Menettäväni järkeni.En ole pystynyt ajattelemaan oikein selkeästi.Rakkaani on hoitokodissa.Olisipa koti,on melko kalsa paikka,ja vaihtuvat iloiset ja kiireiset hoitajat.Kohta olen itsekin valmis hoidettavaksi.Omainen on vain tiellä tai ilmaa siellä käydessä.Joten anteeksi hoitajat,teitähän ei sovi moittia.
pelkään
surua pelkkää
15123
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Kun vanhus muuttaa hoitokotiin, useissa paikoissa pidetään "tuparit" jossa juodaan vanhuksen muuton vuoksi kahvit. Tässä tilaisuudessa on usein hoitaja, omainen, vanhus itse ja joskus myös hoivakodin lääkäri. Tässä tilaisuudessa käydään läpi vanhuksen hoitoon liittyviä asioita, vanhuksen elämänkaarta, mikä on ollut hänen historiansa, merkittävät tapahtumat elämässä jne. Tietenkin todertaan myös nykyinen toimintakyky ja omaisen mahdollisuus osallistua hoitoon.Tältä pohjalta lähdetään sitten ydessä suunnittelemaan hoitoa ja omainen voi tuoda ilmi (miksei myöhemminkin voi käytäntöjä muuttaaa), miten omaisen on mahdollisuus osallistua hoitoon.
En usko että omainen on tiellä vaan tervetullut apu vanhuksen yksilöllisen hoidon toteuttamisessa.Hoitajilla on kädet täynnä työtä, mutta tartu vain rohkeasti hihasta, jos haluat jutella hoitajien kanssa.
."Joten anteeksi hoitajat,teitähän ei sovi moittia."
Tätä lausetta en oikein ymmärtänyt, olisiko aihetta mloitteeseen, näin tämä antaa ymmärtää?
NIINKKÖ
Auttaako se sitä omaistasi hoitokodissa, jos sinä menetät järkesi? Sitä vartenko sulle on pää annettu? Ajattele kuule jutut uusiksi, vanhat aatoksesi eivät skulaa.
Hyvä omainen. Lopeta tuo itsesäälissä rypeminen, se ei auta itseäsi eikä läheistäsi.
Nyt en oikeiin ymmärtänyt?
Itse et jaksa kotona hoitaa mutta kun saat hoitokotiin alkaa hoitajien moittiminen. Olisit kiitollinen jotta on joku hoitopaikka!
Eikö mikään riitä?
Aivan hyvin riitti ennen.Tilanne nin paljon muuttunut.Ei ollut minun päätös hoitokoti.Kotioloissa ei voitu jatkaa.Tarvittavat laitteet ym.Myönnän asennevammani.Hoitajilla kai hyvin työ ja kotiasiat.Mikäpä hätä heillä.Osaavat työnsä psta suhtautua.Kateellinen.Hajettava kyl hoitopaikkaa
Nyt lopeta tuo kitinä! " Hoitajilla kai hyvin työ ja kotiasiat, mikäpä hätä heillä". Mistä olet kateellinen, mistä tiedät hoitajien koti ja työasiat. Hoitajilla on työ ja heillä on sen lisäksi oman elämän ilot ja ongelmat. Tuollaiset vänisijät tosiaan ottaa päähän.
Aika outoa tuo omaisten ja hoitajien kiistely?Kyllä kai jokainen on onnelinen jos nykyaikana ylipäätään työtä.Valitusta valittamisen riemusta,jos se olotilaa helpottaa?Aina on riitapukareita,meni minne vaan.Joko välttää heitä tai jos vihollista ei voi voittaa,liittoudu sen kanssa.Yhteistuumin toimien omaiskultakin onnelisempi.
n inkkö
Olen myös melko huolissani rakkaani puolesta,ei enää pärjätty kotioloissa kipujeni ja särkyjeni vuoksi.Kun seuraa hoitajien toimintaa tai oikeastaan toimettomuutta,olen melko huolissani hoidon tasosta.Melkein aina käydessä istuvat joko päätteen äärellä,kahvitilassa tai sitten ketään ei näy missään.Koetan itse olla niin paljon kuin mahdollista,mikäli säryt ei käy mahdottomiksi.Ja jos olen huoleni sanonut,mitään valittamista ei pitäisi olla.Muutenkin laitos aika karu.
