisessa kokeessa saatujen pistemäärien keskiarvo. Koska toinen kotimainen ei ole yo-kirjoituksissa pakollinen, suomen (ruotsinkielisissä lukioissa) ja ruotsin (suomenkielisissä lukioissa) pisteet eivät siis näy tuossa vertailussa. Jos näkyisivät, ruotsinkieliset koulut sijoittuisivat vielä paremmin. Tuosta huolimatta tulos on erinomainen: Kolme ruotsinkielistä lukiota 20 parhaan joukossa ja valtaosa ruotsinkielisistä lukioista keskitason yläpuolella.
http://iltalehti.fi/uutiset/2013052417059192_uu.shtml
"Hangon ruotsinkielisten peruskoulun arvosanat ovat ilmeisesti olleet todella huonoja, kun arvosanat ovat nousseet lukiossa eniten, mutta eivät tästäkään huolimatta ole yo-kirjoitusten parhaimmistoa. "
Jep. Hangon ruotsinkielisessä peruskoulussa ei ole paineita inflatoida päätösnumeroita kilpaillakseen muiden kouujen kanssa.
Suomenkielsellä puolella, varsinkin suurkaupungeissa, peruskoulujen välinen kielpaillu on johtanut numeroinflaatioon varsinkin korkeimpien numeroiden suhteen. Tästähän sekä virkamiehet että poliitikot ovat vääntäneet kättä, ratkaisematta yhä pahenevaa numerokilpailua.
18. Hangö gymnasium
http://iltalehti.fi/uutiset/2013052417059192_uu.shtml
Vasta 18:s, vaikka täällä kirjoitellaan, että olisi paras lukio.
"Muuten, Suomen 20 parhaan lukion joukossa on peräti kolme ruotsinkielistä:
Gymnasiet Lärkan (sijalla 4)
Brändö Gymnasium (sijalla 17) ja
Hangö Gymnasium (sijalla 18)."
Varmaan on niin, eli kuten sanoin: ruotsinkielisten pärjääminen ei mistään muusta tule yo-kirjoitukssa, kuin kielistä, koska kaksikielinen osaa ja oppii helpommin kieliä.
Varsinainen ongelma on kuitenkin yliopistojen kiintiöt. Suruista pääsee mm. edellisestä johtuen muistaakseni yli 50 % korkeakouluun, kun suomenkielisistä vain reilu 30 %.
Itse asiassa on ihme, ettei kaikki parhaat lukiot ole ruotsinkielisiä, kun ajatellaan, että ruotsinkielisillä on laittaa omaa rahaa opetukseen vaikka kuinka paljon, suomen oppii ympäristöstä ja enganti on sukulaiskieli.
Hangö Gymnasium on maan paras vain sen Iltalehden toisen vertailun mukaan, jossa lähtötaso on otettu huomioon. Iltalehden "perinteisessä" vertailussa se on sijalla 18, mikä on todella hyvä tulos, kun ottaa huomioon, että vertailussa on 448 lukiota.
Rahalla saa ja sitä ei ruotsinkielisiltä puutu.
"18. Hangö gymnasium"
Keskimäärin ruotsinkieliset lukiot ovat korkeamalla kuin suomenkielisten keskiarvo kun verrataan yo-tuloksia.
Ero on vielä suurempi jos vertaamme lukioiden jalostusastetta, eli peruskoulun päätöstodistuksen ja yo-kirjoitusten eroa. Henkilökohtaisesti luulen kuitenkin että tässä on harhaa: suomenkielisissä peruskouluissa kilpailu on kovemnpaa ja siksi annetaan "liian hyviä" arvosanoja. Peruskoulun päätöstodistusten keksiarvo on noussut jo pitkään.
Lukiovertailuissa ei ole myöskään huomioitu lukioiden kokoa, kunnan varalllisuutta eikä maantieteellistä sijaintia, jotka kaikki vaikuttavat ja joissa kaikissa ruotsinkielisillä on hyvä asema.
Jos ruotsinkieliset vaikka perustavat isolla rahalla pieniä eliittilukioita Helsinkiin, jonne sisään pääsee vain ysin keskiarvolla, niin kyllä lopputuloskin on pakostakin hyvä.
Kerrotko muutaman esimerkin "isolla rahalla perustetuista eliittilukioista"?
Niinpä, et kerro koska sellaisia ei ole.
Syy siihen, ettei isolla rahalla perustetuista eliittilukioista anneta esimerkkejä, on selvä: sellaisia kun ei ole.
Pieni huomautus: ruotsalaisia kouluja on Ruotsissa.
Suomessa olevat ruotsinkieliset edustavat suomalaista väestöä. Ei siinä kieltä katsota.
Vuodesta toiseen on todistettu, että ruotsinkielisten koulujen taso on surkea. Sitä ovat todistaneet ruotsalaiset kasvatustieteilijät hbl:ssä, niiden omt toimittajat fst:llä.
Suorassa lukiovertailussa niillä pärjää vain muutama lukio. Lähtötasovertailu on huuhaata, umpisurkat tollot saavat kiitettäviä lepsun kouluarvostelun perusteella.
Ja läpäisevät sitten yo-kirjoitukset koska niillä on oma ylioppilaslautakunta.
Se arvostelee kokeet paljon lepsummin kuin suomenkieline lautakunta.
Niiden koulut ovat olleet huonossa maineessa, ja tuo on yritys houkutella lisää oppilaita niiden kouluihin.
Sinähän puhut ihan mitä sattuu. Ei ole olemassa mitään erillistä ruotsinkielistä yo-lautakuntaa, sama lautakunta arvostelee ruotsin- ja suomenkielisten lukioiden abiturientit.
Jo monen vuoden ajan on uutisoitu siitä että ruotsinkielisistä kouluista kirjoitetaan keskimäärin paremmin pisten ylioppilaiksi kuin suomenkielisistä, joten asian luulisi jo vähitellen olevan kaikkien tiedossa. Erityisen selkeästi ero ruotsinkielisten koulujen hyväksi näkyy englannin arvosanoissa.
Nyt on oikein tutkittua tietoakin asiasta. Kaksikielisillä on paremmat kognitiiviset kyvyt. Jos et tiedä mitä kognitiivinen tarkoittaa, valitan.