Kantsisko tarkistaa oma asenne, tiedot ja käsitykset aivan eka ensimmäiseksi.
Eli suru ja huoli,miten hän pärjää,kun aina ei niin välitä kertoa omista tarpeista ja toiveista?Tieto siitä että paluuta normaalielämään ei ole.Ja alati vaihtuvat hoitajat,joilla ei ilmeisesti ehdi olla mielenkiintoa vaihtuvia hoidettavia kohtaan.Kohtaamattomuus.Välinpitämättömyys.
Ja ei muuta kuin keräämään adressia aiheesta päättäjille. Hoitajat ovat tilanteeseen vihoviimeiseksi syyllisiä. He tekevät parhaansa niiden resurssien puitteissa, jotka herrahissi-, päättäjäpelle- ja narrinnappulajoukko suuressa 'viisaudessaan' tekee.
Sen lisäksi kannattaa korjata myös oma asenne. Jokainen ihminen kohtaa niin ihmiset kuin asiatkin oman persoonansa pohjalta ja toisille se on enemmän ja toisille vähemmän. Ei tätä asiaa arvostella eikä arvioida juuri muuallakaan yhteiskunnassa eivätkä hoitajat ole sen kummoisempia ihmisiä kuin muutkaan.
Aloittajalle: Hoitajat ovat töissä siinä paikassa, jossa omaistasi hoidetaan. Heidän muu elämänsä työn ulkopuolella ei luulisi kiinnostavan sinua tai kuuluvan sinulle. Toimistotyötä tekevillä voi olla ongelmia perhe-elämässään, parisuhteessaan tai jopa (usko tai älä) sairaan omaisen kanssa. Sama pätee hoitajiin. He tekevät hoitotyötä työnä ja siinä kaikki, turhaan kuvittelet, että he olisivat ihmisiä kummempia. Lopeta ruikutus!! Joku muukin kehotti samaa tässä ketjussa. Olet katkeroituva ja hoitajiin pahaa oloa purkava omainen, joka ei auta hoidettavan asioita ollenkaan. Tee yhteistyötä hoitavan tahon kanssa ja keskity sen lisäksi oman elämänlaadun ylläpitämiseen!!
Terveisin: hoitaja, jolla suurin osa (ja se tärkein) tapahtuu työelämän ulkopuolella
SURUA PELKKÄÄ :
Paremmin menee, kun teet hoitajien kanssa yhteistyötä.
Kun olet hoidettavan luona, niin sinähän pystyt hälyttämään apua, jos jotain sattuu. Hoitajat voivat käyttää sen ajan toisten potilaiden luona vähän pitempään.
Vastaavasti, jos toisella hoidettavalla on omainen, niin sinun hoidettavasi saa ehkä hetken pitemmän ajan hoitajalta.
Kun hoitajille tulee tutuksi hoidettava, hänen kanssaan voi jutella muustakin, kuin sairaudesta, samoin tutuksi tulee useammin käyvä vierailija, joka voi kertoa hoidettavasta, minkälainen ollut kotona, mitä tehnyt työkseen ym.
Tuttavuus tuo turvallisuutta.
Parin kuukauden päästä sopeutuminen on tapahtunut molemmin puolin.
Jos hoitaja on tietokoneen ääressä, niin hän on kirjaamassa sinunkin hoidettavan asioita. Kaikki hoitotoimenpiteet täytyy kirjata ylös, mitä on tehty.
Jos et kirjaa, ja jotain sattuu, niin heti kysytään , eikö toimenpidettä ole tehty, eikä seuraava hoitaja tiedä asiasta mitään.
Vertaa, minkä aikaa sinulla meni kirjoittaessasi tuon valituksesi, kerro se montako kertaa hoitaja käy hoidettavasi luona, sen verran hänelläkin menee kirjaamiseen aikaa.